Author Archives: Paul

HKKn ja FiBOn konsertissa harvoin Suomessa kuultu ranskalainen barokkimusiikki tuo tuulahduksen Aurinkokuninkaan kappelista.

Ranskan Ludvig XIV:n hovin musiikillisen elämän keskiössä vaikuttanut Jean-Baptiste Lully sävelsi kuninkaan kappeliin useita suuria ja muutamia pienempiä motetteja. Näitä motetteja ei ole esitetty Suomessa pitkään aikaan, jos koskaan, ja muutenkin ranskalaista barokkimusiikkia esitetään maassamme harvoin. Suomalaisen barokkiorkesterin Ritarihuoneen residenssisarjan konsertissa 6. maaliskuuta kuullaan Lullyn suurista moteteista kolme: Plaude lætare Gallia, Miserere ja Te Deum. Suomen ainoa ammattikamarikuoro Helsingin kamarikuoro ja Suomalainen barokkiorkesteri suurine kokoonpanoineen herättävät teokset Nils Schweckendiekin johdolla eloon tavalla, jolla niiden on voinut kuvitella soivan Aurinkokuninkaan kappelissa.

Italiassa syntynyt mutta sittemmin ranskalaistunut Jean-Baptiste Lully (1632–1687) oli merkittävässä roolissa Euroopan häikäisevimmän eli Ranskan Ludvig XIV:n hovin musiikillisessa elämässä. Lully toimi muun muassa kuninkaan musiikinjohtajana. Vaikka Lullyllä ei ollutkaan virkaa kuninkaallisessa kappelissa, hän sävelsi useita suuria ja pienempiä motetteja juhlistamaan hovin tärkeitä tilaisuuksia.

Lully tunnetaan ennen kaikkea ranskalaisen oopperatyylin luojana. Klassinen ranskalainen tyyli ei sallinut italialaiselle barokille ominaista vahvaa tunteiden ilmaisua, joten Lully kehitti ranskalaisen resitatiivityylin, jossa painottui gallialaisten mieltymys tekstin retoriikkaan. Yksilön tunteet jäivät syrjään, mutta niitä korvaamaan Lully kehitteli vaikuttavia ja seremoniallisia kuoro-osioita, joista syntyi laajoja kohtauksia. Näitä piirteitä voi kuulla myös suurissa moteteissa. Lully myös kehitti orkesteria ja yhdisti useita eri hovissa toimivia musiikkiryhmiä, jolloin esityksistä tuli yhtä vaikuttavampia.

Ritarihuoneella 6.3. kuultavat motetit

Miserere vuodelta 1664 oli Lullyn ensimmäinen suuri motetti. Ei ole tiedossa, mitä varten se oli sävelletty, mutta todisteiden mukaan teos teki suuren vaikutuksen kuulijoihinsa. Teoksessa on pieni kuoro solisteineen, suurempi kuoro ja tyypillinen ranskalainen viisiosainen orkesteri, jossa kolme alttoviulustemmaa täydentävät viuluja ja selloja.

Plaude lætare Gallia sävellettiin juhlistamaan Ludvig XIV:n pojan ja perijän kastamista 1668. Lully sävelsi vielä mittavamman teoksen, Te Deumin, oman poikansa kastetilaisuuteen Fontainebleaussa vuonna 1677. Tästä majesteettisesta sävellyksestä, jossa oli mukana trumpetit ja patarummut, tuli nopeasti Lullyn kuuluisin kirkollinen teos, jota esitettiin myöhemmin lukuisissa tilaisuuksissa joskus hyvinkin suurilla kokoonpanoilla: todisteita on jopa 300 soittajan kokoonpanoista.

Majesteettisia motetteja Aurinkokuninkaan kappelista
Su 6.3.2016 klo 19 Ritarihuone
Helsingin kamarikuoro, Suomalainen barokkiorkesteri, Nils Schweckendiek, johtaja

http://fibo.fi

Metropolian Musiikin kevään 2016 suursatsaus on W. A. Mozartin ikisuosittu Figaron häät. Teos nähdään maalis-huhtikuussa kuudesti Metropolian opiskelijoiden ja vierailijoiden esittämänä. Ohjaaja Anselmi Hirvonen on siirtänyt ajattoman tarinan tapahtumat 1780-luvun Sevillasta tämän päivän espanjalaiseen bisnesmaailmaan, keskelle euro-alueen talousongelmia.

Esitykset 18.3.-2.4.2016 Helsingin Konservatorion konserttisalissa, Ruoholahdentori 6, Helsinki 18.

Ensi-illat 18.3. klo 18 ja 19.3. klo 14.
Muut esitykset  22.3. klo 18, 23.3. klo 18, 1.4. klo 18 ja 2.4. klo 14.

Figaron häät toteutetaan Metropoliassa kaksoismiehityksellä ja näyttämöllä nähdään yhteensä 21 nuorta solistia. Metropolian opiskelijat ja vierailevat muusikot muodostavat yli 35 soittajan vahvuisen orkesterin ja 10 laulajan kuoron. Esitykset johtaa kapellimestari Tuomas Rousi.

Päärooleissa nähdään Juha-Pekka Mitjonen (vier.) ja Erik Rousi (Figaro), Saija Kivioja ja Johanna Lesonen (Susanna), Robert Näse ja Jussi Vänttinen (vier.) (Kreivi), Niina Laitinen ja Satu Strömberg (Kreivitär) sekä Ada Alakärppä ja Satu Honkala (Cherubino).

”Työryhmä on täynnä intoa, energiaa ja tekemisen meininkiä. Teos on kolmen tunnin kestossaan valtavan suuri ja työläs ja vaatii jokaiselta paljon työtä ja aikaa. Puolet solisteista tekee ensimmäistä rooliaan oopperalavalla, mutta väsymisen merkkejä ei ole näkynyt – ilo tehdä ja oppia uutta vie aina voiton”, ohjaaja Anselmi Hirvonen kehuu.

W. A Mozartin ja libretisti Lorenzo da Ponten Pierre Beaumarchais’n näytelmään pohjautuvaa Figaron häät -oopperaa vuodelta 1786 pidetään eräänlaisena koomisen oopperan, opera buffan, täydellistymänä. Riemastuttava musiikki tempaa mukaansa heti alkusoiton ensitahdeista ja johdattaa kuulijan kreivi Almavivan hovin monimutkaisiin ihmissuhdekiemuroihin.  Oopperan libretto oli aikanaan uskalias, jopa skandaalinomainen: nokkela palvelusväki johdattelee tapahtumia ja hieman yksinkertainen aatelisto ei tahdo pysyä kärryillä tapahtumien kulusta. Myös naisten asema juonenkäänteisiin aktiivisesti vaikuttavina, ei vain kohtaloonsa alistuvina, keskushenkilöinä oli aikaansa nähden poikkeuksellinen.

Hirvosen tuoreessa ohjauksessa yhtiön johtaja kreivi Almaviva alistaa ja hyväksikäyttää alaisiaan samalla siekailemattomalla tyylillä, jolla ylhäisö on aina kohdellut alempiarvoisiaan. Mozartin ajan ilmiöt näyttäytyvät nykypäivässä jatkuvan talouskasvun ja menestymisen tarpeena, vallankäyttönä ja työntekijöiden alistamisena, seksuaalisena häirintänä, stressinä, työuupumuksena, sukupuolten ja ihmisten välisenä epätasa-arvona. Tärkeimmäksi kaikesta nousee lopulta kuitenkin rakkaus sekä sovinto, anteeksiantaminen ja ihmisen henkinen kasvaminen.

Lue lisää Metropolian tapahtumasivulta www.metropolia.fi/tapahtumat -> Figaron häät
Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/1122698214421270/

Helsingin urkupäivät teemanaan Max Reger – heijastuksia suomalaisessa musiikissa pidetään 4.– 13.3.2016. Saksalaisen säveltäjän Max Regerin (1873–1916) kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Jonkinlaisena työnarkomaanina hän loi poikkeuksellisen laajan tuotannon ja sävelsi uruille aikana, jolloin soitinta pidettiin hyvin pölyyntyneenä. Hän saavutti suurta suosiota paradoksaalisesti kuitenkin nimenomaan urkuteostensa ansiosta.

Helsingin urkupäivien päävierailijat ovat kaksi saksalaista urkuprofessoria, viime vuonna kolme CD:tä Regerin urkutuotannon kokonaislevytyksestä julkaissut Martin Schmeding (Leipzig/Freiburg) ja Reger-spesialisti Ludger Lohmann (Stuttgart), sekä suomalainen urkutaiteilija Jan Lehtola. Urkufestivaalin ohjelmaan kuuluvat mm. Regerin tunnetuin urkuteos, Fantasia ja fuuga nimestä B-A-C-H, Danten Jumalaisesta näytelmästä vaikutteita saanut dramaattinen Sinfoninen fantasia ja fuuga sekä Regerin sovituksia J. S. Bachin ja Hugo Wolfin teoksista. Saksalaiset urkurit esittävät isäntämaan kunniaksi Oskar Merikannon Passacaglian ja Günther Raphaelin Passacaglian suomalaisesta koraalista ”Taas siunattu päivä nyt luo valoaan”. Avajaiskonsertissa kuullaan Cantor-seuran laulajien ja Organum-seuran urkureiden esittäminä Regerin ihailemien J. S. Bachin ja Johannes Brahmsin musiikkia. Kohokohta on Regerin ”O Haupt voll Blut und Wunden” -kantaatti.

Konsertissa ”Max Reger ja nuoret urkurit” su 6.3. klo 16 piirretään kaari Regerin ensimmäisestä urkuteoksesta, Bach-henkisestä Preludista ja fuugasta C-duuri, Organum-seuran kahdeksalta suomalaiselta säveltäjältä tilaamiin nuorille urkureille sävellettyihin teoksiin. Eri puolelta Suomea kotoisin olevat urkurit, joista nuorin on 12-vuotias, kantaesittävät Ahon, Fageruddin, Haapasalon, Hakolan, Hynnisen, Kiiskisen, Nymanin ja Virtaperkon teoksia Helsingin tuomiokirkon uruilla. Säveltäjä, MuT Jyrki Linjama käsittelee puheenvuoroissaan Regerin vaikutusta Suomen musiikkielämään ja koulutuksen merkitystä. Linkkinä Regeristä Suomeen toimii tämän oppilas Aarre Merikanto, joka opiskeli sävellystä Regerin johdolla Leipzigissa.

Musiikkitieteen tohtori Alexander Becker avaa Helsingin urkupäivät pe 4.3. klo 16 Helsingin yliopistossa luennollaan ”Max Reger’s work at the turning point of musical modernism”. Max Reger -instituutin tutkija luennoi myös la 5.3. klo 17 Johanneksenkirkossa Regerin teoksien uudesta, hybridimuotoisesta nuottijulkaisusta.

Helsingin urkupäivien ohjelma: www.organum.fi