Author Archives: Paul

Thomas Ades. Kuva © Irish National Opera

Säveltäjänä, pianistina ja kapellimestarina tunnettu Thomas Adès johtaa Radion sinfoniaorkesteria 26.10. Musiikkitalossa. Ohjelmassa on Kurtágia, Sibeliusta ja Adèsin oma teos Totentanz. Solisteina Totentanzissa laulavat mezzosopraano Christianne Stotijn ja baritoni Mark Stone. Adésia kuullaan myös myöhäisillan kamarimusiikissa, jossa RSO:n muusikot esittävät hänen käyrätorvelle, oboelle ja cembalolle säveltämänsä sonaatin Sonata da caccia.

Konsertti lähetetään suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä ja Yle Areenassa ja nähdään Yle Teemalla 11.11. ja 18.11. sekä uusintana Yle TV1:ssä 17.11. ja 24.11.

Thomas Adès kuuluu niihin suhteellisen harvoihin aikamme muusikoihin, jotka ovat pystyneet toimimaan rinnakkain kolmella uralla: säveltäjänä, pianistina ja kapellimestarina. Hän on kuitenkin todennut, että ”säveltäminen tulee ensimmäiseksi”, mutta myös työ esiintyvänä taiteilijana on hänelle tärkeää. Adès on toiminut Lontoon Royal Academy of Music -korkeakoulun sävellyksen professorina ja Aldeburghin festivaalin taiteellisena johtajana. Vuosiksi 2016–19 hänet on nimitetty Bostonin sinfoniaorkesterin ensimmäiseksi taiteelliseksi partneriksi.

Keskiaikaisesta kuolemantanssimaalauksesta inspiraationsa saanut vaikuttava Totentanz sai säveltäjän johdolla kantaesityksensä Lontoon Proms-festivaalilla 2013. Teoksen vastaanotto on ollut yksimielisen kiittävää, ja se on jo ehditty kohottaa yhdeksi Adèsin pääteoksista.

Hollantilaisen lyyrisen mezzosopraanon Christianne Stotijnin orkesterikonserttien ohjelmistossa on mm. Beethovenin, Berliozin, Mahlerin, Wagnerin ja Bergin teoksia. Oopperalavoilla hänen roolejaan ovat mm. Patarouvan Pauline, Poppean kruunauksen Ottavia, Tristanin ja Isolden Brangäne ja Hovanštšinan Marfa. Thomas Adèsin Totentanzia hän on esittänyt teoksen kantaesityksestä lähtien lukuisia kertoja.

Englantilainen baritoni Mark Stone tunnetaan monista Mozart-rooleistaan niin Englannin kansallisoopperassa, Berliinin saksalaisessa oopperassa kuin Philadelphian oopperassakin. Thomas Adèsin Totentanzin Stone on esittänyt mm. New Yorkin filharmonikkojen solistina säveltäjän johdolla.

26.10. klo 19
Thomas Adès, kapellimestari
Christianne Stotijn, mezzosopraano
Mark Stone, baritoni
György Kurtág: Ligatura-Message to Frances-Marie (The Answered Unanswered Question) op. 31b
Jean Sibelius: Tapiola op. 112
Jean Sibelius: Tuonelan joutsen op. 22/3
Thomas Adès: Totentanz

Myöhäisillan kamarimusiikki:
Jorma Valjakka, oboe
József Hárs, käyrätorvi
Jouko Laivuori, piano
Thomas Adès: Sonata da caccia

Candominon kuoroperhe kasvaa entisestään! Kansainvälisestikin tunnettu ja palkittu espoolainen Candomino-kuoro järjestää 27.10. klo 18 Espoon tuomiokirkossa Grandomino-konsertin, joka esittelee uuden suuren Grandomino-kokoonpanon, joka koostuu nykyisistä ja entisistä candominolaisista.

Grandominon idea heräsi kuoronjohtaja Esko Kallion mielessä kuoron viimevuotisen 50-vuotisjuhlakonsertin jälkeen, jossa nykyisen kokoonpanon rinnalla lauloi Candominon alumneja. “Nykykuorosta ja alumneista muodostettu joukko soi niin vaivattoman yhtenäisesti, että moni lavalla olleista jäi pohtimaan että tällä porukalla olisi mukavaa laulaa yhdessä toistekin”, avaa Kallio idean alkuperää. Grandomino ei Candominosta poiketen harjoittele säännöllisesti vaan vaihtelevat kokoonpanot kootaan konserttikohtaisesti. Kahden viikon päästä ensimmäinen Grandomino-kokoonpano saakin ensi-iltansa.

Grandominon debyyttikonsertissa kuullaan teoksia, jotka tuovat kuoron suuren ja kauniin soinnin oikeuksiinsa: J. S. Bachin Jesu, meine Freude ja Ich lasse dich nicht, du segnest mich denn yhdessä Espoon barokin yhtyeen kanssa, Mendelssohnia, Schnittkeä, Madetojaa ja Kuulaa. Konsertissa tuodaan debyytin lisäksi esiin Grandominon mieskuoroa, useampaa polvea tenoreita ja bassoja.

Juha Uusitalo. Kuva © Heikki Tuuli.

Lauluakatemian syyskauden 2018 ensimmäinen mestarikurssi järjestetään Roihuvuoren kirkossa Helsingissä viikonloppuna 26.-28.10.2018. Vaativan kurssin teemana on Wagner-laulu ja sen opettajina toimivat Lauluakatemian taiteellinen johtaja, oopperalaulaja Juha Uusitalo sekä Wagner-asiantuntija, emerituskorrepetiittori Pekka Asikainen.

Wagner-laulu on oma lajinsa oopperalaulussa ja se vaatii erityistä perehtymistä niin laulajilta kuin soittajiltakin. Wagnerin sävellyksiä voi pitää taideteoksina, jotka avautuvat esittäjilleen vain työstämisen kautta. Perinteinen italialainen oopperamusiikki on usein maan- ja ihmisläheistä, kun taas Wagnerin motiivit ovat filosofisia. Jos näitä taustoja ei tunne, musiikki voi jäädä laulajalle ulkokohtaiseksi.

– Lauluakatemia haluaa tarjota korkeatasoista laulunopetusta mahdollisimman laajapohjaisesti. Jos Wagner-lauluun ole perehtynyt, ei voi kutsua itseään laaja-alaiseksi oopperalaulajaksi – niin merkittävä erikoisasema Wagnerilla on, Juha Uusitalo sanoo.

Wagneria voi laulaa yhtä kauniisti kuin iskelmää
Kurssin aikana oppilaita ohjataan Wagner-laulun ilmaisulliseen ytimeen.

–  Wagneria voi laulaa täsmälleen yhtä kauniisti kuin iskelmää. Musiikki johdattaa oikeanlaiseen tulkintaan, tässäkin. Ei ole mitään erityistä Wagner-tekniikkaa. Laulussa intensiteetti pikemminkin kuin volyymi on tärkeää. Intensiteetti eli se, kun on täysillä oman lauluilmaisun ja laulettavan tekstin takana, kantaa yli orkesterinkin. Se on vaativa päämäärä, mutta mahdollista saavuttaa heittäytymällä musiikin vietäväksi. Joissakin Wagner-rooleissa auttaa myös, jos on hyvä koomikko – myös pahiksen rooleissa. Ollakseen uskottavasti paha on osattava olla hauska. Kumpaankin vaaditaan oivallusta ja oveluutta. Silti kaikissa Wagnerin oopperoissa on ylimpänä rakkaus; viisastuminen musiikin avulla.

Wie aus der Ferne längst vergang’ner Zeiten, Act II, Nederlandse Opera 2010. Juha Uusitalo (Dutchman), Catherine Naglestad (Senta). Lähde: www.juhauusitalo.com.

Tutustu oopperalaulun saloihin passiivioppilaana
Wagner-kurssille ilmoittautuminen on jo käynnissä ja se päättyy 19.10.2018. Kurssi on suunnattu valmistuville tai jo valmistuneille tai pitkään harrastaneille oopperalaulajille. Siihen voi osallistua myös passiivioppilaana, joka kansainvälisesti on totuttu tapa opiskella laulua opintojen eri vaiheissa.

– Idea laulun tai soiton opiskelusta passiivioppilaana perustuu mm. siihen, että kuunnellessa oma keskittyminen on vapaampi assosioimaan ja jälkikäteen kokeilemaan kuultua opetusta ja neuvoja. Mieleen saattaa jäädä enemmän ja toisenlaisia havaintoja, kuin opetukseen aktiivisesti osallistuessa, kertoo toinen Siuntion Lauluakatemian perustajista muusikko, pianisti Pami Karvonen.

Sekä laulajaksi että passiivioppilaaksi voi ilmoittautua ja lisätietoja tiedustella osoitteessa kurssit(at)lauluakatemia.com.