Äkkiseltään voisi kuvitella, että taidemusiikki elää suvaitsevaisuuden aikaa, jossa kaikenlaiset tyylit ja suuntaukset saavat elää ja kukoistaa rinnakkain vailla ennakkoluuloja. Read More →
Arvio: Oivalluksen naurahduksia ja tyylikästä svengiä
XXVII Suvisoitto
On kesä. Joka niemennotkokin tarjoaa jos jonkinlaista kesätapahtumaa. Musiikki ja muut taiteet toteuttavat tarjonnallaan idealistista alueellista tasa-arvoa rennon inspiroivissa yöttömien öiden tunnelmissa. Read More →
Oodi yhteiselle
Takana on kuoromme ensimmäisen kauden viimeiset harjoitukset. Oikeastaan niistä on ehtinyt jo vierähtää hetki, ennen kuin allekirjoittanut räpiköi itsensä töistä lomalle ja kirjoittamisen ääreen. Kun edessä on vain aikaa olla ja hengittää, olo on hyvä, hämmentävä ja seesteinen. Itseasiassa, olo on melkeinpä samanlainen kuin harjoituksissamme alkulämmittelyn ja äänenavauksen jälkeen; rentoutunut ja aktiivinen. Mieli avoinna. Read More →
Levyarvio: Hansson ja Royal Holloway
Bo Hansson: Endless Border
Royal Holloway Choir, Rupert Gough
Hyperion
Ruotsalaisen säveltäjän Bo Hanssonin (s. 1950) kuoroteoksia sisältävä levy herättää monia kysymyksiä. Millaista sävelkieltä tulisi soveltaa kirkollisiin teksteihin 2000-luvulla? Kelpaako samantyyppinen musiikillinen ilmaisu sekä kirkkolatinaan että moderniin englanninkieleen? Read More →
Levyarvio: Kiihkeä romanialainen
Enescu: sinfonia nro 2, kamarisinfonia op. 33
Tampere Filharmonia, johtaa Hannu Lintu
Ondine 2012
George Enescu (1881-1955) oli päättäväisesti myöhäisromanttinen eikä antanut vuosisadanvaihteen taiteelliseen identiteettikriiseilyn viedä voimiaan. Ensimmäisen maailmansodan alla sävelletty toinen sinfonia vyöryy eteenpäin pystypäisen itsevarmasti vailla dekadenssin irvistystä tai jäljittelyn kulmikkuutta, vaikka yleisilmettä leimaakin straussilaisen hysteerinen sakeus. Read More →