Gabriel Fauré: Venelaulut, Teema ja muunnelmia
Giulio Biddau, piano
Aparte
Gabriel Faurén (1845?1924) pianomusiikki on tyylikausien ristiaallokosta vatkautunutta vaahtoa, josta ei ole levytyksiä liiaksi asti, ja syitä siihen voi vain arvailla. Kun unohdetaan historialliset lokeroinnit, voidaan keskittyä musiikin kauniisti kaarevaan linjakkuuteen ja hyvin ranskalaiseen makumaailmaan herkullisine harmonioineen ja sointiväreineen. Read More →
Bruckner: Sinfoniat nro 0 ja 1
Tapiola sinfonietta, johtaa Mario Venzago
CPO 2012
Vihdoin onnisti! Olen vuosikaudet odotellut vakuuttavaa levytystä Anton Brucknerin ensimmäisestä sinfoniasta ja olin jo menettämässä toivoni. Mutta nyt sellainen on ilmestynyt Tapiola Sinfoniettan ja Mario Venzagon tulkitsemana. Brucknerin ”linziläinen” c-molli sinfonia (1866) vaatii aivan omanlaisensa lähestymistavan ja Venzago tuntuu sen tietävän. Kiteyttäisin hänen onnistumisensa kahteen taikasanaan: fraseeraus ja temponkäsittely. Read More →
Volker Heyn: Sirènes
Kammerensemble Neue Musik Berlin, Steffen Tast, Pellegrini-Quartett: Antonio Pellegrini, Thomas Hofer, Fabio Marani, Helmut Menzler
Edition RZ
Edition RZ on julkaissut levyllisen verran saksalaisen Volker Heynin (1938-) tuotantoa. Levyllä on teoksia soolosoittimille ja pienimuotoisille kokoonpanoille, pääosin kuitenkin jousisoittimille kirjoitettua musiikkia. Read More →
Radu Lupu ei ehkä ole nuoruutensa sormivoimissaan, eikä hän aina ole ihan täsmällinen tai muista jokaista nuottia, mutta nuo asiat tuntuvat täysin sivuseikoilta tasan sillä hetkellä, kun hänen koskettimensa muuttuvat kimmeltäviksi kultahipuiksi. Vaikka Beethovenin konsertot olisivat kuinka tuttuja, tuskin yhtään Lupun kaltaista uudistusmielistä näkemystä oli kuultu ennen Suomalaisen kamariorkesterin lauantaista konserttia. Read More →
Vanha ja liian usein toistettu valhe ”elokuvan musiikki on hyvää silloin kuin sitä ei huomaa” muuttui emävalheeksi perjantaina Musiikkitalossa. Radion sinfoniaorkesterin elokuvakonsertti oli kuin kurkistus musiikkiraidan äänitykseen pimeässä studiossa, jossa mykkänä välkkyvä kuvanauha jakaa aistikokemukset kahtia kuulon ja näön yhteispeliksi. Musiikki oli kaikkea muuta kuin huomaamaton elementti suuren orkesterin pauhatessa täydellä voimalla. Ei tällaista koe missään elokuvateatterissa nykyään. Read More →