Saksofonisti Joonatan Rautiolan (s. 1983) Vuoden nuori muusikko -konserttia Tampere-talon Pienessä salissa voi pitää resitaalikonsertin malliesimerkkinä. Pro Musica -säätiön tukeman solisti-illan teokset olivat soitinta valaisevia, jännittävän erilaisia ja häikäisevän taidokkaasti esitettyjä. Myös konsertin kokonaisdramaturgia oli suunniteltu oivallisesti. Mikä hienointa, konsertti tarjosi yleisölle varmasti uudenlaisen kuvan saksofoniin – täysiverisenä klassisena instrumenttina, josta löytyy lukemattomia sävyjä. Vieläkin monille tulee soittimesta väistämättä mieleen jazz, mutta sitä en ajatellut konsertin aikana sekuntiakaan: tässä oltiin aivan omanlaisensa tradition sydämessä. Read More →
Levyarvio: Kanadalaisbaritonin kuutamot
Schumann: Liederkreis (op. 24 & 39)
Gerald Finley, baritoni; Julius Drake, piano
Hyperion, 2012 (CDA67944)
Baritoni Gerald Finleyn ja pianisti Julius Draken yhteistyön tuorein hedelmä on harkitun kypsä tulkinta Schumannin Liederkreisista op. 39. Tempoilevuudesta tai tulisuudesta ei ole tietoakaan Draken ohjaillessa Finleyn pehmeää ääntä turvallisen tuttavallisesti liedistä liediin. Read More →
Arvio: Ennakkosuosikit pitivät
Kun vasta toista kauttaan käynnistelevässä, 2000-luvun musiikkiin keskittyvässä konserttisarjassa alkaa tulla samoja ja samantyylisiä säveltäjiä vastaan tuon tuosta, saattaa alkaa miettiä taiteellisen suunnittelun näköalojen laajuuden ja taiteellisen profiilin suhdetta. Jo viimekuisesta KLANG-konsertista tutut, nyt sarjassa jo kolmatta kertaa esiin nostetut Lotta Wennäkoski ja Mark Andre olivat onnekkaasti hieman epätasaisen Suomen Solistiyhdistyksen konsertin ehdotonta sävellyksellistä aatelia – ja teokset helmiä myös säveltäjiensä tuotannossa. Read More →
Levyarvio: Nostalgian kaipuuta ja nättejä melodioita
The Greatest film Scores of Dimitri Tiomkin
London Voices,
London Symphony Orchestra, johtaa Richard Kaufman
laulusolistit Whitney Claire Kaufman, Andrew Playfoot
SACDLSO0720
Jos on katsellut paljon 50?60-lukujen amerikkalaisia elokuvia, on mitä todennäköisimmin altistunut Dimitri Tiomkinin (1929–1979) musiikille, joka suurellisuudessaan ei vedä vertoja nykysäveltäjien massiivisuudelle, mutta jonka tyyli ja orkestrointi olivat aikanaan isommanpuoleista kokoluokkaa. Read More →
Sellisti uusien äänimaailmojen parissa
Amfionissa alkaa uusi juttusarja, jossa nimensä mukaisesti kurkistetaan kulissien taakse katsomaan kaikkea sitä työtä, mitä konserttielämyksen eteen tehdään. Tekijöiden omasanaisen kertomuksen liitteenä on myös videoklippejä, jotka valaisevat kirjoitushetkellä vielä kesken olevan työprosessin haasteita. Sarjan ensimmäisessä osassa sellisti Eeva Rysä kertoo hänelle varta vasten kirjoitetun soolosellokappaleen harjoitusprosessista.
”Ensimmäisen version Mark Andren soolokappaleesta E sain helmikuussa 2012, ja teos valmistui lopullisesti viime kesänä. Säveltäjä kirjoittaa mielestäni hienosti sellolle ja tuntee sen eri soittotavat perusteellisesti. Perinteisiä tekniikoita käytetään Andren musiikissa kuitenkin aika vähän. Sen sijaan musiikissa on useimpia uuden musiikin tehoja, mukana myös joitakin itse keksittyjä. Read More →