Author Archives: Paul

Kansallisoopperan kuoron kausi huipentuu 24.–28.5.2019 Suureen kuorogaalaan, jossa kuullaan joukko oopperataiteen vaikuttavimpia kuorokohtauksia.

Vuonna 2015 juhlistettiin kuoron 70-vuotispäivää Suurella kuorogaalalla. Ohjaaja Jere Erkkilän ja puku- ja lavastussuunnittelija Anna Kontekin käsissä gaalasta tuli enemmän kuin konsertti. Näyttävä spektaakkeli sai suuren suosion, ja siksi esityksiä järjestetään nyt kolme: 24., 27. ja 28.5.

Ohjelmassa ovat mm. Boris Godunovin kruunajaiskohtaus, kuorokohtaus Trubaduurista sekä matruusien kuoro Lentävästä hollantilaisesta. Mukana on myös hienointa kuoromusiikkia suomalaisista oopperoista, kuten loppukuoro Kaarle-kuninkaan metsästyksestä, häjyjen tulo Pohjalaisista sekä Punaisesta viivastatuttu Onko Suomessa kevät?

Esitykset johtaa Kansallisoopperan ja -baletin päävierailija, kapellimestari Patrick Fournillier. Jere Erkkilän ohjaaman visualisoidun gaalan solisteina laulavatMika Pohjonen, Jyrki Korhonen, Roland Liiv ja Daphne Bečka. Puvustus ja lavastus ovat Anna Kontekin käsialaa. Mukana ovat myös Suomen kansallisoopperan orkesteri, Kansallisoopperan lisäkuoro ja lapsikuoro sekä Kansallisbaletin tanssijoita.

Suomen kansallisoopperan kuoro on maan ainoa ammattikuoro. Sen kaikki 50 jäsentä ovat oopperalaulajia, joita on nähty usein myös solistirooleissa. Kansallisoopperalla on ollut kuoro jo yli sata vuotta, ja vuodesta 1945 toiminta on ollut täysin ammattimaista.

Claude Debussyn Pelléas ja Mélisande palaa Kansallisoopperaan 23.5. Marco Arturo Marellin kiitetyssä ohjauksessa lavalla nähdään 30 000 litraa vettä.

Debussyn ainoa ooppera Pelléas ja Mélisande perustuu Maurice Maeterlinckin näytelmään. 1902 kantaesitetty ooppera herätti hämmennystä, sillä se poikkesi kaikesta siihen asti kuullusta. Sittemmin Pelléas ja Mélisande on tunnustettu yhdeksi oopperakirjallisuuden merkkiteoksista.

Marco Arturo Marellin tulkinta on toteutettu lumoavan kauniisti ja sai kiittäviä arvioita ensi-illastaan vuonna 2012. Vaikuttavan näyttämökuvan hallitseva elementti on vesi: suurissa altaissa on peräti 30 000 litraa vettä, jonka heijastukset luovat kiehtovia näkymiä.

Marellin näkemyksessä tarina tapahtuu rappeutuneessa, veden valtaamassa bunkkerissa. ”Tämä henkilöiden yksinäisyys, tämä eristyneisyys on näyttämökuvan määräävä tekijä, ja niin syntyi vettä lainehtiva tila”, Marelli kuvaa. ”Vesi on myös unenomaisten aavistusten välittäjä, merenneitomaisen Mélisanden elementti, ja samalla sen ahdistuksen elementti, jota miehet kokevat kohdatessaan tuntemattoman ja tutkimattoman – sekä naisessa että heissä itsessään.”

Symbolistisen oopperan tapahtumat sijoittuvat myyttiseen maailmaan. Golaud löytää lähteeltä salaperäisen Mélisanden ja ottaa hänet vaimokseen, Golaud’n veli Pelléas rakastuu Mélisandeen ja Golaud surmaa hänet. Mélisande synnyttää lapsen, kuolee ja jää yhtä arvoitukselliseksi kuin tullessaan.

Pelléasin roolissa nähdään Ville Rusanen, Mélisandena Camilla Tilling, Golaud’n roolissa Laurent Naouri ja Genevièvenä Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi. Teoksen johtaa Kansallisoopperan taiteellinen partneri Esa-Pekka Salonen, jonka edellinen oopperatulkinta Kansallisoopperassa oli menestyksekäs Elektra vuonna 2016.