Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Hannu Lintu jatkaa RSO:n ylikapellimestarina 2021 asti

Hannu Lintu. Kuva (c)  Veikko Kähkönen

Hannu Lintu. Kuva (c) Veikko Kähkönen

Vuonna 2013 Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina aloittanut Hannu Lintu jatkaa tehtävässään vuoteen 2021 asti. 2018 alkavaan uuteen sopimukseen sisältyy kahden vuoden jatko-optio. ”Olen tyytyväinen siitä, että olemme kolmen ensimmäisen ylikapellimestarivuoteni aikana löytäneet yhteisen vision RSO:n tulevaisuudesta. Jatkosopimus on tässä tilanteessa mitä luonnollisin vaihtoehto”, iloitsee Lintu.

Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen näkee, että pitkäjänteinen yhteistyö Hannu Linnun kanssa on arvokasta orkesterin jatkuvan uudistumisen ja taiteellisen kehityksen kannalta. ”Hannu Lintu on RSO:n modernina keulakuvana noussut suurten suomalaisten kapellimestarien joukkoon. Hän vie orkesteria dynaamisesti eteenpäin ja on avannut ennakkoluulottomasti uusia mahdollisuuksia myös median hyödyntämiseen kaikkien suomalaisten iloksi.” Hannu Lintu kiittelee puolestaan Yleisradion johdon sitoutumista RSO:n toimintaan. ”Dialogi on ollut hyödyllistä ja sen tuloksena Ylen hallitukselle esitellään kevään aikana orkesterin uusi strategia. Syntymässä on visio, jossa RSO ja Yle sitoutuvat päättäväisesti johdonmukaisiin tulevaisuuden suunnitelmiin sekä erityisesti kansainvälisten menestystekijöiden terävöittämiseen.”

RSO tulee tähtäämään entistä enemmän tiiviiseen, avoimeen ja vaikuttavaan yleisösuhteeseen niin konserteissa, kiertueilla kuin Ylen kanavienkin kautta. ”RSO on kaikkien suomalaisten orkesteri, joka näkyy ja kuuluu, ja josta voi olla ylpeä. Toimitusjohtaja Kivisen aloitteesta orkesterille aletaan kerätä myös soitinpankkia uusia kumppanuusmalleja toteuttaen”, kertoo Lintu.
RSO on nauttinut viime vuosina kasvavasta suosiosta niin konserttikävijöiden määrän kuin menestyneiden levytysten ja kiertueidenkin suhteen. Viime vuonna täyttöaste Musiikkitalon konserteissa oli 97 % ja verkossa sekä television äärellä konsertteja seurasi 1,4 miljoonaa katsojaa. Radiolähetysten konserttikohtainen kuulijamäärä oli 100 000. Sibeliuksen Lemminkäisen levytys sekä Sibelius, Lintu ja RSO -televisiosarjan DVD huomioitiin arvostetussa Gramophone -julkaisussa. Molemmat palkittiin myös kotimaassa, Lemminkäinen Emmalla ja DVD-sarja KOURA-palkinnolla. Tammikuista Itävallan kiertuetta ylistettiin paikallisessa lehdistössä. ”Olen hyvin ylpeä orkesterista ja tulevat vuodet tulevat varmasti tarjoamaan hienoja musiikillisia hetkiä yleisöille kaikkialla Suomessa”, sanoo Hannu Lintu.

Kauden 2016–2017 konserteissa nostetaan esiin suomalaisen modernismin pioneerit

Tulevalla kaudella luodaan katse Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kautta tulevaisuuteen. ”Nyt kun tärkeä Sibelius-rajapyykki on ohitettu, haluamme valaista tarkemmin, mitä maamme musiikkielämässä tapahtui Ainolan hiljaisuuden alkaessa”, Hannu Lintu pohtii. Konserteissa nostetaan esiin suomalaisen modernismin pioneerit Väinö Raitio, Uuno Klami, Aarre Merikanto ja Ernst Pingoud. ”He olivat mukana luomassa modernia, jälki-sibeliaanista maailmaa”, Lintu kertoo.

Lang Lang, Karita Mattila Sieglindena ja Esa-Pekka Salosen Kevätuhri

Syyskauden alkajaisiksi kiinalainen pianisti Lang Lang soittaa RSO:n solistina Helsingin juhlaviikoilla. Karita Mattila, Simon O’Neill ja Mika Kares esittävät Wagnerin Valkyyria-oopperan 1. näytöksen 7.–8.9. Kauden muita isoja lauluteoksia ovat Haydnin Vuodenajat ja Mahlerin 3. sinfonia, jossa solistina laulaa mezzosopraano Michelle DeYoung. Esa-Pekka Salonen johtaa Stravinskyn teoksia sisältävän konsertin, jonka huipentaa Kevätuhri. Bruckner-tulkinnoistaan tunnetun Kent Naganon johdolla kuullaan 8. sinfonia. Kunniakapellimestarien Jukka-Pekka Sarasteen ja Sakari Oramon ohella kotimaisista kapellimestareista vierailevat mm. John Storgårds ja Osmo Vänskä, joka johtaa Sibeliuksen Myrskyn Shakespearen juhlavuotta kunnioittavassa konsertissa.
Hiljattain Permin valtionoopperan orkesterin kanssa Musiikkitalossa vieraillut kapellimestari Teodor Currentzis johtaa debyyttivierailullaan Mahleria. Uusia tuttavuuksia ovat myös kapellimestarit Gustavo Gimeno ja Nicholas Collon. Viulisti Leonidas Kavakos esittää Beethovenia ja Tšaikovski-kilpailuvoittaja Daniil Trifonov tulkitsee Ravelin pianokonserton. Martin Grubinger tarttuu Kalevi Ahon lyömäsoitinkonserttoon Sieidi. Kamarimusiikkia kuullaan Perjantaisarjan Myöhäisillan kamarimusiikkien lisäksi sunnuntaisin kerran kuukaudessa Harjoitussali PAAVOssa.

Kaksi kotimaista puhallinkonserttoa saa kantaesityksensä

Kauden viidestä Yleisradion tilaamasta kantaesityksestä ensimmäinen on Eero Hämeenniemen Winter calm and Summer storms mezzosopraanolle ja orkesterille. Puhallinkonserttoja kuullaan kaksi, pasuunakonsertto Jukka Tiensuulta ja fagottikonsertto Jaakko Kuusistolta. Musica nova Helsinki -festivaalilla RSO esittää Sauli Zinovjevin orkesteriteoksen sekä Southbank Centerin ja Musica novan tilaaman Tyondai Braxtonin TELEKINESIksen. 5.5. kantaesityksensä saa Sebastian Fagerlundin orkesteriteos. Suomen ensiesityksiä ovat Kaija Saariahon harppukonsertto sekä Magnus Lindbergin laulusarja Accused ja toinen viulukonsertto, jonka solistina esiintyy teoksen kantaesittänyt Frank Peter Zimmermann.

Levylle Sibeliusta, Tüüriä ja Prokofjevia

RSO:n, Hannu Linnun ja levy-yhtiö Ondinen menestyksekäs yhteistyö jatkuu edelleen tiiviinä. Tulevan kauden julkaisuja ovat Sibeliuksen laulut Anne-Sofie von Otterin kanssa sekä Erkki-Sven Tüürin klarinettikonserton ja klarinetti-viulukonserton taltiointi Christoffer Sundqvistin ja Pekka Kuusiston kanssa. Prokofjevin pianokonserttojen kokonaislevytys Olli Mustosen kanssa ilmestyy kahdessa osassa. BIS julkaisee Sebastian Fagerlundin kitarakonserton ja orkesteriteoksia sisältävän levyn.
Ylen kanavien kautta kaikki RSO:n kausisarjojen konsertit ovat nähtävissä ja kuultavissa suorina lähetyksinä Yle Radio 1:ssä ja verkossa (yle.fi/rso). Osa konserteista nähdään myös televisiossa Yle Teeman RSO Musiikkitalossa -ohjelmassa. Ylen Elävässä arkistossa voi tutustua RSO:n soivaan historiaan.

Maailmankuulu kapellimestari DANIEL BARENBOIM konsertoi pianistina Helsingissä 17.4.2016

Daniel Barenboim. Kuva (c) Peter Adamik

Daniel Barenboim. Kuva (c) Peter Adamik

Seitsenkertainen Grammy-voittaja Daniel Barenboim konsertoi Helsingin Musiikkitalossa sunnuntaina 17.4.2016. Ohjelmassa on Beethovenin, Schubertin, Chopinin ja Lisztin musiikkia. Mukanaan hän tuo oman, hänelle vartavasten teetetyn flyygelin, Barenboim-Maene Concert Grandin, jonka belgialainen Chris Maene on rakentanut  Steinway & Sonsin tuella. Konsertin tuottaa Royal Music Finland. 
.
Argentiinalaissyntyinen Barenboim on yksi aikamme tunnetuimmista kapellimestareista, joka on tunnettu ja arvostettu myös pianistina. Hän vieraili Suomessa viimeksi Helsingin Juhlaviikoilla syyskuussa 2014, jolloin hän johti maineikasta Berlin Staatskapelle -sinfoniaorkesteria.  Hän vaikuttui tuolloin Musiikkitalon akustiikasta ja palaakin nyt Helsinkiin konsertoimaan soolokonsertissaan.
.
Barenboim on voittanut urallaan mm. 7 Grammy-palkintoa ja saanut arvokkaat valtiolliset kunniapalkinnot Britannialta (Honorary Knight Commander of the Order of the British Empire), Ranskalta (Légion d’honneur, Commander sekä Grand Officier), Saksalta (Grosses Bundesverdienstkreutz sekä Willy Brandt Award) sekä Espanjalta (Prince of Asturias Concord Award). Hän on sekä filosofian että musiikin tohtori.
.
Juutalaiseen perheeseen syntynyt Barenboim on intohimoinen ihmisoikeuksien puolustaja ja ainoa henkilö maailmassa, jolla on sekä Israelin että Palestiinan hallinnon myöntämät passit. Daniel Barenboim tunnetaan kantaaottavista teoistaan ihmisoikeuksien puolesta. Hän on kuljettanut yhteistyössä YK:n kanssa kokonaisen orkesterin soittamaan Gazassa sadoille lapsille ja avustustyöntekijöille. Hän on myös vastustanut israelilaisten pannaa Wagnerin musiikille sanomalla, että jos Valkyyrioiden ratsastus soi lehdistötilaisuudessa kännykän soittoäänenä, se voidaan hyvin soittaa myös konserttisalissa. Israelin joukkoja Barenboim on viihdyttänyt Persianlahden sodassa, vaikka joutui johtamaan kaasunaamareihin puettua orkesteria ja käyttämään itsekin kaasunaamaria.
.
Daniel Barenboim on taiteellinen johtaja Milanon maineikkaassa La Scala -oopperassa, Berliinin valtionoopperassa sekä Staatskapelle Berliinissä. Aiemmin hän on toiminut mm. Chicagon Sinfoniaorkesterin ja Orchestre de Paris’n taiteellisena johtajana. Hänet tunnetaan myös East-West Divan Orchestra -nimisestä sinfoniaorkesteristaan, joka kutsuu lupaavia arabi- ja juutalaisnuoria Berliiniin soittamaan yhdessä ja tutustumaan toisiinsa. Barenboim on levyttänyt säännöllisesti vuodesta 1954 lähtien sekä pianistina että kapellimestarina, vieraillut useilla merkittävillä festivaaleilla sekä johtanut useita eturivin sinfoniaorkestereita eri puolilla maailmaa.
.
Lisätietoa Barenboimin mittavasta urasta: http://danielbarenboim.com
.
DANIEL BARENBOIM – PIANORESITAALI
Helsingin Musiikkitalo, konserttisali
Su 17.4.2016 klo 18:00

OHJELMA
Ludwig van Beethoven: 32 variaatiota omasta teemasta c-molli WoO 80
Franz Schubert: Sonaatti c-molli, D. 958
Frédéric Chopin: Balladi g-molli
Franz Liszt:
Funérailles
Mefisto-valssi nro 1

Musica nova 2017 tuo Helsinkiin nykymusiikin puhutuimpia nimiä

Braxton Tyondai © Grace Villamil

Braxton Tyondai © Grace Villamil

Nora Fischer Foto: Marco Borggreve 2015

Nora Fischer
Foto: Marco Borggreve 2015

Festivaalin avajaiskonsertissa 1.2.2017  kohtaavat kansainväliset ja suomalaiset tuoreet taitajat. Uuden musiikin festivaali Musica nova Helsinki tuo Suomeen rennon ja särmikkään nykymusiikin kärkinimet, amerikkalaisen Tyondai Braxtonin sekä hollantilaisen Michel van der Aan. Mm. elektroniikkaa ja uutta tietokoneohjelmointia töissään hyödyntävät säveltäjät tunnetaan 2000-luvun klassisen musiikin keskeisinä uudistajina. Arvostetulle Nonesuch-yhtiölle levyttävältä Braxtonilta kuullaan Radion sinfoniaorkesterin konsertissa kantaesitys. Van der Aan Spaces of Blank -teoksessa kirjoitetut runot tarjoavat lähtökohdan tilallisuuden tutkimiseen.

Ilta luo myös katsauksen ajankohtaisimpaan suomalaiseen nykymusiikkiin. Konsertissa kantaesitetään nuoren Sauli Zinovjevin (s. 1988) uusi teos sekä kuullaan Suomen ensiesitys puhutun tekijän, Sebastian Hillin (s. 1990), Reachings-teoksesta. Teos voitti Kaija Saariahon tuomaroiman Toru Takemitsu -sävellyskilpailun (2015) Japanissa.

Konsertin johtaa festivaalin uusi taiteellinen johtaja, saksalainen André de Ridder.

Suomen suurin nykymusiikkitapahtuma, Musica nova Helsinki, järjestetään entistä laajempana 1.–12.2.2017. Festivaalin koko ohjelmisto julkistetaan syksyllä 2016.

**
Radion sinfoniaorkesteri: Keskiviikkosarja 9
1.2.2017 klo 19

André de Ridder, kapellimestari
Nora Fischer, soprano
Helsingin kamarikuoro, valm. Nils Schweckendiek

Sauli Zinovjev: Uusi teos, kantaesitys (Ylen tilaus)
Michel van der Aa: Spaces of Blank
Sebastian Hilli: Reachings
Tyondai Braxton: TELEKINESIS, kantaesitys

Musiikintekijöille ja -kustantajille Teostosta 48 miljoonaa euroa vuonna 2015

Teosto tilitti vuonna 2015 kotimaisille ja ulkomaisille oikeudenomistajille yhteensä 48 miljoonaa euroa. Teoston kotimaasta keräämät musiikin tekijänoikeuskorvaukset säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikinkustantajille olivat 53 miljoonaa euroa. Kerätty summa oli 1,1 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna.

Kokonaisuutena korvauksia kertyi 64 miljoonaa sisältäen muiden järjestöjen kautta kerätyt esitys- ja tallennuskorvaukset sekä lainauskorvaukset ja yksityisen kopioinnin hyvityksen. Muita järjestöjä, joiden keräämiä korvauksia Teosto maksaa oikeudenomistajille, ovat muun muassa tallennuskorvauksia keräävä NCB, Kopiosto sekä ulkomaiset tekijänoikeusjärjestöt.

Vuonna 2015 Teostosta sai tilityksiä yli 10 000 kotimaista musiikintekijää ja kustantajaa. Kotimaiset oikeudenomistajat saivat maksetuista korvauksista 21,6 miljoonaa euroa. Ulkomaille Teosto maksoi musiikinesityskorvauksia yhteensä 26,4 miljoonaa euroa ulkomaisten sisarjärjestöjensä välityksellä.

Vuonna 2015 Teostolle ilmoitettiin yhteensä 31 562 uutta musiikkiteosta.

Kotimaisen musiikin edistämiseen 1,8 miljoonaa euroa
Teosto jakoi kotimaisen musiikin edistämiseen yhteensä 1,8 miljoonaa euroa Teosto-rahastosta. Tukea saivat esimerkiksi Music Finland sekä Musiikin edistämissäätiö (MES) yhteensä 730 000 euroa. Musiikin edistämissäätiö tukee kotimaista musiikkia, sen tutkimusta, koulutusta ja vientiä jakamalla apurahoja sekä muuta taloudellista tukea.

Lisäksi tukea myönnettiin Teoston jäsenjärjestöjen ja niitä lähellä oleville säätiöiden, kuten Malmstén-säätiön, Sibelius-rahaston sekä Musiikkikustantajien rahaston, toimintaan.

Teosto-rahasto perustettiin vuonna 2009 aatteellisen toiminnan turvaamiseksi ja musiikin edistämisen jatkuvuuden varmistamiseksi.

Arvio: Lontoon sinfoniaorkesterin huumaava apokalypsi Pariisin Philharmoniessa

 

Couleurs de la Cité Céleste: Pierre-Laurent Aimard, Sir Simon Rattle ja Lontoon sinfoniaorkesteri

Couleurs de la Cité Céleste: Pierre-Laurent Aimard, Sir Simon Rattle ja Lontoon sinfoniaorkesteri

Philharmonien arkkitehtuuria

Philharmonien arkkitehtuuria

Sir Simon Rattle on kasvattanut Bruckner-ohjelmistoaan vähitellen. Seitsemättä sinfoniaa hän johti jo Birminghamissa, neljäs ja yhdeksäs taas on kuultu Berliinissä. Kahdeksas sinfonia on ollut vuorossa Lontoon sinfoniaorkesterin tämänviikkoisella kiertueella, ja ensi viikolla kuudes sinfonia liittyy joukkoon Rattlen johtaessa Orchestra of the Age of Enlightenmentia.

Brucknerin kahdeksas sinfonia (1884-1887, uudistettu 1890) on yksi kaikkein järkälemäisimmistä teoksista kantaohjelmistossa. Neliosainen sinfonia on noin 80-minuuttinen, ja Bruckner käyttää valtavaa orkesteria, johon kuuluvat mm. Wagner-tuubat ja kolme harppua sekä suuri jousisto.

Johtuen sinfonian mittasuhteista ja huikeasta emotionaalisesta voimasta sille on vaikeaa löytää sopivaa seuralaista konserttiohjelmaan, sillä kahden järkäleen pakottaminen samaan iltaan ei ole järkevää, kun taas kevyempi teos jää helposti sinfonian varjoon.

Olivier Messiaenin Couleurs de la Cité Céleste (1963), ilmestyskirjallinen visio pianolle, puhaltimille ja lyömäsoittimille osoittautui täydelliseksi valinnaksi. Vaikka Messiaen käyttää pienempää orkesteria ja tiiviimpää ilmaisua, ei tämä kuusitoistaminuuttinen häivähdys tuonpuoleisesta kalvennut Brucknerin jättiläisen rinnalla.

Yvonne Loriod’n ja Pierre Boulezin Donaueschingenissä kantaesittämä teos oli Pariisin Philharmoniessa mitä erinomaisimmissa käsissä. Solistina kuultiin Pierre-Laurent Aimardia, joka on tunnetusti aikamme merkittävimpiä Messiaen-spesialisteja, kuten Sir Simon Rattlekin. Lontoon sinfoniaorkesterin puhaltajat ja lyömäsoittajat puolestaan olivat kertakaikkisen kotonaan teoksen hehkuvien sointivärien ja mielikuvituksekkaiden rytmien maailmassa.

Messiaenin rytmiikka vaatii aivan erityistä tarkkuutta samoin kuin sointiväri, jossa puhtaudella on tavallistakin olennaisempi merkitys. Mutta avainasemassa on kuitenkin kokonaisrakenne, sillä ilman sen kestävää kaarta musiikki pelkistyy helposti irrallisiksi hetkiksi vailla jatkuvuutta.

Kokeneina tulkitsijoina Aimard ja Sir Simon antoivat musiikille erinomaisen kokonaismuodon kiinnittäen samalla huomiota pienimpiinkin soinnillisiin yksityiskohtiin. Ilmestyskirjan näyt Kaikkivaltiaan valtaistuinta ympäröivästä sateenkaaresta, seitsemästä tuomion enkelistä sekä Uuden Jerusalemin majesteetista peilautuivat tässä mukaansatempaavassa soivassa fantasiassa mitä vaikuttavimmin.

Lyhyen tauon jälkeen Philharmonien lava täyttyi ääriään myöten orkesterin valmistautuessa Brucknerin sinfonioiden sinfoniaan, josta kuultiin Robert Haasin vuoden 1939 editio, joka on yhdistelmä sinfonian uudistetun 1890 version käsikirjoitusta ja alkuperäistä partituuria vuodelta 1887.

Jo jousten avaustremolo sekä ensimmäiset puhallinaiheet herättivät raikkaudellaan. Rattlen lähestymistavassa oli havaittavissa sukulaisuutta Pierre Boulezin vuoden 1996 näkemyksen kanssa. Ripeähköt tempot, huolellisesti muotoillut fraasit ja ilmeikäs rytmiikka saivat kuulijan välittömästi valtaansa. Ensiosan psykologinen arkkitehtuuri oli oivallisen kohdallaan ja jännite säilyi arvoitukselliseen päätökseen saakka.

Lyhyen henhähdystauon jälkeen scherzo pyyhkäisi pakottavasti mukaansa. Kuultiin henkeäsalpaava yhdistelmä jylhyyttä, demonisiutta ja mystiikkaa. Rattlen johdolla osan alati vaihtuvat sävyt piirtyivät LSO:n soinnissa täydellisesti.

Laaja Adagio on yksi sinfoniakirjallisuuden vaikuttavimpia ja vaativimpia. Kuin varkain vaihtuvat tunnelmat sekä osan laaja sinfoninen kaari asettavat tulkinnalle suuria vaatimuksia, jotka orkesteri ja Sir Simon selvittivät mitä hienoimmin. Wagner-tuubien vaikuttavat osuudet ansaitsevat erityiskiitokset. Ei ihme, että osa kirvoitti innostuneet väliaplodit.

Mikään tähän asti kuultu ei kuitenkaan valmistanut finaaliin, tuohon sinfoniakirjallisuuden kenties järisyttävimpään luomukseen. Osan avaus on yksi majesteetillisimpia hetkiä kaikessa musiikissa. Jouset ja patarummut herättävät huikean allegron, jonka päälle vaskien vaikuttavat kulut kohoavat, kunnes trumpettien fanfaariaihe täydentää soinnin mitä jylhimpään loistoon.

Kiehtovaa on, että avausaiheen elementtejä kuullaan läpi finaalin, mutta varsinaista kertausta ei ole, vaan musiikki on jatkuvassa muutostilassa ja dialogissa osan muun materiaalin kanssa muodostaen huikean sinfonisen seikkailun, jonka Lontoon sinfoniaorkesteri toteutti Sir Simonin johdolla huumaavan innostavasti. Loppuhuipennuksen jälkeinen hetken hiljaisuus ennen yleisön puhkeamista ansaittuihin suosionosoituksiin oli täydellisen vaikuttava hetki. Verraton elämys!

— Teksti ja kuvat: Jari Kallio

Lontoon sinfoniaorkesteri
Sir Simon Rattle, kapellimestari
Pierre-Laurent Aimard, piano
Philharmonie de Paris
Tiistai 12.4.2016, klo 20.30
Olivier Messiaen: Couleurs de la Cité Céleste
Anton Bruckner: Sinfonia nro 8 c-molli