Amfion pro musica classica

Category Archives: Päävalikko

Levyarvio: Majesteettinen Brahms langettaa pikkuteoksille varjon

  • Brahms: Viulukonsertto
  • Clara Schumann: Kolme romanssia pianolle ja viululle op. 22
  • Staatskapelle Dresden, johtaja Christian Thielemann
  • Lisa Batiashvili, viulu
  • Alice Sara Ott, piano
  • Deutsche Grammophon 479 0086

    Ollaan ulkomusiikillisesti ylentävän kokemuksen rajamailla, kun tietää Lisa Batiashvilin soittavan Brahmsin viulukonserttoa samalla Joseph Joachimin viululla, jolla teos kantaesitettiin vuonna 1879. Read More →

    Arvio: Atlas Ensemble tuli, voitti ja tuhottiin

    Kuva: Maarit KytöharjuMusica nova Helsinki -festivaalilla nähtiin tänä vuonna paljon erilaisia kulttuurien kohtaamisia. Yleisöt kohtasivat yllättäen tuntuvimmin Avanti!n konsertissa, joka oli samalla myös Helsingin XVI Flamencofestivaalin konsertti: flamencoyleisö reagoi välittömin väliaplodein ja espanjankielisin kannustushuudoin (kuten asiaan kuuluu), varmasti vähän ihmetellen nykymusiikkiyleisön rauhallisempaa nautiskelua. Kokeellisen musiikin ja monitaidetapahtumien katu-uskottava nuori yleisö taas löysi tiensä esimerkiksi defunensemblen japanilaisena undergroundina mainostettuun konserttiin indieareenana tunnetulle Korjaamon Vintille sekä Korvat auki -kollektiivin riemastuttaviin monitaiteisiin ja -mediaalisiin EarLAB-tapahtumiin Suvilahdessa. Read More →

    Levyarvio: Kuolleiden saari herää henkiin

    • Rahmaninov: Kuolleiden saari op. 29, Kallio op. 7, Sinfoniset tanssit op. 45
    • Bergenin filharmoninen orkesteri, johtaa Andrew Litton
    • BIS-1751

    Sergei Rahmaninov kuljetti sävellyksissään läpi uransa keskiaikaista Dies Irae -teemaa, joka murisee uhkaavasti myös levyn kolmessa ohjelmallisessa orkesteriteoksessa; milloin vain enteilevästi, milloin täydellä höyryllä. Read More →

    Arvio: Chaya Czernowin ja eksistentiaalinen kokemus

    Chaya Czernowin (kuva: Schott)Oli jo korkea aika saada persoonallista ja voimakasta ilmaisua luovan Chaya Czernowinin (s. 1957) musiikki suomalaisyleisön eteen, ja Musica nova Helsinki -festivaalin itään päin katsova teema oli siihen varmasti ihan yhtä hyvä tekosyy kuin mikä tahansa muukin. Pitkä pimento korjattiin laajalla orkesteriteoksella, jossa RSO vakuutti heittäytymiskyvyllään, sekä intiimillä kamarikonsertilla, jossa etenkin Uusinta-kamariyhtyeen jouset häikäisivät tarkkuudellaan. Read More →

    Arvio: Peili, pilvenpiirtäjä ja purppuravuoret

    Alisa Weilerstein (kuva: JamieJung)Radion sinfoniaorkesterin keskiviikko- ja torstaisarjojen konsertit esittelivät kahta omilla lentoradoillaan nousussa olevaa tähteä. Yhteisnumerossa molemmat olivat elementissään: yhdysvaltalainen Alisa Weilerstein tulkitsi Dvo?ákin sellokonserttoa (1895) terävän joustamattomalla ja vapautuneella soinnilla. Santtu-Matias Rouvali ohjaili musiikkia laajakaarisin liikkein ja käytti koko kapellimestarikorokkeen hyödykseen. Rouvali nimitettiin vastikään Tampere filharmonian ylikapellimestariksi ja työtarjouksia ulkomailta satelee tiheään. Weilerstein puolestaan solmi toissa vuonna arvokkaan levytyssopimuksen Deccan kanssa ja lienee seuraavien vuosikymmenien näkyviä sellistinimiä. Read More →