Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Suomen Säveltaiteen Tukisäätiö sulautuu Alfred Kordelinin säätiöön

Suomen Säveltaiteen Tukisäätiö sulautuu Alfred Kordelinin säätiöön. Uuden rahaston nimeksi tulee Suomen säveltaiteen tukirahasto. ”Sulautuminen konkreettisesti parantaa rahaston edellytyksiä toteuttaa tehtäväänsä”, toteaa Suomen Säveltaiteen Tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja Kaarlo Hildén.

 ”Rahaston hallintokulut pienenevät, sillä sulautumisen myötä rahastolla on käytettävissään Kordelinin säätiön hallinto-, talous- ja apurahapalvelut. Näin varoja jää enemmän varsinaisen tarkoituksen toteuttamiseen. Säätiö on hoitanut tehokkaasti rahastojaan, ja ensi vuonna 100 vuotta täyttävässä säätiössä myös rahaston näkyvyys laajenee”, Hildén jatkaa.

Määrätarkoitukseen sidottu Suomen säveltaiteen tukirahasto tukee ja edistää sääntöjensä mukaan suomalaista säveltaidetta myöntämällä apurahoja ja palkintoja musiikkipedagogeille, musiikkitieteen ja musiikin tutkimuksen harjoittajille, luovan ja esittävän säveltaiteen edustajille sekä henkilöille, jotka muutoin ovat erityisen ansiokkaasti toimineet Suomen musiikkielämän hyväksi.

Säveltaiteen apurahahaku yhdistetään säätiön elokuun hakuun

Suomen säveltaiteen tukirahaston apurahahaku yhdistetään säätiön elokuun hakuun. Kordelinin säätiön asiantuntijat arvioivat vuosittain noin 450-600 musiikin apurahahakemusta. Musiikin apurahoja myönnetään keskimäärin 250 000 eurolla, joka on noin 8 % kaikista elokuun haun kautta jaettavista apurahoista. Alfred Kordelinin säätiö jakaa vuosittain noin viisi miljoonaa euroa apurahoina ja palkintoina.

”Musiikin apurahoista on jo nyt kova kilpailu. Uusi rahasto helpottaa tilannetta. On hienoa, että jatkossa voimme kohdentaa nykyistä enemmän apurahoja musiikille”, toteaa Kordelinin säätiön toimitusjohtaja Erik Båsk.

Kordelinin säätiössä on 15 kaupunki- ja kohderahastoa. Vanhimmat on perustettu 1960-luvun lopulla. Säätiöllä ei ole entuudestaan ollut säveltaiteen rahastoa.

”Arvostamme Suomen Säveltaiteen Tukisäätiön hallituksen toiminnallemme antamaa tunnustusta. Olemme iloisia luottamuksenosoituksesta ja siitä, että Kordelinin säätiö voi sulautumisen myötä entistä kattavammin jatkaa kulttuurin tukemista”, toteaa Alfred Kordelinin säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Laaksonen.

Alfred Kordelinin säätiön hallitus hyväksyi sulautumissuunnitelman 4. ja Suomen Säveltaiteen Tukisäätiön hallitus 6. kesäkuuta 2019. Fuusio on suunniteltu saattaa voimaan vuoden 2019 loppuun mennessä. Sulautumisen myötä Kordelinin säätiöön syntyy noin 700 000 euron suuruinen rahasto. Suomen Säveltaiteen Tukisäätiöllä ei ole vakituisia työntekijöitä.

Kuvataidetta Kuhmon kamarimusiikissa

Kuhmon Kamarimusiikki on 50. festivaalin kunniaksi myös monipuolinen kuvataiteen juhla. Kuhmo-talon aulassa on esillä Stefan Bremerin festivaalikuvia. Bremer on yksi Suomen tunnustetuimpia valokuvaajia ja Kuhmon Kamarimusiikkia hän on kuvannut jo vuodesta 1982. Bremerin valttina on kuvaustaitojen lisäksi kyky päästä lähelle ihmisiä ja hänen kuvissaan taiteilijat ovatkin poikkeuksellisen vapautuneita ja avoimia. Kuhmon brändin muotoutumisessa Stefan Bremerin kuvat ovat olleet avainasemassa.

Salakamarissa on esillä Pekka Lehtisen julisteita. Tuskin minkään muun merkittävän festivaalin visuaalinen suunnittelu on ollut yhtä pitkään saman tekijän toteuttamaa, sillä Lehtinen on vastannut Kuhmon ilmeestä jo vuodesta 1976. Jokainen vuosi on ollut teemansa mukaan erilainen, mutta selkeä ja tyylikäs visuaalinen linja on jatkunut.

Kamarimusiikin kolmas näyttely esittelee muotoilijana ja kuvanveistäjänä tunnetun Vesa Varrelan lasitaidetta. ”Varrelan taiteen keskeinen materiaali on lasi, mutta se muuntautuu erilaisten esineiden kuviksi ja usein siihen yhdistyy muita materiaaleja, muuta, esineitä ja valokuvia”, kuvaa Markku Valkonen. Varrelan näyttely nimeltä Tois pual jokke on esillä Kamarimusiikkikeskuksen Galleriassa.

Kesän näkyvin taideteos on Kaarina Kaikkosen Lennokkaasti kiihdyttäen. Kaikkonen käyttää teostensa materiaalina käytöstä poistettuja vaatteita, joten Kuhmoon syntyi teos festivaalin vanhoista t-paidoista. Teos toivottaa kamarimusiikkivieraat tervetulleiksi Kuhmo-taloon ja muistojen pariin.

Nostalgiaa on myös Kari Cavénin näyttävässä teoksessa Baabelin torni, joka rakentuu Kontion koulun vanhoista oransseista muovituoleista. Nämä tuolit ovat imeneet itseensä satoja unohtumattomia esityksiä vuosina 1974-2018, nyt ne ovat saaneet uuden elämän kirjaston lähelle tehdyssä suurikokoisessa teoksessa.

50. Kuhmon Kamarimusiikki alkaa sunnuntaina 14.7.

Kuhmon Paabelin torni

Kuhmon Paabelin torni

Sunnuntaina 14.7. alkaa 50. Kuhmon Kamarimusiikki, jota vietetään nostalgian merkeissä. Ohjelmassa on vuosikymmenten aikana tutuksi käyneitä suosikkiteoksia sekä merkittävimpiä Kuhmossa kuultuja kantaesityksiä. Beethovenilla alkava 71 konsertin ja kahden viikon mittainen festivaali päättyy lauantaina 27.7. konserttiin otsikolla 14 vuodenaikaa

Juhlavuoden nostalgia näkyy myös Kuhmon maisemassa, sillä Kontion koulun perinteikkäät oranssit muovituolit ja festivaalin vanhat t-paidat ovat saaneet uuden elämän tilataideteoksina. Kaarina Kaikkonen on tehnyt 333 paidasta teoksen Kuhmo-talon lipputankoalueelle ja Kari Cavén on rakentanut kirjaston lähelle Baabelin tornin koulun tuoleista. Nostalgiaa on tarjolla myös Stefan Bremerin valokuvanäyttelyssä Kuhmo-talossa ja Pekka Lehtisen julisteiden näyttelyssä Amatissa ja Salakamarissa. Kamarimusiikkikeskuksen Galleriassa puolestaan on esillä Vesa Varrelan lasitöitä.

Menneisiin festivaaleihin voi palata myös juuri ilmestyneessä Juhani Koiviston kirjoittamassa kirjassa Kamarimusiikkia Kuhmossa – viisikymmentä ihmeellistä kesää, jossa palataan kamarimusiikkimuistoihin kuvin ja sanoin. Konserttipaikoissakin on nostalgiaa, sillä nyt järjestetään entistä enemmän festivaalin alkuaikoina tärkeitä perukkakonsertteja.

Taiteilijavieraina on useita Kuhmon Kamarimusiikin alkuvuosien vakikävijöitä kuten Izumi Tateno, Seppo Kimanen ja Yoshiko Arai. Tuttujen taiteilijoiden joukkoon tuo uutta väriä ylistäviä arvioita saanut tuore Tshaikovski-kilpailujen voittaja pianisti Alexander Kantorow. Mukana on muitakin Tshaikovski-kilpailujen menestyjiä, sillä viulisteista Marc Bouchkov sijoittui toiseksi ja Aylen Pritchin jaetulle neljännelle sijalle ja sellisti Senja Rummukainen tuli kuudenneksi.

Pia Viitanen: kulttuurille lisää voimavaroja

Pia Viitanen

Pia Viitanen

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen haluaa kulttuurille lisää voimavaroja, kuten hän totesi puheessaan Sata-Häme soi -festivaalin avajaisissa Ikaalisissa viime torstaina:

Kulttuurilla ja taiteella on iso merkitys jo itsessään, minkä lisäksi niillä on iso rooli myös henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin vahvistajana, syrjäytymisen ehkäisijänä ja oppimisen edistämisessä. Kulttuuri lisää merkittävästi myös alueellista elinvoimaa ja luo työpaikkoja. Luovat alat ovat tärkeä tulevaisuuden mahdollisuus, joka tulee kasvamaan ja johon nyt on tartuttava voimakkaasti, .

Viitanen pitää tärkeänä, että uudessa hallitusohjelmassa tehdään merkittäviä panostuksia kulttuuriin:

Tulevalla kaudella kulttuuriin ja luovan talouden edistämiseen lisätään kaikkiaan n. 170 miljoonaa euroa, joista osa on pysyviä menoja, osa kertaluonteisia.

Lisäsatsauksia tehdään mm. lasten ja nuorten kulttuuritarjontaan, taiteen perusopetusta tuetaan, taiteilija-apurahojen tasoa nostetaan, kulttuurimatkailua vahvistetaan ja luovaa taloutta edistetään.

Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmä uudistuu

Ajankohtaisista hankkeista esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on taloudellisesti suurin. Tämä laajentaa teatterin, musiikin, museoiden ja sirkuksen tarjontaa koko maassa ja varmistaa uusien toimijoiden pääsyn valtion tuen piiriin.

Viitanen korostaa, että työn on jatkuttava niin, että tulevina vuosina saavutetaan kulttuurialan asettama tavoite, jonka mukaan kulttuurin osuutta valtion budjetista kasvatetaan prosenttiin. Tällä hetkellä tuo osuus on n. 0.8 prosenttia.

Pidän todella tärkeänä, että nyt hallitusohjelmassa sovittujen satsauksien lisäksi jatketaan määrätietoista työtä, jotta tulevina vuosina taiteen ja kulttuurin prosentin osuus saadaan nostettua prosenttiin valtion budjetista. Nyt mennään tähän suuntaan askel kerrallaan. Ensi askeleet on otettu hallitusohjelmassa. On tärkeää, että tavoitteeseen sitoudutaan ja sitä edistetään määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti tulevina vuosina.

Sibelius-Akatemiaan 191 uutta opiskelijaa

Taideyliopiston uudet opiskelijat on valittu. Uusia perustutkinto-opiskelijoita valittiin kaikkiaan 284, joista  191 Sibelius-Akatemiaan (sekä 68 Teatterikorkeakouluun ja 25 Kuvataideakatemiaan). 95,6 % valituista oli asettanut Taideyliopiston ensisijaiseksi hakutoiveekseen.

Perustutkintokoulutuksen hakukohteisiin tuli yhteensä 4205 hakemusta (hakijoita oli yhteensä 3725). Hakemuksista 1451 oli Sibelius-Akatemiaan (sekä 2088 Teatterikorkeakouluun ja 666  Kuvataideakatemiaan). Taideyliopisto kuuluukin Suomen halutuimpiin opiskelupaikkoihin, sillä noin 7,62 % hakeneista tuli valituksi. Suosituimmat koulutusohjelmat olivat näyttelijäntaide, kuvataide ja musiikkikasvatus.