Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Seuraavan RSO-festivaalin suunnittelee Nicholas Collon

Toista kertaa järjestetty neliviikkoinen RSO-festivaali esitteli säveltäjä Magnus Lindbergin ja hänen sielunveljiensä tuotantoa 11.–31.10.2019Tapahtumassa vieraili lähes 10 000 kuulijaa ja Yle Areenan sekä Yle Radio 1:n kautta konserttien verkko- ja radiolähetyksiä seurasi n. 100 000 kuulijaa konserttia kohden.

Suurimmaksi yleisösuosikiksi nousi Magnus Lindbergin kulttiteoksen, Kraftin esitys, joka täyttyi seisomapaikkoja myöten. Varsinaisen konsertin lisäksi Kraftin kenraaliharjoitustakin kävi kuuntelemassa yli 700 Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun peruskoululaista. Lisäksi RSO-festivaalilla kuultiin mm. Lindbergin piano- ja viulukonsertto, kamarimusiikkia sekä kaksi Suomen ensiesitystä – orkesteriteos Shadow of the Future ja kuoroteos Triumf att finnas till.

Teemasäveltäjä Lindberg kiittää vuolaasti ylikapellimestari Hannu Lintua, RSO:a ja yleisöä. ”Menneet viikot nimeäni kantavan festivaalin konserteissa ja tapahtumissa jäävät ikuisesti muistoihini melkeinpä unenomaisena mutta samalla uskomattoman intensiivisenä musiikin ja muusikkouden juhlana. Festivaali oli totisesti enemmän kuin osiensa summa. Tuo ylimääräinen rakkaus ja energia – sen tuotimme yhdessä yleisömme kanssa. Tunnen nöyryyttä, helpotusta ja suurta iloa.”

Myös orkesterin intendentti Tuula Sarotie on hyvin tyytyväinen neliviikkoiseen tapahtumaan. ”Yleisradion orkesterille on ollut kunniatehtävä luoda laaja katsaus suomalaisen säveltaiteen suurmiehen tuotantoon useiden vuosikymmenten ajalta.”

Festivaalin taltioituja lähetyksiä voi kuunnella toistaiseksi Yle Areenassa ja osa konserteista nähdään tulevina viikkoina myös Yle Teemalla ja Yle TV1:ssä.

Seuraavan RSO-festivaalin syksylle 2021 suunnittelee tuolloin kautensa aloittava uusi ylikapellimestari Nicholas Collon.

Meta4-jousikvartetti juhlistaa täysi-ikäistymistään Tapiola Sinfoniettan konsertissa

Suomen kansainvälisesti menestyneimpiin jousikvartetteihin lukeutuva Meta4 juhlii täysi-ikäistymistään 8.11.2019 Tapiola Sinfoniettan konsertissa liidaavana kvartettina. Konsertin jatkoklubilla Meta4 kantaesittää Matthew Whittallin jousikvarteton nro  3.

Vuonna 2001 perustetussa Meta4-kvartetissa soittavat Antti Tikkanen (viulu) Minna Pensola (viulu), Atte Kilpeläinen (alttoviulu) ja Tomas Djupsjöbacka (sello). Kvartetin kansainvälinen ura käynnistyi vuonna 2004 Dmitri Šostakovitš̌ -kilpailun voitolla sekä̈ erikoispalkinnolla kilpailun parhaasta Šostakovitš-tulkinnasta. Lisäksi kvartetti on saanut mm. Suomi-palkinnon ja Jenny ja Antti Wihurin rahaston tunnustuspalkinnon.  Meta4 konsertoi aktiivisesti eri puolilla maailmaa. Lisäksi kvartetti on toiminut Oulunsalo Soi -juhlien taiteellisena johtajana, BBC:n New Generation -taiteilijana ja vuodesta 2008 alkaen Kuhmon Kamarimusiikki -festivaalin residenssikvartettina. Kvartetin levytykset ovat saaneet mm. Echo Klassik -palkinnon,  YLE:n Vuoden levy  -palkinnon sekä̈ Vuoden klassinen Emma -palkinnon.

Meta4 esiintyy konsertissa liidaavana kvartettina, eli kvartetin jäsenet toimivat soitinryhmiensä äänenjohtajina. Meta4 on valinnut juhlakonserttiinsa kolme teosta eri kokoonpanoille. Jörg Widmannin Oktetossa heidän kanssaan soittaa kolme Tapiola Sinfoniettan puhaltajaa – Olli Leppäniemi (klarinetti), Tero Toivonen (käyrätorvi), Jaakko Luoma (fagotti) – sekä Mikko Kujanpää (kontrabasso). Gustav Mahlerin sinfonian nro 10 osa Adagio kuullaan Vladimir Mendelssohnin ja Meta4:n jousiorkesterisovituksena ja Joseph Haydnin sinfoniassa nro 100 ”Sotilassinfonia” Tapiola Sinfonietta on mukana koko vahvuudessaan.

Jatkoklubilla, jossa on mukana myös kitaristi Jarmo Saari, Meta4 kantaesittää Matthew Whittallilta tilaamansa jousikvarteton nro 3 “Strange Geography”.  Whittall kertoo, että kokonaistunnelmaa luonnehtii tietynlainen pysyvyys: teos rakentuu pitkälti päällekkäisten rytmien polyrytmisistä sointikentistä, jossa melodisten ainesten osuus on hyvin vähäistä.

arvio: Rossinin erikoinen

Rossini n. v. 1865

Rossini n. v. 1865

Pyhäinpäivänä kuuluu mennä kirkkoon kuulemaan vakavaa musiikkia. Mutta tällä kertaa Manifestum-kuoro Joonas Rannilan johdolla tarjosi jotain yllättävää muistorikkaassa Johanneksenkirkossa Helsingissä. Ohjelmassa oli Gioacchino Rossinin Petite messe solennelle, jota tuskin lienee täällä aiemmin kuultukaan. Oli siis tarpeen katsoa käsiohjelmaa, jossa Olli Tuunanen antoi asiantuntevaa taustatietoa. Rossini näet lopetti säveltämisen hyvissä ajoin ja asettui Pariisiin, nautintojen kaupunkiin viettämään sybariitin elämää. Jo aiemmin hänen mukavuuden halustaan kerrottiin, että jos sängystä putosi nuottilehti lattialle, hän mieluummin sävelsi sen kokonaan uudestaan kuin vaivautui nostamaan sen ylös. Aivan niin kuin kirjailija Gustave Flaubert kirjoitti sivukaupalla uudestaan romaaniaan, jos oli vahingossa käyttänyt samaa sanaa kahdesti liian lähekkäin. Joka tapauksessa kahdenkymmenen vuoden paussin jälkeen Rossini yhtäkkiä v. 1863 loi tämän Petite messen, joka ei tosin ole mikään pikkuteos, vaan toista tuntia kestävä mittava luomus. Sanoisin suorastaan sinfoninen. Tämä tuo mieleen sen faktan että Euroopan musiikissa oli kaksi suurta perinnettä: Italian laulutaide ja Saksan soitinmusiikki, tuo ”absoluuttinen”. Tämä teos voisi olla kuin kohtaus George Sandin romaanista Consuelo, taiteilijattaren tarina, jossa venetsialainen koloratuurisopraano joutuu Itävaltaan mystiseen linnaan ja tutustuu saksalaiseen kirkkomusiikkiin.

Jo Rossinin messun alku on aiheita hitaasti ja hartaasti kehittelevä, Kyrie kohoaa esiin asteittain kuoron polyfoniasta. Hyvin erikoislaatuinen on messun soinnillinen kuva: kuoroa säestää tai ohjaa kaksi pianoa ja urut. Pianot silloittavat messun eri osia mietiskelevillä ja pysäyttävillä taitteilla, jotka soivat kuin Mendelssohnin tai Schumannin karaktäärikappaleet. Yllättävin on Credon ja Sanctuksen väliin sijoitettu laaja pianosoolo. Se alkaa kuin Beethovenin surumarssi raskailla pisteellisillä mollisoinnuilla, mutta sitten tekstuuri vaihtuu yksiääniseksi. Se soi ensi alkuun kuin pianolle siirretty resitaatio, quasi parlando, mutta kun se jatkuu ja jatkuu siitä tulee lineaarista satsia, ja se soi kuin J. S. Bachin inventio. Tai kuin Rossinin Kunst der Fuge. ”Kyllä minäkin osaan!” Siirtymä pianosta urkujen kautta takaisin kuoroon on vaikuttava.

Kauttaaltaan messua dominoi erityisesti musiikin substanssin ja genren jännite tai jopa ristiriita. Messun laji edellyttää tiettyä vakavan sakraalia gebundene Stiliä. Fuugia toki on, ja niissä Rossini nauttii vauhdista ja rytmistä. Mutta musiikissa on paljon maallista, ettei sanoisi oopperamaista ja elämän iloa hieman enemmän kuin yleensä kirkkomusiikissa. Harmoninen kieli on edistyksellisempää kuin jossain Sevillan parturissa. Herra Wagner oli jo astunut näyttämölle. Musiikissa on dramaattisia taukoja ja Credo toistuu niin usein, että se toimii melkein kuin leitmotiivi.

Kaiken kaikkiaan siis merkillinen teos, mutta ehdottomasti kuulemisenarvoinen ja mielenkiinnon ylläpitävä.

Esityskoneisto oli myös huippulaatua. Joonas Rannila on etevimpiä nuoria vokaaliteosten johtajia. Hän pitää suuretkin ensemblet koossa hankalissa fugatoissa, osaa huipentaa dramaattisesti, mutta myös pysähtyä kuuntelemaan. Hänellä on varma ote kaikkeen mitä tekee lavalla. Solistikvartettina toimi Annika Leino, sopraano – kirkas ja ilmaiseva ääni – Jeni Packalén, mezzosopraano, jolla on erityisen vaikuttava alarekisteri,  Eero Lasorla, tenori hän toi tähän italialaista tyyliä upealla bel cantollaan osaten kuitenkin myös vetäytyä ja sulautua oikealla hetkellä ryhmään ja Heikki Kilpeläinen, basso, sangen kokenut ja professionelli oratoriolaulaja. Pianojen keskeisestä osuudesta huolehtivat Hans-Otto Ehrström ja Roope Gröndahl – jälkimmäinen muotoili taitavasti ja ekspressiivisesti pitkän soolonsa. Urkuja hallitsi taidokkaasti Olli Pyylampi. Itse Manifestum-kuoro elää Rannilan johdolla loistokauttaan.

– Eero Tarasti

Ortodoksista kirkkolaulua ammattilaisvoimin Turussa

Ortodoksinen kirkkomusiikki on laulua Jumalan kunniaksi.

Ortodoksinen kirkkomusiikki on laulua Jumalan kunniaksi.

Ortodoksisen kirkkolaulun ammattilaisista koostuva Suomen ortodoksinen kanttorikuoro esittelee uuden ohjelmistonssa Turun tuomiokirkossa tiistaina 29.10.2019. Konsertin tunnetuimpia säveltäjiä ovat ortodoksisen musiikin suurnimet Arvo PärtCyrillus Kreek ja Alfred Schnittke.  Illan suomalaisia säveltäjänimiä ovat mm. Pekka AttinenPeter Mirolybov ja Leonid Bashmakov. Heidän sävellystensä kautta piirtyy esiin suomenkielisen kirkkolaulun tarina autonomian ajalta 2000-luvulle.

Ortodoksinen kirkkomusiikki on kuorolaulua “a cappella” eli ilman säestystä. Kirkkolaulu on ortodoksisen jumalanpalveluksen kiinteä, erottamaton osa ja voidaankin todeta, että koko jumalanpalvelus on laulua, koska myös papiston ja lukijan osuudet resitoidaan puhelaulu -tyyliin.

Turun tuomiokirkossa kuultava konsertti tarjoaa hienon läpileikkauksen ortodoksisen kirkkolaulun traditioon. Teoksiin tiivistyy sekä suomalaisen ortodoksisen kuoromusiikin ensimmäinen vuosisata että ortodoksisen kirkkolaulun rikas ja elävä monimuotoisuus. Jälkimmäistä edustavat erityisesti oman aikamme slaavilaiset säveltäjät – Aleksander Knaifel ja Tatjana Jašvili – joiden tuotantoa on kuultu Suomessa hyvin vähän.

Kanttorikuoron tarkoituksena on esittää suomalaisen ja ulkomaisen ortodoksisen kirkkomusiikin helmiä tyylinmukaisesti ja laadukkaasta kuorosoinnista tinkimättä. Kuoron bassojen kantavina voimina ovat Turun ortodoksisen kirkon kanttori Pasi Torhamo sekä veljensä Mikko Torhamo. Tenorien joukossa laulaa Kansallisoopperan lavallakin esiintynyt oopperalaulaja, Tampereen ortodoksinen kanttori Heikki Hattunen. Sopraanosolistina kuullaan puolestaan Helsingissä sijaitsevan Uspenskin katedraalin kanttoria Varvara Merras-Häyrystä, joka on Hattusen tapaan myös oopperalaulaja. Suomen ortodoksista kanttorikuoroa on vuodesta 2009 johtanut diplomikuoronjohtaja Rita Varonen.

Barbara Hendricks tähdittää 10. kertaa vietettäviä Kauniaisten musiikkijuhlia

 

Barbara Hendricks

Barbara Hendricks

Barbara Hendricks, Mackenzie Melemed, Tölöläb ja CHANGEnsemble esiintyvät musiikkia ja tiedettä yhdistävällä Kauniaisten musiikkijuhlilla 25.10.–3.11., joka levittäytyy tänä vuonna myös Espooseen ja Helsinkiin. Festivaali tuo loka-marraskuun vaihteen pimeyteen kansainvälisten tähtien valoa, nuorten taiteilijoiden uunituoreita tulkintoja ja yhteisöllistä leiritulen lämpöä. Jan Söderblomin suunnitteleman ohjelman innoittajia on monia:

– Tutkimusmatkailijat ja visionäärit, uudisraivaajat ja filosofit, astronautit, unelmoijat, runoilijat ja säveltäjät, Söderblom luettelee. Teemaan Uusi maailma liittyviä mielleyhtymiä on toivottavasti yhtä monta kuin festivaalilla kävijöitä

Festivaalin suursatsaus on hyväntahdon lähettilään Barbara Hendricksin (s. 1948) ja hänen blues-ensemblensä konsertti Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasalissa. Konsertissa legendaarinen sopraano palaa lapsuutensa Amerikkaan, blues- ja gospelsävelmien äärelle:

– Bluesissa kaikki inhimilliset tunteet ovat läsnä: ilo, kärsimys, pelko ja toivo. Blues syntyi plantaaseilla Mississipin sydämessä. Se kertoo orjien elämästä: sorrosta, väkivallasta ja segregationististen lakien epäoikeudenmukaisuudesta. Mutta kuulen bluesia kaikkien suurten säveltäjien musiikissa, Mozartista Debussyyn, Mahlerista Ellingtoniin, Hendricks kertoo.

Kauniaisten ylpeyden aihe, kamarimusiikille erinomaisesti soveltuva Uusi Paviljonki on musiikkijuhlien päänäyttämö ja vain 20 minuutin junamatkan päässä Helsingistä.

Maj Lind -kilpailun voittajan, Mackenzie Melemedin soolokonsertti avaa festivaalin yhdysvaltalaissäveltäjien ja sinne emigroituneiden Rachmaninovin ja Stravinskyn teoksilla. Taavi Oramon ambient-elektroninen Tölöläb tutkii konsertissaan yhdysvaltalaisen kulttuurin vaikutuksia yhdessä VJ Sellekhanksin ja kirjailija Juha Itkosen kanssa. Tuuli Lindebergin ja Jutta Seppisen perustama  monitaideryhmä CHANGEnsemble debytoi avantgardistisen huumorin ja virtuositeetin sävyttämän Georges Aperghiksen musiikin parissa.

Festivaalin nimikkoyhtyeen Grani-kvartetin (Jan Söderblom, Anna-Liisa Bezrodny, Lilli Maijala, Jan-Erik Gustafsson) ohjelmassa on teoksia Mazzolilta, Reichilta, Cagelta ja Korngoldilta. Kovassa nosteessa olevan yhdysvaltalaissäveltäjä Mazzolin musiikkia kuullaan enemmän myös Grani-kvartetin vierailulla Helsingin kaupunginorkesterin Kohtamisia-klubilla Musiikkitalolla.

Musiikkijuhlien tämän vuoden residenssiyhtye Seele-kvartetti esiintyy kolmessa konsertissa omalla ohjelmistollaan sekä yhdessä Mackenzie Melemedin ja baritoni Jorma Hynnisen kanssa.

Koko perheen Kyläpäivä-tapahtumassa esiintyvät Siljamari Heikinheimon ja Salla Pynssin hahmot Molli-kissa ja Duuri-hiiri. Lisäksi kuullaan kulttuurineuvos Clara Palmgrenin tarinoita ja kokoonnutaan kuin leiritulen äärelle yhteislaulamaan Johanna Almarkin emännöimästä Kylä maailmassa -konsertissa. J&J Band tuo elokuvasävelin Hollywoodin Kauniaisiin

Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Kauniaisten musiikkijuhlien yhteistyö jatkuu. Tiedeohjelma sisältää niin perinteisiä luentoja kuin vapaampia keskustelutilaisuuksia. Puhujia ovat kosmologi Syksy Räsänen, historioitsija Lauri Tähtinen, psykologi Julia Korkman, kirjailija Juha Itkonen sekä toimittaja Laura Saarikoski.