Author Archives: Paul

Hannu Lintu. Kuva © Veikko Kähkönen.

Radion sinfoniaorkesterin ja ylikapellimestari Hannu Linnun Witold Lutosławskin sinfonioita sisältävä levy sekä Sebastian Fagerlundin teoksia sisältävä levy ovat molemmat ehdolla kotimaisen Emma-palkinnon saajaksi. Lutosławski-taltioinnin on julkaissut Ondine ja Fagerlund-levyn BIS Records.

Aiemmin tänä vuonna RSO:n ja Hannu Linnun levytyksiä on palkittu Gramophonella sekä International Classical Music -palkinnolla (ICMA). Gramophone myönnettiin Bartókin viulukonserttojen taltioinnille ja ICMA Sibeliuksen sävelrunojen levytykselle. Sibelius-levy oli ehdolla myös Gramophonen saajaksi.

Bartók-taltiointi pääsi lisäksi sijalle 27 yhdysvaltalaisen radiokanavan National Public Radion 50 parhaan albumin listalle, jossa klassisen musiikin levytyksiä oli mukana vain muutamia. Myös klassisen musiikin äänitteisiin keskittynyt Presto Classical -sivusto valitsi Bartókin vuoden 2018 100 parhaan levytyksen joukkoon.

Lehtiarvostelutkin ovat olleet ylistäviä. Lutosławski-levy sai Helsingin Sanomissa viisi tähteä ja Magnus Lindbergin orkesteriteosten taltiointi niin ikään viisi tähteä BBC Music Magazine -julkaisussa.

RSO:n, Hannu Linnun ja levy-yhtiö Ondinen menestyksekäs yhteistyö jatkuu tulevaisuudessakin ja nyt kuluvalla kaudella taltioidaan viimeiset teokset Lutosławskin sinfonioiden kokonaislevytystä varten sekä aloitetaan Bartókin pianokonserttojen levytys Olli Mustosen kanssa. Lisäksi orkesteri levyttää Zimmermannin orkesterimusiikkia. Hyperion -levymerkille RSO taltioi Stephen Houghin kanssa kaikki Beethovenin pianokonsertot.

Candominolaisia ja candominiläisiä joulutunnelmassa. Kuva © Viena Kangas

Candomino-kuoroperhe juhlistaa joulunaikaa perinteisissä Loiste-joulukonserteissa 18.12. Helsingin Olaus Petrin kirkossa ja 19.12.  Espoon tuomiokirkossa. Konserteissa kuullaan musiikkia aina Piae Cantionesista tähän päivään, kun ohjelmistossa on rakastettuja joululauluja, kuten Arkihuolesi kaikki heitä, Mökit nukkuu lumiset ja Hiljainen joululaulu, ja kauniita englantilaisia sävelmiä muun muassa John Tavenerilta ja John Rutterilta. Kuoroja johtavat Esko Kallio ja Viena Kangas.

Espoolaiseen Candomino-kuoroperheeseen kuuluvat vuonna 1967 musiikkineuvos Tauno Satomaan perustama nuorisokuoro Candomino, tänä syksynä viisi vuotta täyttänyt ja Claudio Monteverdi -kuorokilpailun Grand Prixin voittanut CandoMini-lapsikuoro, syksyllä perustettu CandoMini-valmennuskuoro ja 7–10-vuotiaiden kuorokerho. Koko kuoroperhe osallistuu perinteiseen joulukonserttiin tänä vuonna ensimmäisen kerran.

Suomen kansallisooppera ja -baletti sr:n hallitus on tänään 4.12.2018 päättänyt, että Lilli Paasikiven kautta oopperan taiteellisena johtajana ehdotetaan jatkettavaksi kolmella vuodella 31.7.2023 saakka.  Paasikivi aloitti oopperan taiteellisena johtajana 1.8.2013, ja hänen nykyinen kautensa päättyisi 31.7.2020. Hallitus kuulee Paasikiven jatkokaudesta orkesteria, kuoroa ja solistikuntaa ennen kuin se päättää 18.12.2018 Paasikiven nimittämisestä jatkokaudelle.

Hallituksen perusteluiden mukaan Lilli Paasikivi on kehittänyt kaudellaan monipuolisesti oopperan toimintaa strategian mukaisesti. Oopperan taiteellinen johtaja vastaa ooppera- ja konserttiohjelmiston taiteellisesta suunnittelusta, johtaa ja kehittää taiteellista toimintaa sekä ylläpitää ja kehittää taiteellista tasoa. Hän raportoi pääjohtaja Gita Kadambille.

”Ennakkoluuloton ja laadukas ohjelmistosuunnittelu sekä uusien yleisöjen tavoittaminen ovat leimanneet Lillin kautta”, Gita Kadambi korostaa.

Paasikiven kaudella oopperaesitysten taiteellinen taso ja käyttöasteet ovat olleet korkeat, ja hän on kiinnittänyt taloon useita merkittäviä suomalaiskapellimestareita. Erityisesti yhteistyö talon taiteellisena partnerina toimivan Esa-Pekka Salosen kanssa on ollut tärkeää koko organisaatiolle.

Lilli Paasikivi oli aloitteellinen maailmallakin harvinaisen mediasopimuksen neuvotteluissa Kansallisoopperan ja -baletin taiteellisten ryhmien kanssa. Se mahdollistaa laajan digitaalisuuden hyödyntämisen ja esimerkiksi suoratoistot.

Hän on myös omalta osaltaan uudistanut talon perusohjelmistoa ja organisaatiota pitkäjänteisesti sekä mahdollistanut osallistumisen useisiin kansainvälisiin yhteistuotantoihin, kuten Elektra 2016 sekä Kaija Saariahon Only the Sound Remains 2017.

Paasikiven oopperanjohtajakaudella on nähty tähän mennessä kolme kantaesitystä. Perttu Kivilaakson ja Eicca Toppisen säveltämä Indigo, Sebastian Fagerlundin säveltämä Höstsonaten – Syyssonaatti sekä Iiro Rantalan Pikaparantola. Seuraava kantaesitys, Jaakko Kuusiston säveltämä Jää, saa ensi-iltansa tammikuussa. Se perustuu Ulla-Lena Lundbergin samannimiseen palkittuun romaaniin.

Kantaesitysten lisäksi Paasikivi on laajentanut oopperan yleisöpohjaa tuomalla ohjelmistoon suositun Oopperan kummitus -musikaalin sekä genrerajat ylittävän CircOperan, jossa oopperamusiikki lyö kättä huiman sirkustaiteen kanssa. Yhteistyö Klaus Haapaniemen kanssa Ovela kettu -oopperassa sai puolestaan huomiota designpiireissä.

Seuraava suurponnistus on Richard Wagnerin Ring-tetralogia. Kotimaisin voimin toteutettava Ring alkaa Reininkullalla elokuussa 2019. Suurteoksen johtaa ensimmäistä kertaa Esa-Pekka Salonen.

Fanny Söderström. Kuva ©Tuomas Salo

Tampereen pianokilpailuissa 2017 jaetulle 2. sijalle yltänyt Fanny Söderström tuo Kangasala-talon resitaalikonserttiinsa muun muassa saksalaisia sävyjä nykyisestä opiskelukaupungistaan Berliinistä. Söderströmin pianokonsertti soi Kangasala-salissa tiistaina 4.12. Konsertti on Kangasala-talon palkinto, joka myönnettiin yhdelle kilpailun finalisteista.

Fanny Söderström (s. 1993) on monipuolinen nuori pianisti, joka liikkuu sulavasti tyylistä toiseen. Söderströmin ohjelmisto kattaa laajalti teoksia 1700-luvun alusta aina nykypäivän kantaesityksiin asti.

− Kangasala-talon konsertin teema on matka sekä kuvainnollisesti että konkreettisesti. Konsertti alkaa Debussyn preludeilla, jotka ovat herkkiä luontokuvia. Schumannin Nocturno eli yölaulu jatkaa samaa teemaa. Händelin Chaconne puolestaan edustaa minulle soittajana alkuvoimaa. Se on iloinen ja rempseä ja antaa soittajalle omaa tilaa, Fanny Söderström kertoo innostuneesti.

– Konsertin päättävä puolituntinen Lisztin sonaatti puolestaan on kuin elämänmittainen matka, Söderström jatkaa.

Vuonna 2017 Söderström saavutti menestystä Nordic Piano Competition-kilpailusssa (finalisti) ja Tampereen pianokilpailussa (jaettu 2. sija). Samana vuonna hän myös edusti Suomea kansainvälisessä Maj Lind-pianokilpailussa. Söderström on opiskellut pianonsoittoa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa vuosina 2009−2016 professori Tuija Hakkilan ja Antti Hotin johdolla. Tällä hetkellä täydentää opintojaan Berliinin Taideyliopistossa.

Söderström esiintyy säännöllisesti ympäri Suomea. Suomen lisäksi Söderström on konsertoinut ympäri Kiinaa ja esiintynyt Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Kanadassa.

− Tulevaisuuden suunnitelmiini kuuluu soittaa mahdollisimman paljon! Söderström kertoo. Häntä on kuultu niin solistitehtävissä kuin kamarimuusikkona mutta myös liedin ja oopperan parissa. – En vielä tiedä, mikä näistä on minulle rakkain, ja ehkä sitä ei tarvitse päättääkään, Söderström tuumii.

− Olen kuullut, että Kangasala-talossa on hirveän hyvä soitin, ja hyvä sali, joten odotan innolla ensi viikon konserttia, Söderström jatkaa.

Sebastian Hilli. kuva © Sara Kokko,

Kimmo Hakola. Kuva © Saara Vuorjoki / Music Finland

Radion sinfoniaorkesteri kantaesittää kuluvalla kaudella neljä Yleisradion tilaamaa kotimaista teosta. Ensimmäisenä kuullaan Sebastian Hillin orkesteriteos Snap Music itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa 6.12. ylikapellimestari Hannu Linnun johdolla. Seuraavalla viikolla 12.12. maailman kantaesityksensä saa Kimmo Hakolan ensimmäinen sinfonia.

Kantaesitykset jatkuvat kevätkaudella, jolloin 11.1. kuullaan Jukka Tiensuun pasuunakonsertto ja 27.2. Ville Raasakan orkesteriteos Black cloud, under ground. Suomen ensiesityksiä ovat Sebastian Fagerlundin sellokonsertto, Thomas Larcherin 2. sinfonia ja Tyondai Braxtonin orkesteriteos TELEKINESIS.

Mitä tarkoittaa, kun hallinnan tunne katoaa ja edessä on vain huimaava tyhjyys? Tätä kysymystä Sebastian Hilli pohtii uudessa teoksessaan. Sävellyksen inspiraationa on englannin kielen sana ’snap’, joka voi merkitä esim. katkeamista, räsähtämistä tai napsahtamista.

Hillin tuotannon painopiste oli alkuun kamarimusiikissa, jossa hän on kiinnittänyt huomiota mm. sointiväreihin ja soittotapoihin. Orkesteriteos Reachings voitti 2015 ensimmäisen palkinnon Toru Takemitsu -sävellyskilpailussa Tokiossa sekä kansainvälisen säveltäjärostrumin alle 30-vuotiaiden sarjan Palermossa 2017. Syyskuussa 2018 Hilli sai kansainvälisen Gaudeamus Award -palkinnon Utrechtissä.

Kimmo Hakolan varhaisia menestysteoksia olivat UNESCOn arvostetun säveltäjärostrumin vuorollaan voittaneet ensimmäinen jousikvartetto ja Capriole sellolle ja klarinetille. Sittemmin hän on säveltänyt mm. useita monumentaalisia konserttoja, kuusi oopperaa ja oratorion Le Sacrifice.

Näistä suurimuotoisista teoksista huolimatta sinfonia on saanut odottaa. Vihdoin kantaesityksensä saavasta ensimmäisestä sinfoniastaan Hakola toteaa: ”Olen ylpeä siitä, että vuosien kamppailun jälkeen olen rohjennut erilaisten työstöjen ja hiomisen jälkeen palauttaa sinfonian maisemaan niitä musiikillisia ilmaisuja, joiden vuoksi aikoinaan hylkäsin sinfonian eri versioita. Oppi tästä on se, että aina ei tarvitse etsiä syitä, voi myös kehittää itseään – ja ajatuksiaan.”

Konsertit lähetetään suorina lähetyksinä Yle Radio 1:ssä ja Yle Areenassa.