Category Archives: Konserttisuositukset

Kansallisoopperan kuoron kausi huipentuu 24.–28.5.2019 Suureen kuorogaalaan, jossa kuullaan joukko oopperataiteen vaikuttavimpia kuorokohtauksia.

Vuonna 2015 juhlistettiin kuoron 70-vuotispäivää Suurella kuorogaalalla. Ohjaaja Jere Erkkilän ja puku- ja lavastussuunnittelija Anna Kontekin käsissä gaalasta tuli enemmän kuin konsertti. Näyttävä spektaakkeli sai suuren suosion, ja siksi esityksiä järjestetään nyt kolme: 24., 27. ja 28.5.

Ohjelmassa ovat mm. Boris Godunovin kruunajaiskohtaus, kuorokohtaus Trubaduurista sekä matruusien kuoro Lentävästä hollantilaisesta. Mukana on myös hienointa kuoromusiikkia suomalaisista oopperoista, kuten loppukuoro Kaarle-kuninkaan metsästyksestä, häjyjen tulo Pohjalaisista sekä Punaisesta viivastatuttu Onko Suomessa kevät?

Esitykset johtaa Kansallisoopperan ja -baletin päävierailija, kapellimestari Patrick Fournillier. Jere Erkkilän ohjaaman visualisoidun gaalan solisteina laulavatMika Pohjonen, Jyrki Korhonen, Roland Liiv ja Daphne Bečka. Puvustus ja lavastus ovat Anna Kontekin käsialaa. Mukana ovat myös Suomen kansallisoopperan orkesteri, Kansallisoopperan lisäkuoro ja lapsikuoro sekä Kansallisbaletin tanssijoita.

Suomen kansallisoopperan kuoro on maan ainoa ammattikuoro. Sen kaikki 50 jäsentä ovat oopperalaulajia, joita on nähty usein myös solistirooleissa. Kansallisoopperalla on ollut kuoro jo yli sata vuotta, ja vuodesta 1945 toiminta on ollut täysin ammattimaista.

Claude Debussyn Pelléas ja Mélisande palaa Kansallisoopperaan 23.5. Marco Arturo Marellin kiitetyssä ohjauksessa lavalla nähdään 30 000 litraa vettä.

Debussyn ainoa ooppera Pelléas ja Mélisande perustuu Maurice Maeterlinckin näytelmään. 1902 kantaesitetty ooppera herätti hämmennystä, sillä se poikkesi kaikesta siihen asti kuullusta. Sittemmin Pelléas ja Mélisande on tunnustettu yhdeksi oopperakirjallisuuden merkkiteoksista.

Marco Arturo Marellin tulkinta on toteutettu lumoavan kauniisti ja sai kiittäviä arvioita ensi-illastaan vuonna 2012. Vaikuttavan näyttämökuvan hallitseva elementti on vesi: suurissa altaissa on peräti 30 000 litraa vettä, jonka heijastukset luovat kiehtovia näkymiä.

Marellin näkemyksessä tarina tapahtuu rappeutuneessa, veden valtaamassa bunkkerissa. ”Tämä henkilöiden yksinäisyys, tämä eristyneisyys on näyttämökuvan määräävä tekijä, ja niin syntyi vettä lainehtiva tila”, Marelli kuvaa. ”Vesi on myös unenomaisten aavistusten välittäjä, merenneitomaisen Mélisanden elementti, ja samalla sen ahdistuksen elementti, jota miehet kokevat kohdatessaan tuntemattoman ja tutkimattoman – sekä naisessa että heissä itsessään.”

Symbolistisen oopperan tapahtumat sijoittuvat myyttiseen maailmaan. Golaud löytää lähteeltä salaperäisen Mélisanden ja ottaa hänet vaimokseen, Golaud’n veli Pelléas rakastuu Mélisandeen ja Golaud surmaa hänet. Mélisande synnyttää lapsen, kuolee ja jää yhtä arvoitukselliseksi kuin tullessaan.

Pelléasin roolissa nähdään Ville Rusanen, Mélisandena Camilla Tilling, Golaud’n roolissa Laurent Naouri ja Genevièvenä Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi. Teoksen johtaa Kansallisoopperan taiteellinen partneri Esa-Pekka Salonen, jonka edellinen oopperatulkinta Kansallisoopperassa oli menestyksekäs Elektra vuonna 2016.

RSO:n ylikapellimestarina syksyllä 2021 aloittava Nicholas Collon johtaa RSO:a 17.5. Musiikkitalossa. Ohjelmassa on Julian Andersonin Fantasias, Berlioz’n Fantastinen sinfonia sekä Ravelin pianokonsertto, jonka solistina esiintyy turkkilaistaustainen pianisti-säveltäjä Fazil Say. Myöhäisillan kamarimusiikissa kuullaan myös Sayn oma pianokvintetto, jossa hän soittaa yhdessä RSO:n muusikoiden kanssa.

Mahler-sarja päättyy David Zinmanin johdolla

RSO on esittänyt kuluneella kaudella kaikki Gustav Mahlerin sinfoniat. Viimeisenä on vuorossa Adagio keskeneräiseksi jääneestä 10. sinfoniasta. Orkesteri esittää teoksen kapellimestari David Zinmanin johdolla 8.5.Mahlerin lisäksi ohjelmassa on Beethovenin sinfonia nro 3.
Yhdysvaltalainen David Zinman kuuluu aikamme kokeneimpiin ja arvostetuimpiin kapellimestareihin. Vuonna 2014 hän päätti 19 vuotta kestäneen kautensa Zürichin Tonhalle -orkesterin musiikillisena johtajana, minkä jälkeen hänet nimitettiin orkesterin kunniakapellimestariksi.

Stephen Hough

Stephen Hough esittää kaikki Beethovenin pianokonsertot RSO:n solistina

Radion sinfoniaorkesterin kausi 2018-2019 päättyy Beethovenin pianokonserttojen kokonaisesitykseen. Keskiviikkona 22.5. ohjelmassa ovat numerot 2, 3 ja 4 ja torstaina 23.5. numerot 1 ja 5. Solistina esiintyy maailmankuulu brittipianisti Stephen Hough, joka myös levyttää teokset RSO:n kanssa Hyperion-levymerkille. Konsertit johtaa ylikapellimestari Hannu Lintu.

Sebastian Fagerlund. Kuva © Sirpa Räihä / HS

Radion sinfoniaorkesteri esittää Sebastian Fagerlundin uuden sellokonserton ”Nomade” 10.–11.4. Musiikkitalossa. Teoksen tilaajia ovat Yleisradio ja Hampurin radion sinfoniaorkesteri, joka kantaesitti konserton helmikuussa Hampurissa. Kantaesityksen kapellimestari Hannu Lintu ja solisti Nicolas Alstaedt esiintyvät myös Suomen ensiesityksessä RSO:n kanssa.

Fagerlund on omistanut konserton Nicolas Altstaedtille, jonka syvällinen ja näkemyksellinen muusikkous on innoittanut häntä teoksen sävellystyössä.  Lisänimi ”Nomade” viittaa säveltäjän mukaan abstraktilla tavalla etsimiseen ja liikkeeseen.

Konserteissa jatkuu myös RSO:n Mahlerin sinfonioita esittelevä sarja, jossa on edetty sinfoniaan nro 9.

Tanska-Norja ja Ruotsi olivat barokin aikana merkittäviä kuningaskuntia, ja myös hovien musiikkielämä kukoisti. Suomalaisen barokkiorkesterin Ritarihuoneen residenssisarjan konsertin ohjelmaan 29. maaliskuuta on valittu Tukholman ja Kööpenhaminan hoveissa kuultuja Jean-Baptiste Lullyn, Johan Helmich Romanin ja Johann Adolf Scheiben teoksia.

Pohjolan mahtivaltioiden hoveihin saapui lukuisia lahjakkaita ulkomaalaisia muusikoita mutta myös nuotteja ympäri Eurooppaa. Tukholman hovin musiikkikirjaston sisällöstä 1600- ja 1700-luvuilla antaa hyvän kuvan Düben-nuottikokoelma, josta ovat myös konsertissa kuultavat Aurinkokuninkaan luottosäveltäjän Jean-Baptiste Lullyn (1632–1687) ooppera-baletit.

Ruotsin mahdin jo heikennyttyä 1700-luvulla hallitsijat panostivat silti taiteisiin. Johan Helmich Roman (1694–1758) – jolla oli isänsä puolelta kytköksiä Suomeen – nousi 1720-luvun alussa Tukholman hoviorkesterin johtajaksi ja aloitti työnsä Ruotsin musiikkielämän hyväksi. Ensimmäiseksi huomattavaksi pohjoismaiseksi säveltäjäksi laskettavalta Romanilta kuullaan oboekonsertto ja laaja orkesterikokonaisuus Drottningholmsmusique, joka on upeaa hovimusiikkia barokin ja varhaisklassismin rajalta. Romanin harvoin kuullun oboekonserton solistina soittaa Christopher Palameta.

Sattumoisin Kööpenhaminaan päätyneestä Johann Adolf Scheibesta (1708–1776) tuli kuningas Kristian VI:n hovin musiikinjohtaja. Hän perusti myös Det Musikalske Societet -musiikkiseuran, joka alkoi järjestää julkisia konsertteja. Scheibelta konsertissa kuullaan sinfonia 27-vuotiaana kuolleen kuningatar Louisan kunniaksi sävelletystä hautajaiskantaatista.

Pauliina Fred alustaa konsertin Ritarihuoneella 29.3. kello 18–18.30.