Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Savonlinnan Oopperajuhlat siirtyy kesään 2021

Koronavirusepidemia siirtää Savonlinnan Oopperajuhlat tältä kesältä vuoteen 2021. Tuolloin Olavinlinnassa esitetään ohjelmisto, joka oli suunniteltu tälle vuodelle. Samalla lippuvaraukset siirretään automaattisesti seuraavaan kesään. Päätös aiheuttaa festivaalille mittavat,  jopa 2 miljoonan euron taloudelliset menetykset. Oopperajuhlilla kannetaan huolta myös taiteilijoiden ja henkilökunnan toimeentulosta sekä Savonlinnan alueen yrittäjistä, joille Oopperajuhlat on merkittävä sesonki. ”Tärkeintä on kuitenkin yleisömme, henkilökuntamme ja seudun asukkaiden terveys”, sanoo festivaalijohtaja Jan Strandholm.

”Hallituksen linjaus kesän yleisötilaisuuksista on selkeä, ja Oopperajuhlien hallitus toimi sen mukaisesti. Oopperajuhlat on ikoninen kesätapahtuma, joka kerää vuosittain yhteen lähes 70 000 musiikin ystävää Savonlinnaan”, sanoo Oopperajuhlien hallituksen puheenjohtaja Petteri Walldén.

Oopperajuhlia on järjestetty katkeamatta vuodesta 1967 ja niillä  on merkittävä vaikutus koko Savonlinnan seudun talouteen. ”Nyt jos koskaan tarvitsemme yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä”, sanoo Jan Strandholm. ”Toivomme, että jos ohjeistukset sen vain sallivat, ystävämme tekisivät lomamatkan Savonlinnan seudulle tänäkin kesänä, vaikka Oopperajuhlia ei voidakaan viettää. Se olisi tärkeää paikallisille ravintoloille ja kahviloille, majoituspaikoille, liikkeille ja palveluille. Haluamme, että ne olisivat tekemässä oopperakokemuksesta kokonaisvaltaisen vielä ensi vuonnakin.”

Pacius-palkinto oopperalaulaja Laura Pyrrölle

Laura Pyrrö

Laura Pyrrö

Helsingin yliopiston vuoden 2020 Pacius-palkinto on myönnetty sopraano Laura Pyrrölle merkittävästä ja ansiokkaasta toiminnasta Helsingin yliopiston musiikkielämän hyväksi.

Laura Pyrrö on yksi valovoimaisimpia laulajia Suomessa. Hän on jo pitkään esiintynyt tänä vuonna 30 vuotta täyttävän Helsingin yliopiston musiikkiseuran konserteissa Suomessa sekä seuran kansainvälisillä kiertueilla mm. Lontoossa, Pariisissa, Strasbourgissa, Barcelonassa ja Ateenassa esittäen mm. Jean Sibeliuksen, Richard Wagnerin ja Giacomo Puccinin sävellyksiä sekä nykymusiikkia.

Näin hän on omalla tavallaan tuonut esiin Helsingin yliopistossa harjoitettavaa taidemusiikin perinnettä ja jatkanut Paciuksen jo aikanaan luomaa perinnettä. Kesällä 2017 ja 2018 Pyrrö tuotti yliopiston Snellmania-rakennuksen sisäpihalla oopperaproduktiona Gustav Holstin säveltämän muinaiseen intialaiseen Mahabharata-eepoksen tarinaan pohjautuvan oopperan Savitri.

– Pacius-palkinnon saaminen on minulle suuri kunnia ja kaunis osoitus siitä, että myös Helsingin yliopistossa työtäni laulumusiikin ja esittävän säveltaiteen parissa arvostetaan. Paciuksen musiikkia kuuluu aktiiviseen konserttiohjelmistooni ja olen myös levyttänyt Paciuksen ooppera-aarioita, kertoo Pyrrö.

Laura Pyrrö on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian oopperakoulutusohjelmasta erinomaisin arvosanoin. Vuonna 2002 Pyrrö voitti ensimmäisen palkinnon Timo Mustakallio -laulukilpailussa. Hänen repertuaariinsa kuuluu oopperan lisäksi liediä, operettia, kirkkomusiikkia, modernia ja barokin ajan musiikkia sekä klassista musikaalia, negrospirituaaleja, kabareemusiikkia ja ranskalaista chansonia. Laulajantyönsä lisäksi Laura Pyrrö on laatinut ja sovittanut useita kiitettyjä oopperasuomennoksia.

Helsingin yliopisto jakaa vuosittain Pacius-palkinnon henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt yliopiston musiikkielämää. Palkinto korostaa luovan säveltaiteen pitkää historiallista perinnettä Helsingin yliopistossa sekä sen elävää harjoitusta nykyisinkin olennaisena osana yliopistoyhteisön omaa musiikkielämää.

Pacius-palkinto perustettiin 1991 yliopiston ensimmäisen musiikinopettajan, Fredrik Paciuksen muistoksi. Pacius aloitti musiikinopettajana Helsingin yliopistossa vuonna 1835 ja hän hoiti tätä tehtävää 35 vuotta vuoteen 1869, jolloin Pacius täytti 60 vuotta ja siirtyi eläkkeelle. Fredrik Pacius sai professorin arvonimen 1860.

Aloittaessaan Helsingin yliopiston musiikinopettajana Pacius aloitti säännöllisen konserttitoiminnan. Hän kokosi osakuntakuoroista, -kvarteteista ja muista ylioppilaslaulajista vuonna 1838 Akateemisen Lauluseuran, jota hän johti vakituisesti vuoteen 1846. Lisäksi Pacius harjoitutti Akateemista kapellia kaksi kertaa viikossa ja antoi yksityisopetusta halukkaille. Yliopiston musiikinopettajan tehtäviin kuului myös akateemisten ja kansallisten juhlatilaisuuksien musiikkiesitysten säveltäminen ja johtaminen.

Palkinnonsaajaa esittää rehtorille Helsingin yliopiston musiikkiseura HYMS. Palkintosumma on 4000 euroa.

Helena Juntunen ja RSO kantaesittävät Otto Virtasen laulusarjan

Radion sinfoniaorkesterin muusikot kantaesittävät Otto Virtasen laulusarjan Five Songs of Soundness Yle Areenassa ja Yle Radio 1:ssä 24.4. Solistina esiintyy sopraano Helena Juntunen. Lisäksi ohjelmassa on Wilhelm Friedemann Bachin ja Johann Sebastian Bachin teoksia sekä Sergei Prokofjevin kvintetto, jossa mukana on myös tanssija Atte Kilpinen.

RSO:n fagotistinakin tunnettu säveltäjä Otto Virtanen pyöritteli harpputrion aihiota mielessään monta vuotta. ”Jossain vaiheessa tuli ajatus, että jos yhtyeeseen lisäisi vielä sopraanon, voisi kokonaissointiin avautua paljon mielenkiintoisia ulottuvuuksia.”

Seuraavaksi Virtanen löysi Anne Finchin, Philip Larkinin, Charlotte Mewn ja Chidiock Tichbornen runot ja laulusarja oli saanut tekstinsä. Puolitoista vuotisen sävellystyön jälkeen teos sopraanolle, harpulle, huilulle, fagotille ja alttoviululle oli valmis.

Tanssin lisääminen Prokofjevin kvintettoon RSO:n esityksessä juontaa juurensa teoksen syntyhistoriaan. ”Prokofjev suunnitteli teosta alunperin baletiksi. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja se jäi kvintetoksi”, kertoo viulisti Laura Vikman. Tanssijaksi pyydettiin Suomen Kansallisoopperassa työskentelevä Atte Kilpinen, joka suunnitteli myös koreografian.

RSO:n koronakevään konserttitarjonnassa uusinta nykymusiikkia, barokkia ja klassikoita

RSO:n loppukevään kamarimusiikkisarjassa kuullaan vielä kuusi konserttia, joiden suorat lähetykset välitetään Yle Areenassa ja Yle Radio 1:ssä 15.4., 24.4., 29.4., 8.5., 13.5. ja 27.5. klo 19.

15.4. klarinetisti Christoffer Sundqvist ja pianisti Emil Holmström esittävät Johannes Brahmsin myöhäisen kauden sonaatteja klarinetille ja pianolle. Kontrastina Brahmsille kuullaan kahden nykysäveltäjän, Sauli Zinovjevin ja Minoru Mikin lyömäsoitinteokset.

Myöhemmissä konserteissa on ohjelmassa runsaasti nykymusiikkia. Kantaesityksensä saa RSO:n fagotisti Otto Virtasen säveltämä laulusarja Five Songs of Soundness, jonka solistina laulaa Helena Juntunen.

Vain muutama kuukausi kantaesityksensä jälkeen kuullaan myös Anna Clynen jousikvarteton Breathing Statues Suomen ensiesitys. Muita kevään konserteissa esitettäviä nykysäveltäjiä ovat mm. Lotta WennäkoskiOuti Tarkiainen ja Sofia Gubaidulina.

Nykymusiikin lisäksi ohjelmassa on myös barokkiteoksia sekä kamarimusiikkiklassikoihin lukeutuva Schubertin oktetto, jonka ykkösviulistina soittaa Elina Vähälä.

Sibeliuksen neljäs sinfonia ilmestynyt kriittisenä editiona

Sibelius teki IV sinfonian käsikirjoitukseen muutoksia lyijykynällä ennen teoksen julkaisuprosessia.

Sibelius teki IV sinfonian käsikirjoitukseen muutoksia lyijykynällä ennen teoksen julkaisuprosessia.

Jean Sibelius Works -sarjan 33. osa on julkaistu. Se sisältää IV sinfonian kriittisen laitoksen. Sarjaa julkaisevat Kansalliskirjasto, Sibelius-Seura ry ja kustannusyhtiö Breitkopf & Härtel (Wiesbaden).

Sibeliuksen neljännestä sinfoniasta on edelleen liikkeellä virheitä sisältäviä nuottilaitoksia. ”Uuden kriittisen edition partituuriin on korjattu runsaasti virheitä ja selvitetty epätarkkuuksia. Siinä valotetaan myös sinfoniaan liitettyjä ohjelmallisia ajatuksia”, kertoo niteen toimittanut tutkija Tuija Wicklund.

Teoksen sävellysprosessi oli pitkä ja valmistuminen aikataulussa täpärällä. Viimeisinä kahtena viikkona ennen kantaesitystä Sibelius kirjoitti päiväkirjaansa taistelevansa Jumalan kanssa ja henkensä hädässä. Ensiesityksen jälkeen Sibelius muokkasi sinfonian ennen sen kustantamista. Nyt julkaistaan 2. ja 3. osan varhaisversio ensimmäistä kertaa.

Neljännen sinfonian vastaanotto vuonna 1911 oli hämmentynyt ja kriitikot kuvasivat sinfoniaa vaikeatajuiseksi, moderniksi ja rohkeaksi. Sibelius itse kirjoitti pian teoksen valmistumisen jälkeen: ”Rakastan sitä teosta. Se on iki-ihana.” Vielä lähes 80-vuotiaana Sibelius totesi: ”IV sinfonia edustaa hyvin oleellista ja suurta osaa minua; kyllä minä olen iloinen, että olen tuon kirjoittanut.”