Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Bartók World Competition and Festival is open for pianists in 2019

Bartók World Competition and Festival continues in 2019 with a contest for young pianists, held at the Liszt Academy of Music in Budapest. Applications are open for pianists from all over the world who are aged 32 or under with the 1st or 2nd movement of Bartók’s Suite for Piano and any Etude by Liszt. The competition, held between 7 and 15 September 2019, consists of four live rounds and concludes with a gala concert and award ceremony. The Prize Fund of the competition is 60.000 EUR.

The six-year long cycle of the competition, supported by the Ministry of Human Capacities in Hungary, explores the most characteristic trends of Bartók’s legacy: piano, violin and chamber music. Between instrumental competitions it focuses on composition and award-winning works of the composition competitions become mandatory pieces to be performed the following year. The cycle started with a violin competition in 2017 and continued with a call for submissions by composers in 2018. Applications are open for the piano competition until 25 March this year, with the Scherzo or Allegretto movement of Bartók’s Suite for Piano, and any Etude by Franz Liszt.  The twelve pianists who qualify for the semifinals are to include in their repertoire last year’s composition competition winner Dániel Dobos’ piece Drumul Dracului and Toccata by János Mátyás, who won joint third prize.

“Bartók studied and taught at the Liszt Academy. In every corner we can feel his presence, the spirit of Bartók’s music. It is of special significance that this year’s application deadline falls on 25 March, Bartók’s birthday”, Andrea Vigh, President of the Liszt Academy stressed, having prompted the idea of the competition herself.

“The Bartók Competition provided me with the experience to learn how to change and improve a musical piece in a limited time. The contest was launched in 2017, thus its novelty also had its effect. Classical violin competitions such as the Tchaikovsky or Queen Elisabeth are all events with a distinguished past and intellectual heritage, yet I consider those that are new, also very exciting”, Cosima Soulez-Lariviére said, who is the French-Dutch winner of the violin competition in 2017, the first instrumental competition of the cycle. The jury of the piano competition selects, as usual, three finalists from among the competitors performing the mandatory repertoires of each round, who are set to play one of Bartók’s three piano concertos. The Prize Fund of the competition is 60.000 EUR. The award ceremony with a gala concert is held 15 September at the Grand Hall of the Liszt Academy.

The members of the jury are, as each year, top artists who are internationally recognized for their lifetime achievements. The nine members are popular Russian pianist Andrei Korobeinikov, South Korean-born, world-renowned Steinway artist and professor at the Manhattan School of Music Klara Min, American-Russian pianist Alexandre Moutouzkine, who is known as an interpreter of brilliant pieces of Cuban piano music, outstanding Norwegian pianist Einar Steen-Nøkleberg, Lithuanian pianist and music educator Mūza Rubackytė and Japanese pianist Kenji Watanabe, who is famous for his authentic interpretations of Liszt and Bartók pieces. Hungarian jury members are Kossuth Prize-winning pianist, conductor and Artist of the Nation Tamás Vásáry, Liszt Award-winning pianist and Head of the Piano Department at the Liszt Academy Kálmán Dráfi, Erkel Award-winning music historian and one of the most accomplished researchers of Bartók’s life work prof. Tibor Tallián.

Details on applications, application form and further information are available at bartokworldcompetition.hu/en..

About the Bartók World Competition and Festival: The Bartók World Competition and Festival started with a contest for violinists in 2017, on the 135th anniversary of Béla Bartók’s birth. With Bartók’s works becoming public domain, the Liszt Academy has created a competition cycle that presents Bartók’s genius from multiple perspectives. Additionally, Bartók World Competition is not only a display of instrumental prowess, it is also a week-long festival including a biannual composition competition, a musicology symposium and colourful programmes for a wide audience.

arvio: Justas Stasevskij HYMSin pianopiirissä

Justas Stasevskij

Justas Stasevskij

Justas Stasevskij, yksi lahjakkaimpia nuoria pianistejamme, lensi Wienistä Helsinkiin, puhumaan ja soittamaan Helsingin yliopiston musiikkiseuran pianopiirissä viime torstaina 14.2. Näitä tapahtumia johtaa FM Eila Tarasti.

Justas Stasevskin aiheena oli kamarimusiikin opiskelu Wienin Musiikkiakatemiassa. Mutta hän palkitsi kuulijansa myös soittamalla – Skrjabinia!

Stasevski on kuulua muusikkosisarussarjaa, jossa on lisäksi etevä sellisti Lukas, kapellimestarina kansainvälisesti menestynyt Dalia ja piano-opinnot Helsingin Konservatoriossa aloittanut Sofia. Justas opiskelee Wienin Hochschule für Musik und Darstellende Kunst -laitoksessa eli nykyisin kai nimeltään musiikkiyliopistossa. Näinhän on käynyt lähes kaikille entisille konservatorioille Euroopassa kuten myös Suomessa. Wienissä on toki myös varsinainen yliopisto, jossa on ainakin musiikkitiedettä – laitoksen johtajana musiikin retoriikan asiantuntija professori Hartmut Krones, joka hiljattain luennoi myös Helsingissä; lisäksi on lukuisia yksityisiä yliopistoja mm. Aasiasta tulevia opiskelijoita varten. Itävalta on hyvin vanhoillinen maa, ja kerrankin siitä on etua, sillä muualla Euroopassa riehuvat akateemisen maailman privatisoinnit ja markkinajohtoisuus eivät ole vielä saapuneet tähän ’Kakanian’ valtioon, kuten Robert Musil sitä kutsui romaanissaan Der Man ohne Eigenschaften, Mies vailla ominaisuuksia.

Hauskaa, että suomalaiset taas valitsevat Wienin. Näin oli Justasin opettajien aikaan, kun kaikki pianistit ryntäsivät Wieniin nimekkäille professoreille kuten Dieter Weber ja Richard Hauser. Heitä olivat Erik T. Tawaststjerna, Jussi Siirala, Risto Lauriala, Risto Lappalainen, Matti Raekallio, Minna Pöllänen, Maija Numminen vain muutamia mainitakseni.

Justas Stasevski on herättänyt huomiota hienostuneella soitollaan Sibelius-Akatemiassa mm. Dmitri Bashkirovin mestarikurssilla ja esitettyään Ravelin vasemman käden konserton mestarillisesti Musiikkitalossa. Vuodesta 2011 hän on ollut vaihto-oppilaana Wienissä ja vuonna 2018 sen kamarimusiikin linjalla. Suomessahan ei tällaista olekaan. Wienissä käytännössä puolet opinnoista on pianonsoittoa ja puolet kamarimusiikkia. Justas on juuri suorittanut kamarimusiikin diplomin ja tähtää nyt pianossa vastaavaan. Hänen opettajanaan pianossa on Christoph Hinterhuber; kamarimusiikin opettajan on toiminut Avedis Kouyoumdjian vv. 2011–2018. Laitoksen kamarimusiikin pääopettaja on viulisti Johannes Meissl, jonka tunneilla Justas on käynyt vähintään yhtä paljon kuin professori Kouyoundjianin. Meissl on laatinut erinomaisen oivaltavan opetusmonisteen Proseminar, Probentechnik und Ensembleleitung 1, WS 2017/2018 Schwerpunkt Kammermusik, johon saimme perehtyä. Usein juuri tällaiset monisteet sisältävät kaikkein parasta tietoa oppiaineesta; muistan mm. Bloomingtonissa musiikinteoriavihkot, joita sai vain kampuksen kirjakaupoista.

Meisslin oppaassa tarkastellaan kamarimusiikin soittoa eräänlaisella metatasolla ja kootaan sen prinsiippejä selkeästi mm. työskentelystä, harjoittelusta ja motivaatiosta. Hän jakaa ensembletyypit kolmeen ryhmään: 1) lyhytaikaisiin – tyypillinen tilanne kun jokin kappale tilataan tai se pitää soittaa jollain festivaalilla: vähän harjoituksia, ei aikaa keskustelulle, kaikki riippuu yksilöllisistä suorituksista; 2) keskipitkän aikavälin ensemble: syvempää työskentelyä, tulkintaa; 3) pitkäaikainen ensemble: professionelli kamarimusisointi, ryhmäidentiteetti, yhteisen hahmotuksen kehittäminen, yhteinen hengitys, esitys, pienimpien signaalien tunnistaminen toisissa. Seuraavaksi pohditaan, miten aika jaetaan harjoituksissa, sillä kaikkeaa ei ehditä soittaa. Ja lopuksi esitetään haastavia kysymyksiä itse kullekin pohdittavaksi: Miksi soitamme tätä kappaletta? Miksi soitamme ylipäätään? Mitä musiikki on meille? Miksi soitamme kamarimusiikkia? Mahdollinen vastaus: se on kauniimpaa kuin soittaa yksin jne.

Edelleen on kysyttävä: Onko ohjelmistossamme edustettuna aikakausia, joista tarvitsemme lisää tietoa, jotta ylipäätään tiedämme mitä soitamme? Tunnenko kirjallisuutta, jossa sitä tietoa on saatavilla? Mitä olen jo kuullut retoriikasta, metriikasta, affektiopista, sävellajikaraktääreistä? Wienissä sikäläisten opettajien taitoja täydentävät ulkolaiset vieraat kuten prof. Clive Brown Englannista, vanhan musiikin esityskäytäntöjen spesialisti, joka hiljattain vieraili Helsingissäkin Aurea Dominguezin fagottiin liittyvän väitöskirjan vastaväittäjänä. Hän on nyt julkaissut Bärenreiterilla teoksen Kuinka soittaa Brahmsin kamarimusiikkia.

Piano-opetuksessa Justasin maestrona on siis ollut Hinterhuber. Mikä on kuuluisa wieniläinen pianokoulu? Se korostaa soinnin pyöreyttä ja finessia. Ei liian kovaa! Tärkeää on klangi ja siitä seuraava fraseerauksen pehmeys ja hengitys. Ei koskaan liikaa sointia. Toisaalta Bruno Seidlhofer, legendaarinen vanhemman polven wieniläisprofessori kertoi, kuinka Svjatoslav Richter vieraili Wienissä ja piano-opettajat kielsivät oppilaitaan menemästä häntä kuulemaan välttyäkseen huonoilta vaikutteilta. Kun kysyin häneltä, onko Bachin Das Wohltemperierte Klavier I:n cis-mollifuuga hiljaista musiikkia niin kuin Richter sen soittaa, kiisti Seidlhofer sen jyrkästi. Jos Bach kirjoittaa viisiäänistä satsia, ei se mitään hiljaista voi olla.

Muutoin wieniläinen opetustyyli jatkaa keskieurooppalaista kuria, jossa professorin ja oppilaan suhde ei ole toverillinen. Opettajat ovat siellä aina olleet ankaria ja karismaattisia; Dieter Weber haukkui oppilaitaan, mutta hänen assistenttinsa intialainen Noel Flores oli kiltti (muistan hänet vuodelta 1972); Hauser tunnetusti soitti joka ilta klo 20 tyttöoppilailleen, että he olivat varmasti kotona harjoittelemassa. Opettajat ovat ehdottomia auktoriteetteja. Tittelit ovat tärkeitä. Opettaja on Herr Professor. Ei sovi kysyä, miksi jotain pitää soittaa niin kuin opettaja vaatii. Esityksen jälkeen tunnilla opettaja pitää minuuttien tauon sanomatta mitään – ja sitten lausuu: Teidän täytyy harjoitella lisää.

Wienissä on kulttuuri- ja musiikkielämää. Musikvereinin konsertteihin myydään seisomapaikkoja opiskelijoille hintaan 5 euroa/lippu. Oopperataloon saavat kaikki lippuja puolitoista tuntia ennen esityksen alkua hintaan 3 €. Bösendorfer-pianomerkki on Wienistä. Voi perehtyä myös originaaleihin fortepianoihin, ja oppia, ettei kaikkia sormia käytettykään sillä soitettaessa. Wien on aina ollut monikulttuurinen kaupunki; kaikkien pitäisi lukea Stefan Zweigin kuolematon teos Die Welt von Gestern (Eilispäivän maailma), kuvaus Wienistä ennen 1. maailmansotaa. Itse kävin saksan kielen kursseja samassa koulurakennuksessa, jossa Zweigkin opiskeli. Miljöö on tärkeä taidekasvattaja. Wienerwaldista, Kahlenbergin kukkulalta voi kävellä alas Beethovengangia ja pysähtyä Grinzingissä. Hofburg henkii ilmapiiriä Ka und ka eli Königlich und kaiserlich. On etuoikeus opiskella tällaisessa ympäristössä.

– Eero Tarasti

HYMSin pianopiirin seuraava tapahtuma on ti 21.2.. teemana Chopinin nokturnot. Janne Mertanen soittaa ja puhuu.
Topelia, Unioninkatu 38, sali C120.

 

 

 

Gehrmans Musikförlag aloittaa yhteistyön säveltäjä Cecilia Damströmin kanssa

Cecilia Damström. Kuva © Marthe Veian

Cecilia Damström. Kuva © Marthe Veian

Gehrmans Musikförlag aloittaa yhteistyön suomenruotsalaisen säveltäjän Cecilia Damströmin (s. 1988) kanssa. Damström on varttunut Helsingissä monikulttuurisessa, monikielisessä perheessä, mikä on vaikuttanut hänen sävellystyöhönsä. Hänen musiikissaan on läsnä voimakas harmonian, draaman ja ilmaisuntaju, ja hän pyrkii herättämään ajatuksia ja tunteita kuulijassa.

Cecilia Damströmin yleisinhimillinen lähestymistapa on myös tärkeä osa hänen luomistyötään; orkesteriteos Tundo! on omistettu kaikille maailman pakolaisille, jousiorkesteriteos Infirmusparantumattomille sairauksille, ja hänen kvintettitrilogiansa on saanut inspiraationsa kolmen vahvan naisen kohtalosta: Jean Sibeliuksen vaimosta Ainosta, kirjailija ja feministi Minna Canthista ja kuvataiteilija Helene Schjerfbeckistä.

– Niin kauan kuin muistan, olen odottanut, että pääsisin yhteistyöhön kustannusyhtiön kanssa ja saisin siten ympärilleni ihmisiä, jotka auttavat teosten ulkoasun muotoilussa ja muissa tärkeissä asioissa. Minulle oli kuitenkin tärkeää löytää ihmiset, joiden kanssa näin intensiivinen yhteistyö onnistuisi ja missä intohimo olisi molemminpuolista – siksi valitsin Gehrmansin, sillä kaikki tuntui helpolta ja oikealta alusta saakka.

Cecilia Damström on voittanut useita sävellyskilpailuja sekä kotimaassaan että kansainvälisesti. Hänen jo mittava teoslistansa sisältää teoksia orkesterille, kamari- ja kuoromusiikkia sekä oopperaa. Damström opiskeli sävellystä Tampereen ammattikorkeakoulussa Hannu Pohjannoron johdolla sekä maisteritasolla Malmö Musikhögskolanissa Luca Francesconin johdolla.

– Olemme seuranneet Ceciliaa muutamia vuosia suurella mielenkiinnolla, ja yhteistyöstä hänen kanssaan tulee jännittävää. Viime syksynä hän sai Rosenborg-Gehrmanin säveltäjästipendin, ja nyt pääsemme seuraamaan hänen kehitystään lähietäisyydeltä, sanoo Gunnar Helgesson, Gehrmans Musikförlagin toimitusjohtaja.

Vuodesta 2014 Damström on tehnyt yhteistyötä useiden orkesterien, kuorojen, kamariyhtyeiden ja festivaalien kanssa. Näihin lukeutuvat muun muassa Suomen Kansallisooppera, Jyväskylä Sinfonia, Gävle Symfoniorkester, Helsingborgs Symfoniorkester, Avanti!, Brodsky Quartet, Akademiska Damkören Lyran, Tampere Biennale, Tampering Festival, Summer Sound Festival. Lisäksi Damström on ollut Hämeenlinnan Kokonainen-festivaalin virallinen säveltäjä 2016-2020. Hänen musiikkiaan on esitetty kaikissa Pohjoismaissa, Kanadassa, Saksassa, Iso-Britanniassa, Hollannissa, Espanjassa ja Tsekissä.

Cecilia Damströmin teoksista on tulossa lähiaikoina useita ensiesityksiä, kuten soolopianoteos Epitaphinkantaesitys, jonka pianisti Ville Hautakangas esittää Kylässä Kaija Saariaho -tapahtumassa. Lastenooppera Djurens planet puolestaan saa maailmanensi-iltansa Suomen Kansallisoopperassa 15.3. Tampere Raw esittää pianokvintetin Minna 24.3. ja orkesteriteos Lucrum saa Saksan-ensiesityksensä Würzburgissa 9.5. Aurora Mathens ja Gustav Djupsjöbacka esittävät Henrika Ringbomin teksteihin perustuvan laulusarjan Öar i ett hav som strömmar 11.5. Svenska Teaternissa Helsingissä, ja 4.8. Kokonainen-festivaaleilla Hämeenlinnassa saa ensiesityksensä viimeinen osa naiskohtaloista kertovasta kvintettitrilogiasta, Helene.

Rahmaninovin 3. pianokonsertto ystävänpäivänä

Georgy Tchaidze. 15. Van Cliburn -kilpailun finalisti. Kuva © Jeremy Enlow/Cliburn

Georgy Tchaidze. 15. Van Cliburn -kilpailun finalisti. Kuva © Jeremy Enlow/Cliburn

Turun filharmonisen orkesterin solistiksi saapuu torstaina ja perjantaina 14.–15.2. palkittu venäläispianisti Georgy Tchaidze. Temperamenttia!-nimisissä konserteissa Tchaidze tulkitsee Sergei Rahmaninovin 3. pianokonserton. Turussa suosiota saanut Christian Kluxen palaa kolmannen kerran johtamaan filharmonikoita.

Konsertit alkavat Thomas Adès´n tanssisarjalla kamarioopperasta Powder Her Face. Vuonna 1995 kohun aihevalinnallaan aiheuttanut kamariooppera perustuu Argyllin herttuattaren skandaalin herättäneisiin elämänvaiheisiin. Teoksen jälkeen kuultava Rahmaninovin kolmas pianokonsertto kuuluu romanttisen pianokirjallisuuden keskeisiin ja samalla vaativimpiin teoksiin. Suureellinen teos huipentuu energiseen finaaliin. Konsertit päättyvät väliajan jälkeen Carl Nielsenin 2. sinfoniaan, joka kuvaa neljää temperamenttia: koleerista, flegmaattista, melankolista ja sangviinista.

Christian Kluxen on Kanadan Victoria Symphonyn taiteellinen johtaja ja tammikuussa 2019 hän aloitti Norjan Arctic Philharmonicin ylikapellimestarina. Christian Kluxen on työskennellyt monien merkittävien orkestereiden kanssa ympäri Eurooppaa. Kluxen johti TFO:ta edellisen kerran syksyllä 2017.

Vuonna 2009 venäläispianisti Georgy Tchaidze (s. 1988 Pietarissa) voitti ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä Honens Laureate -pianokilpailussa ja on sittemmin esiintynyt niin Euroopassa, Pohjois-Amerikassa kuin Aasiassakin keräten suurta kiitosta. Tchaidze opiskeli Moskovan Tshaikovski-konservatoriossa professori Sergei Dorenskyn johdolla ja Berliinin taideyliopistossa professori Klaus Hellwigin johdolla. Kaudella 2018–19 Tchaidzella on sooloresitaali Moskovan konservatoriossa. Lisäksi hän esiintyy Turun filharmonisen orkesterin ja Arctic Philharmonic Orchestran kanssa sekä festivaaleilla muun muassa Ranskassa ja Japanissa.


Åbo filharmoniska orkester får den ryske pianisten Georgy Tchaidze som solist på torsdagen och fredagen 14.–15.2. På konserter som kallas Temperament! tolkar Tchaidze Sergei Rachmaninovs 3:e pianokonser. Den populära Christian Kluxen återvänder för att dirigera filharmonikerna en tredje gång.

Konserterna börjar med Thomas Adès danssvit ur kammaroperan Powder Her Face, som är baserad på hertiginnan av Argylls skandalomsusade liv och orsakade sensation år 1995 med sitt tema. Därefter får vi höra Rachmaninovs tredje pianokonsert, som hör till den romantiska pianorepertoarens centrala och samtidigt mest krävande verk. Konserterna slutar efter pausen med Carl Nielsens 2:e symfoni, som beskriver de fyra temperamenten: det koleriska, det flegmatiska, det melankoliska och det sangviniska.

Christian Kluxen är konstnärlig ledare för Victoria Symphony i Kanada och i januari 2019 inledde han sin period som chefdirigent för Nordnorsk Opera og Symfoniorkester. Christian Kluxen har arbetat med många betydande orkestrar över hela Europa. Kluxen dirigerade ÅFO förra gången år 2017.

År 2009 fick den ryske pianisten Georgy Tchaidze (f. 1988 i St. Petersburg) första pris i den internationella pianotävlingen Honens Laureate, och han har därefter uppträtt i Europa, Nordamerika och Asien och fått mycket beröm. Tchaidze studerade vid det statliga Tjajkovskij-konservatoriet i Moskva under ledning av professor Sergej Dorenskij och vid konstuniversitetet i Berlin under ledning av professor Klaus Hellwig. Under säsongen 2018-19 ger Tchaidze en solorecital vid konservatoriet i Moskva. Han uppträder även med Åbo filharmoniska orkester och Nordnorsk Opera og Symfoniorkester samt uppträder på olika festivaler i bland annat Frankrike och Japan.

Viitasaaren Musiikin ajan kesäkurssien hakuaika on käynnissä – mm. Kaija Saariaho tämän vuoden tähtiopettaja

Kaija Saariaho ja Camilla Hoitenga. Kuva © Suomen Kansallisooppera

Kaija Saariaho ja Camilla Hoitenga. Kuva © Suomen Kansallisooppera

Viitasaaren Musiikin aika -festivaali järjestää jo perinteiseen tapaan uuden musiikin kesäkursseja osana festivaaliaan heinäkuun alussa. Nuorille muusikoille ja säveltäjille suunnattujen kurssien opettajiksi kutsutaan vuosittain johtavia säveltäjiä, muusikoita ja pedagogeja ympäri maailman. Tänä vuonna opettajina toimivat Kaija Saariaho, Camilla Hoitenga ja John Butcher. Hakuaika kursseille on parhaillaan menossa. Saariahon sävellyskurssi on herättänyt jo hakijoissa runsaasti mielenkiintoa. Hakuaika sävellyskurssille päättyy tämän viikon sunnuntaina 17.2.2019. Hoitengan kamarimusiikkikurssille ja Butcherin improvisaatiokurssille otetaan myös vielä vastaan hakemuksia. Kamarimusiikkikurssin ja improvisaatiokurssin hakuajat päättyvät kuukautta myöhemmin eli 17.3.2019.

Kaija Saariaho on yksi tämän hetken tunnetuimpia suomalaisia nykymusiikkisäveltäjiä. Useasti palkittu kosmopoliitti on laajalti tunnettu niin kamarimusiikkiteoksistaan kuin orkesteri- ja oopperasävellyksistään, jotka eivät kaihda erikoisimpiakaan sävyjä tai tekniikoita. Muun muassa ääninauhat ja eloelektroniikka ovat olennainen osa monia hänen maineikkaita sävellyksiään. Saariaho saapuu nyt ensimmäistä kertaa Musiikin ajan opettajaksi. Kurssille voi hakea optiolla säveltää uusi kappale kamarikokoonpanolle. Suurin osa opiskelijoista työstääkin kurssin aikana omia sävellyksiään, jotka kantaesitetään festivaalin päätteeksi kurssin loppukonsertissa. Saariahon itsensä musiikkia kuullaan myös runsaasti festivaalin ohjelmistossa.

Camilla Hoitenga on kovasti innoissaan tulevasta kurssista ainutlaatuisessa ympäristössä. ”Nyt se on virallista, pääsen opettamaan Suomeen – enkä pelkästään huilumusiikkia vaan myös kamariohjelmistoa!” Hoitenga iloitsee. Saariahon ”luottohuilistina” tunnetuksi tullut Hoitenga on niittänyt mainetta myös Karlheinz Stockhausenin teosten tulkkina. Hän on tuttu näky suurten orkestereiden edessä ja festivaaleilla ympäri maailman. Monipuolisen huilutaitelijan repertoaariin mahtuu musiikkia Bachista kantaesityksiin, eikä videokuvan, elektroniikan tai improvisaationkaan hyödyntäminen ole huilistille vierasta. Hoitenga on myös kysytty opettaja. Kamarimusiikkikurssilla Hoitenga työskentelee soolosoittajien tai valmiiden kamarimusiikkikokoonpanojen kanssa valittujen nykymusiikkiteosten parissa.

John Butcherin improvisaatiokurssilla tutkitaan käytännönläheisesti, millaisia haasteita, mutta myös palkintoja improvisaatio esittäjälleen tarjoaa – niin yksin soolona, pienessä ryhmässä kuin isommassakin yhtyeessä. Kurssin tarkoituksena on löytää osallistujan omin ääni, joka ei toimi pelkästään itsekseen improvisoidessa vaan myös muiden kanssa yhteistyössä spontaanisti luodussa musiikissa. Maineikas saksofonisti on myös itse innokas improvisoija ja hänen teoksensa ovatkin monesti ainutkertaisia luomuksia ajassa ja paikassa. ”Improvisaatiossa tärkeintä on tunnistaa se hienovarainen tasapaino, joka vallitsee tunnetun ja toisaalta vielä tuntemattoman välillä. Tasapaino tulisi löytää myös ennalta valmistautumisen ja spontaanisuuden välille,” satoja produktioita lukuisien kuuluisien muusikoiden ja yhtyeiden kanssa toteuttanut Butcher kertoo.