Amfion pro musica classica

Category Archives: Uutiset

Musiikkirajoitteisuus vaikuttaa minäkuvan ja itsetunnon kehittymiseen

Tuoreen tutkimuksen mukaan musiikkirajoitteisuus vaikuttaa minäkuvan ja itsetunnon kehittymiseen samalla tavalla kuin oppimisvaikeudet tai lukihäiriö. Se estää musiikillisen itseilmaisun ja saattaa laskea itsetuntoa jopa niin, että musiikkirajoitteinen ihminen tuntee itsensä musikaalisina pitämiään arvottomampana.

Tämä käy ilmi Itä-Suomen, Helsingin ja Turun yliopiston tutkijoiden uusimmassa Musiikkikasvatus-lehdessä julkaistusta artikkelista. Tutkimuksessa tarkasteltiin musiikkirajoitteisuutta ensimmäistä kertaa. Sen aineistona oli 38 Itä-Suomen ja Turun yliopiston opiskelijan omaelämänkerrallista tarinaa musiikkirajoitteisuutensa synnystä, kehityksestä ja vaikutuksesta. Kirjoittajat olivat 25–58-vuotiaita. Kaikissa tarinoissa väheksyvät, ilkeät ja tökeröt kommentit olivat alkusyy musiikkirajoitteisuuden kehitykselle.

Lapsuuden negatiiviset kokemukset lähtökohtana

Musiikkirajoitteisuuden lähtökohtana ovat lapsuuden negatiiviset kokemukset, jotka kumuloituvat ja johtavat jopa musiikin torjumiseen. Torjutut kokemukset ilmenevät alkuperäistä muistuttavissa tilanteissa. Myös musiikinopettajat saattavat tiedostamattaan palata lapsuuden kipeisiin kokemuksiin väheksyessään omia oppilaitaan. Osaamattoman oppilaan kanssa koettu tilanne saattaa aktivoida aiempiin kokemuksiin liittyvän häpeäraivon.

Tutkijat nimeävät ilmiön siirtotaakaksi, jossa yksilöt kantavat mukanaan yhteisöllistä, tiedostamatonta ja nimeämätöntä taakkaa. Tutkijoiden mukaan onkin tärkeää kysyä, kuinka paljon musiikkikasvatuksen instituutiossa on sellaisia käsittelemättömiä vinoutumia, jotka traumatisoivat järjestelmässä toimivia ja tekevät heistä siirtotaakan kantajia. Yksi musiikkirajoitteisuuden taustatekijä on niin sanotun mustan kasvatuksen perinne, jossa vaaditaan täydellisyyttä, eikä hyväksytä virheitä.

Yksi avain erilaisten siirtotaakkojen purkamiseen on tutkijoiden mukaan refleksiivisessä ja dialogisessa työnohjauksessa, jonka avulla voidaan avata kätkettyjä yhteisöllisiä ja yksilöllisiä ilmiöitä.

Kimmo Lehtosen (taidekasvatuksen professori, Turun yliopisto), Antti Juvosen (taito- ja taideaineiden pedagogiikan professori, Itä-Suomen yliopisto) jaHeikki Rusimäen (taito- ja taideaineiden didaktiikan professori, Helsingin yliopisto) tutkimusartikkeli Musiikkirajoitteisuus sukupolvien välisenä siirtotaakkanaon on julkaistu uusimmassa Musiikkikasvatus-lehdessä.

Tapiolan kuoro julkaisee ennenkuulemattoman Sibelius-levyn

Tapiolan kuoro. Kuva Maarit Kytöharju.

Tapiolan kuoro. Kuva Maarit Kytöharju.

Tapiolan kuoro julkaisee tänä syksynä levyllisen Sibeliuksen musiikkia – ensimmäisenä lapsi- ja nuorisokuorona maailmassa.

Jean Sibeliuksella (1865-1957) ei ollut aikanaan käytössään Tapiolan kuoron kaltaista instrumenttia. Niinpä hänen parhaat kuoroteoksensa ovat aiemmin olleet lapsikuorojen ulottumattomissa.

Sibelius 150 -juhlavuoden helmi, ”Sibelius Tapiolan kuorossa” -konserttikokonaisuus, on viimeisen puolentoista vuoden aikana ihastuttanut kuulijoita ympäri Suomen ja hioutunut kohti täydellisyyttä. Nyt tämä yleisön ja esiintyjien suosikki on vihdoin levytetty!

Sibelius Tapiolan kuorossa -levyllä kuullaan ainutlaatuinen kokoelma Sibeliuksen rakkaimpia ja tunnetuimpia, mutta myös harvemmin kuultuja mies- ja sekakuoroteoksia lapsikuorolle transkriptoituna. Levy on maailmanlaajuisesti ennenkuulematon, ja sopii erinomaisesti julkaistavaksi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kynnyksellä.

“Sibelius kuulostaa Tapiolan kuoron esittämänä tuoreelta ja raikkaalta. Lasten laulamana oman aikansa isänmaallishenkiset teokset nousevat uudelleen ajankohtaiseksi, ja tavallisesti aikuisten esittäminä kuullut tekstit saavat erityisen merkityksen”, sanoo Tapiolan kuoron taiteellinen johtaja Pasi Hyökki. “Sibelius ei aikanaan edes tuntenut lapsikuoroa instrumenttina – kuinka hän olisikaan kirjoittanut, jos olisi tuntenut Tapiolan kuoron?” Hyökki pohtii.

Katso oheiselta videolta lisää Hyökin ajatuksia levytyksestä ja sen taustoista:
https://www.youtube.com/watch?v=VdEzmWNXtOk

www.tapiolankuoro.fi


Sibelius Tapiolan kuorossa –levynjulkaisukonsertti pe 7.10.2016 klo 19, Tapiolan kirkko.
Konsertin johtaa Pasi Hyökki.

Alma ja Gustav Mahlerin lauluja Tapiolassa

Virpi Räisänen. Kuva © Jukka Lehtinen.

Virpi Räisänen. Kuva © Jukka Lehtinen.

Tapiola Sinfoniettan konsertissa 23.9. klo 19 kuullaan kaksi romantiikan ajan lauluteosta, joiden solistina on sielukkaista tulkinnoistaan tunnettu mezzosopraano Virpi Räisänen. Lisäksi ohjelmassa on Mozartin ns. Haffner-serenadi, johon sisältyy kolmiosainen, lähes viulukonserton laajuinen concertante-osa. Viulisti-johtajana on Gordan Nikolić.

Gordan Nikolić tunnetaan monipuolisena muusikkona. Hän on toiminut Lontoon sinfoniaorkesterin konserttimestarina vuodesta 1998 alkaen ja Alankomaiden kamariorkesterin konserttimestarina ja taiteellisena johtajana vuodesta 2005. Lisäksi hän työskentelee aktiivisesti niin kamarimuusikkona, kuin opettajanakin.

Virpi Räisänen on Suomen kansainvälisesti kysytyimpiä mezzosopraanoja. Hän on esiintynyt lukuisten tunnettujen suomalaisten ja eurooppalaisten orkestereiden solistina ja useilla merkittävillä festivaaleilla. Perinteisen mezzosopraano-ohjelmiston ohella Räisänen esittää mielellään uutta musiikkia, ja hän on kantaesittänyt useita kymmeniä teoksia, viimeisimpien joukossa Kalevi Ahon 16. sinfonia Radion sinfoniaorkesterin solistina.

Konsertin ensimmäisen puoliajan täyttävät romantiikan ajan lauluteokset. Gustav Mahlerin vuonna 1885 valmistunutta laulusarjaa Lieder eines fahrenden Gesellen (Vaeltavan kisällin lauluja) pidetään hänen ensimmäisenä mestariteoksenaan. Romantiikan ajalle ominaisesti tematiikkaa hallitsee onneton rakkaus. Toinen pääteema, vaeltaminen, heijastelee keväistä luontoa.  Mahler sävelsi laulusarjan lauluäänelle ja pianolle, mutta laati siitä 1890-luvulla orkesteriversion. Tässä konsertissa kuullaan Arnold Schönbergin sovitus kamariyhtyeelle vuodelta 1920. Gustav Mahlerin vaimo Alma Mahler oli lahjakas säveltäjä, jonka laajasta laulutuotannosta on säilynyt 17 laulua. Tämän konsertin ohjelmassa olevat  viisi laulua esitetään nyt ruotsalaisen kapellimestarin Joakim Unanderin (s. 1970) orkestroimina.  Lauluissa soi rikas ja sävykäs myöhäisromanttinen sävelkieli, muun muassa sumuun kietoutuneen kaupungin tummasävyinen kuva Die stille Stadt sekä lempeän kesäyön rakkaudentuntoja maalaileva Laue Sommernacht.

Toisella puoliajalla kuullaan Mozartin Serenadi nro 7, niin sanottu Haffner-serenadi, jonka hän sävelsi vuonna 1776 Salzburgilaisen Haffnerin suvun häihin. Kahdeksanosaiseen serenadiin sisältyy concertante-jakso, joka on tässä teoksessa kolmiosainen (serenadin osat II-IV). Se muodostaa lähes täysimittaisen viulukonserton, jonka solistiosuudet soittaa Gordan Nikolić.

Pe 23.9.2016 klo 19, Espoon kulttuurikeskus

MAHLERIEN MATKASSA
Tapiola Sinfonietta

Gordan Nikolić, viulisti-johtaja
Virpi Räisänen, mezzosopraano

Gustav Mahler: Vaeltavan kisällin lauluja
Alma Mahler: Viisi laulua
Wolfgang Amadeus Mozart: Serenadi nro 7 ”Haffner”

Avoin kenraaliharjoitus 23.9. klo 10.00-11.20, Espoon kulttuurikeskus. Vapaa pääsy.
Konserttiesittely 23.9. klo 18.15-18.45 FM Kimmo Korhosen johdolla. Espoon kulttuurikeskus. Vapaa pääsy.
Taiteilijatapaaminen 23.9. n. klo 20.30. Espoon kulttuurikeskus. Vapaa pääsy.

image001espoo-image004

Pablo Heras-Casado johtaa Bartókia ja Haydnia RSO:n konsertissa

Pablo Heras-Casado

Pablo Heras-Casado

Komeettamaista uraa ympäri maailmaa tekevä espanjalaiskapellimestari Pablo Heras-Casado saapuu toistamiseen johtamaan Radion sinfoniaorkesteria 21.–22.9. Musiikkitaloon. Konserttien solistina on toinen espanjalainen, hienostuneesta pianismistaan kiitetty Javier Perianes, joka tulkitsee Bartókin kolmannen pianokonserton. Lisäksi ohjelmassa on Haydnin sinfonia nro 50 ja Bartókin Konsertto orkesterille. Syyskauden ensimmäisessä kamarimusiikkikonsertissa 25.9. RSO:n konserttimestari Jari Valo juhlii 50-vuotista uraansa viulistina. Ohjelmassa on Kalevi Ahon, Toivo Kuulan ja George Enescun teoksia.

Konsertti 21.9. lähetetään suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä ja verkossa yle.fi/rso.

Espanjan Granadasta kotoisin olevan kapellimestari Pablo Heras-Casadon poikkeuksellisen monipuolinen repertuaari sisältää suurten sinfonioiden ja oopperoiden lisäksi barokkirepertuaaria ja nykymusiikkia. Heras-Casado on newyorkilaisen St. Luken orkesterin ylikapellimestari sekä Madridin Teatro Real -oopperan päävierailija. Arvostettu Musical America -julkaisu valitsi hänet vuoden kapellimestariksi 2014. Heras-Casado on johtanut mm. Chicagon ja San Franciscon sinfoniaorkestereita, Berliinin, Wienin, New Yorkin ja Los Angelesin filharmonikkoja sekä Amsterdamin Concertgebouw-orkesteria ja Leipzigin Gewandhaus-orkesteria. Oopperaa hän johtaa mm. New Yorkin Metropolitanissa ja vanhaa musiikkia Freiburgin Barokkiorkesterissa ja Balthasar Neumann Ensemblessa.

Javier Perianes palkittiin Espanjan kulttuuriministeriön kansallisella musiikkipalkinnolla 2012. Perianes esiintyy vuosittain ympärimaailmaa New Yorkin Carnegie Hall’sta Lontoon Wigmore Hall’iin, Pariisin Salle Pleyeliin, Wienin Musikvereiniin ja Tokion Suntory Hall’iin. Hän on soittanut mm. Wienin, Pietarin ja Lontoon filharmonikkojen, Chicagon ja Bostonin sinfoniaorkesterien ja monien australialaisten orkesterien solistina. Perianes on taltioinut mm. Schubertia, Chopinia, Debussy’tä ja Beethovenia. 2014 julkaistu Mendelssohnin pianoteoksia sisältävä levy sai ylistystä kriitikoilta ja de Fallan teoksen Noches en los Jardines de España levytys saavutti Latin Grammy -ehdokkuuden.

21.-22.9. klo 19
Pablo Heras-Casado, kapellimestari
Javier Perianes, piano
Joseph Haydn: Sinfonia nro 50
Bela Bartók: Pianokonsertto nro 3
Bela Bartók: Konsertto orkesterille

25.9. klo 15 Harjoitussali PAAVO
50 VUOTTA VIULUNSOITTOA         
Jari Valo, taiteellinen suunnittelu ja viulu
Naoko Ichihashi, piano
Kalevi Aho: Solo 1
Toivo Kuula: Eteläpohjalaisia kansanlauluja ja tansseja
George Enescu: Sonaatti viululle ja pianolle nro 3

Romeo ja Julia Turun konserttitalossa / Romeo och Julia i Åbo konserthus

Christian Vasquez. Kuva © Wolf Marloh.

Christian Vasquez. Kuva © Wolf Marloh.

Takuya Takashima. Kuva © Yoshinori Kurosaea.

Takuya Takashima. Kuva © Yoshinori Kurosaea.


Turun filharmonisen orkesterin konserteissa torstaina 15.9. ja perjantaina 16.9. kuullaan osia Sergei Prokofjevin tunnetusta Romeo ja Julia -baletista. Romeo & Julia -nimisen konsertin solistina esiintyy orkesterin oma soolo-oboisti Takuya Takashima. Orkesteria johtaa venezuelalainen Christian Vásquez.

Konsertin avaa Dmitri Šostakovitšin Juhla-alkusoitto (1954), joka syntyi lokakuun vallankumouksen vuosijuhliin. Solistinumerona kuullaan Richard Straussin Oboekonsertto, joka on sävelletty toisen maailmansodan aikaan. Konserttoa pidetään yhtenä Straussin viehkeimmistä ja vapautuneimmista teoksista.

Sergei Prokofjevin baletti Romeo ja Julia on yksi koko 1900-luvun rakastetuimmista teoksista. Shakespearen tarinaan perustuva baletti kantaesitettiin Brnossa vuonna 1938 ja sen musiikissa on sekä lyyrisen hurmioituneita melodioita, huumoria että syvältä kouraisevaa tragiikkaa.

Caracasissa syntynyt Christian Vásquez tekee huomattavaa kansainvälistä kapellimestariuraa. Hän on toiminut Stavangerin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina kaudesta 2013–14 ja kauden 2015–16 alusta hänet nimitettiin hollantilaisen Het Gelders -orkesterin päävierailijaksi.

Oboisti Takuya Takashima on työskennellyt vuodesta 2001 Turun filharmonisessa orkesterissa, jossa hän toimii nykyisin oboen äänenjohtajana. Hän on esiintynyt muun muassa Sapporon sinfoniaorkesterin solistina ja voittanut useita palkintoja.

Romeo & Julia Turun konserttitalossa to 15.9. ja pe 16.9. klo 19. Christian Vásquez, kapellimestari, Takuya Takashima, oboe, Turun filharmoninen orkesteri. Šostakovitš – Strauss – Prokofjev. Liput 23,50/18,50/9,50 €.

 


Åbo filharmoniska orkester framför satser ur Sergej Prokofjevs kända balett Romeo och Julia på konserterna torsdagen den 15 och fredagen den 16 september. Som solist uppträder orkesterns egen solooboist Takuya Takashima och dirigent är venezuelanske Christian Vásquez.

Konserten inleds med Dmitrij Sjostakovitjs Festuvertyr (1954) som tillkom för årsfestligheterna av oktoberrevolutionen. Solistnumret är Richard Strauss Oboekonsert som färdigställdes under andra världskriget. Konserten räknas till en av Strauss mest charmerande och frigjorda skapelser.

Sergej Prokofjevs balett Romeo och Julia är ett av 1900-talets mest älskade verk. Baletten som baserar sig på Shakespeares berättelse uruppfördes i Brno år 1938. Musiken består av såväl lyriskt hänryckta melodier, humor som djupt berörande tragik.

Den i Caracas födda dirigenten Christian Vásquez karriärutveckling har väckt internationellt intresse. Sedan säsongen 2013–14 är han chefsdirigent för Stavangers symfoniorkester. Från och med säsongen 2015–16 utnämndes han till första gästdirigent hos Het Gelders-orkestern i Nederländerna.

Oboisten Takuya Takashima har jobbat vid Åbo filharmoniska orkester sedan 2001 och fungerar nu som stämledare för oboen. Han har uppträtt bland annat som solist för Sapporos symfoniorkester och vunnit flera priser.

Romeo & Julia i Åbo konserthus to 15.9 och fre 16.9 kl. 19. Christian Vásquez, dirigent, Takuya Takashima, oboe, Åbo filharmoniska orkester. Sjostakovitj – Strauss – Prokofjev.