Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Musiikin ajassa Susanna Mälkki ja James Dillon

James Dillon

Musiikin aika tarjoaa tulevana kesänä ainutlaatuisen tilaisuuden opiskella orkesterinjohtoa Susanna Mälkin kanssa Viitasaarella. Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestari ja Los Angelesin filharmonikkojen päävierailija pitää harvinaislaatuisen mestarikurssin nuorille kapellimestareille festivaalin puitteissa. Kurssin yhtyeenä toimii IEMA (International Ensemble Modern Academy), nuorista muusikoista koottu kamariyhtye yhdessä EU-rahoitteisen Ulysses Network -verkoston musiikkistipendiaattien kanssa. Yhtyettä tutoroi Frankfurtissa Ensemble Modern. Kapellimestarikurssin ohjelmassa on teoksia mm. Sir Harrison Birtwistlelta, Thomas Adèsilta, Franco Donatonilta ja Magnus Lindbergiltä, ja ne kuullaan festivaalin ohjelmistossa olevissa konserteissa.

“Susannalla on ollut jo kauan nykymusiikissa ainutlaatuinen näköalapaikka, joka on vienyt häntä La Scalasta Metropolitaniin. USA:n johtavissa orkestereissa hänen tulkintansa kantaohjelmistosta ovat olleet tapauksia, joten ei tule yllätyksenä että Musical America valitsi hänet vuoden 2017 kapellimestariksi. Olemme iloisia siitä että kauan suunnitteilla ollut kapellimestarikurssi mahtui hänen kalenteriinsa tulevana kesänä, joka on myös Suomen 100-vuotisjuhlavuosi. Kurssi kiinnostaa varmasti uransa alkuvaiheissa olevia kapellimestareita maailmanlaajuisesti joten odotamme lukuisia tasokkaita hakemuksia”, toteaa Musiikin aika -festivaalin taiteellinen johtaja Johan Tallgren.

Festivaalin säveltäjävieras ja sävellyskurssin opettaja on James Dillon. Skotlantilaissyntyinen, nykyisin Lontoossa asuva Dillon on palkittu säveltäjä ja tehnyt pitkän ja arvostetun uran säveltämisen professorina muun muassa Minnesotassa. Dillon on säveltäjänä itseoppinut, ja opiskellut mm. matematiikkaa, taidetta ja designia, kieliä, pianonsoittoa ja elektroakustista musiikkia. Hän tuli alkujaan tunnetuksi ns. uuden kompleksisuuden (new complexity) koulukunnan säveltäjänä vaikkakin hänen myöhäisempi tuotantonsa on ottanut toisenlaisen suunnan. Hän on erityisen tunnettu laajoista teoskokonaisuuksista kuten palkittu Nine Rivers, joka on syntynyt 17 vuoden aikana, ja kestää noin 3,5 tuntia. Dillonin musiikki on ollut aiemmin esillä Helsingissä, mutta Musiikin aika esittelee ensimmäisen kerran laaja-alaisesti hänen tuotantoaan Suomessa.

Kapellimestarikurssin ja sävellyskurssin ilmoittautuminen alkaa 12.12.2016 ja hakuaika päättyy 15.2.2017. Molemmat kurssit ovat osa kansainvälistä Ulysses-hanketta. Hakuohjeet ja lomakkeet julkaistaan festivaalin nettisivuilla www.musiikinaika.org. Tammikuussa festivaali julkistaa vielä muita kesän 2017 kursseja. Musiikin aika järjestetään Viitasaarella 4.-9.7.2017.

Loppuunmyyty joulukonsertti päättää Turun filharmonisen orkesterin ennätysvuoden

Turun filharmonisen orkesterin kävijämäärät ovat jälleen kasvussa. Marraskuun loppuun mennessä orkesteri on ylittänyt julkisten konserttien kävijätavoitteensa yli 35 prosentilla ja yleisökasvatuksen kävijätavoitteen peräti 170 prosentilla. Joulukuussa ohjelmassa on vielä Itsenäisyyspäivän juhlakonsertit, loppuunmyyty joulukonsertti, Ekumeeninen joulu -tilaisuus Tuomiokirkossa sekä konsertteja vanhainkodeissa. Orkesterin kuluvan vuoden yhteenlaskettu kävijämäärä on jo nyt ylittänyt vuoden 2015 kävijämäärän.

Turun filharmonisen orkesterin vuoden 2016 sinfoniakonserttien täyttöaste on ennätykselliset 96 %. Tämä on roimasti yli tavoitteen sekä huomattava parannus myös aikaisemmista vuosista, jotka ovat nekin olleet menestyksekkäitä. Vuonna 2014 sinfoniasarjan täyttöaste oli yli 85 % ja vuonna 2015 yli 90 %.

Kevätkauden lipunmyynti on alkanut vilkkaana. Kevään ensimmäinen kamarimusiikkikonsertti Sculptura varattiin heti loppuun, ja siitä tehdäänkin nyt suuren kysynnän vuoksi lisäkonsertti sunnuntaina 15.1. Wäinö Aaltosen museon konsertin ohjelmassa on musiikkia Wäinö Aaltosen aikalaisilta, kuten Jean Sibeliukselta ja Oskar Merikannolta, sekä turkulaisilta nykysäveltäjiltä.

Lippujen suuri kysyntä on myös huomioitu kevätkauden avajaiskonsertissa, joka esitetään suuren kysynnän vuoksi kolme kertaa 11.–13.1. Freude!-nimisen avajaiskonsertin ohjelmassa on Beethovenin 9. sinfonia, jonka johtaa orkesterin ylikapellimestari Leif Segerstam.

Svengaavaa joulua! Turun konserttitalossa pe 9.12. klo 19. Antti Rissanen, kapellimestari, Aili Ikonen ja Osmo Ikonen, laulu, Turun filharmoninen orkesteri. Joulukonsertti. (loppuunmyyty).


Åbo filharmoniska orkesters besökarantal ökar igen. I slutet av november har orkestern överskridit målet för de offentliga konserternas besökarantal med över 35 % och målet för publikarbetes besökarantal med 170 %. På orkesterns program för december står ännu två festkonserter på Självständighetsdagen, en slutsåld julkonsert, tillställningen Ekumenisk jul i Domkyrkan och konserter i åldringshem. Det sammanlagda besökarantalet för orkestern har redan nu överskridit fjolårets besökarantal.

Åbo filharmoniska orkesters symfonikonserter år 2016 har fyllts till rekordartade 96 %. Detta är avsevärt över målet och en märkbar förbättring till tidigare år som också de varit framgångsrika. År 2014 fylldes symfoniserien till över 85 % och år 2015 till över 90 %.

Biljettförsäljningen för vårsäsongen har inletts livligt. Vårens första kammarmusikkonsert Sculptura blev genast slutbokad och nu sätter orkestern in en extra konsert söndagen den 15 januari. Konserten hålls i Wäinö Aaltonens museum och på programmet står musik av Wäinö Aaltonens samtida, som Jean Sibelius och Oskar Merikanto, samt av Åbobaserade nutidskompositörer.

Den stora biljettåtgången har även beaktats i vårsäsongens öppningskonsert som tack vare den stora efterfrågan framförs tre gånger 11–13.1. Öppningskonserten heter Freude! och på programmet står Beethovens 9:e symfoni dirigerad av orkesterns chefsdirigent Leif Segerstam.

Svängande jul! i Åbo konserthus fr 9.12 kl 19. Antti Rissanen, dirigent, Aili Ikonen och Osmo Ikonen, sång, Åbo filharmoniska orkester. Julkonsert. (slutsåld).

Suomalaisen pianomusiikin juhlahetki – Risto-Matti Marin

marin-risto-05

Näin voi sanoa epäilyksittä Risto-Matti Marinin konsertista perjantaina 2.12.2016 Musiikkitalon Camerata-salissa. Resitaali oli otsikoitu ’Kansallisromantiikasta kauhuromantiikkaan – Kolmen sonaatin ilta’. Ehkä ajateltiin, etteivät illan pelkät säveltäjänimet Ilmari Hannikainen, Einari Marvia ja Charles-Valentin Alkan olisi tuoneet muutoin paikalle yleisöä. Kuulin konsertista vain sen alkupuoliskon, koska minun oli mentävä musiikkitieteen opiskelijoiden yhdistyksen Synkoopin joulujuhlaan. Alkan olisi varmasti ollut suuri elämys sellaisen virtoosin kuin Marinin tulkitsemana.

Joka tapauksessa Hannikaisen sonaattia ei varmasti moni ole kuullut aiemmin. Hannikaisen pianismi on toki tunnettua – jo hänen oppilaidensa kuvauksista. Erik Tawaststjerna vanhempi sanoi: Hannikaisen kosketus oli niin ainutlaatuinen, että hänen tarvitsi ottaa vain yksi ääni pianosta ja ”siinä oli läsnä kohtalo .. . ja kaikki muut saivat mennä nurkkaan häpeämään”. Lisäksi pianosonaatti c-molli op. 1 osoitti merkittävää muodon hallintaa, sonaattihan on mittava; sen eri osilla on selvät karaktäärinsä ja topiikkansa: Maestoso e molto rubato aluksi: täynnä nuorta energiaa ja voimaa: melodia useimmiten oikean käden oktaaveina, lyyrisinä purkauksina, teemat sinkoilevat kamppailussa ja sivuaihe on pehmeämpi, vajoten usein Hannikaiselle luonteenomaiseen lievästi melankoliseen ’suomalaiseen’ tyyliin (kuten tunnetussa karakterikappaleessa Ilta), joka ei ole kaukana Chopinistä, Lisztistä eikä Tshaikovskista tai Rahmaninovista. Scherzo on listzmäinen burleski; Andante cantabilessa on viipyileviä soinnillisia kokeiluja. Lopussa esiintyy myös harmonisia kokeiluja, viitaten myöhäis-Lisztin resitativotaitteisiin. Oli miten oli, sonaatti on teknisessä mielessä niin vaativa, että säveltäjän on täytynyt olla todella briljantti muusikko. Tekniikka ei ole myöskään mitenkään stereotyyppistä, vaan sisältää omintakeisia kahden käden rinnakkaisasteikkokulkuja. Marin soitti nautittalla varmuudella ja tavoitti teoksen omintakeisen suomalaisen pianismin ilmapiirin. Muuan yleisössä istunut pianolegenda sanoi, että ’onhan siinä paljon tavaraa’ – ehkä tämä selittää, että teos on jäänyt unohduksiin, mutta nyt siitä on luvassa myös julkaistu versio, kertoi Jari Eskola Fennica Gehrmanista.

Einari Marvian pianosonaatin nuotteihin olin saanut tutustua jo aiemmin kiitos Liisa Aroheimo-Marvian ja musiikkitieteilija Anna-Leena Rysän, jolta on äsken valmistunut musiikkitieteen progradu Marviasta Helsingin yliopistossa.

Marvia oli musiikkimmme varsinaisia ’humanisteja’, kuten Erkki Salmenhaara häntä luonnehti. Mutta hänen säveltäjäprofiilinsa jäi hieman syrjään hänen muilta aktiviteeteiltaan kustantajana, editoijana ja historioitsijana. Erityisesti hän omistautui soittavan ylioppilasnuorison kuvaamiseen jo alkaen Turun akatemian päivistä. Mutta ’Kurre’, kuten lähipiirissä häntä kutsuttiin, oli myös etevä pianisti. Hän säesti monia laulajia, mm. Aulikki Rautavaaraa. Pianosonaattia ovat aiemmin soittaneet lähinnä vain Kimmo Hakasalo ja Arto Satukangas. Marvian on täytynyt olla melkoinen taituri, jos hän on soittanut teoksensa yleisölle. Sonaatti on monotemaattinen ja sen pääaihe kuullaan heti alussa, niin rytmisesti kuin soinnullisesti karakteristinen ’johtoaihe’ Se dominoi kaikin tavoin ja moninaisin kääntein ensi osaa, mutta on myös muiden osien taustana. Se on hieman niin kuin Sibeliuksen Tapiolassa taustalla ydinmotiivina, jota ei sellaisenaan enää kuulla musiikin pintatasolla. Pintatasolla musiikki muuttuu yhä monimutkaisemmaksi, rytmisesti synkopoiduksi; tässä valitsee aivan Schumannin pianomusiikille tyypillinen rytminen dissonanssi. Mutta kaikki purkautuu erittäin virtuoosisiin kuvioihin. Hannikaiaen tavoin Marvia harrastaa rinnakkaisoktaaveja ja näin vahvistettuja melodiakaarroksia. Näissä tempoissa toteutettuna teos on kelle tahansa pianistille todella vaativa. Marinille teos sopi erinomaisesti. Ilta oli siis kaikin puolin historiallinen suomalaisen pianotaiteen tapahtuma. Tästä olisi varmasti Tapani Valsta huudahtanut tapansa mukaisesti: ”Tämä on sitä oikeaa klaveerimusiikkia!”

— Eero Tarasti

Helsingin kamarikuoro kantaesittää Whittallia ja Rautavaaraa adventtikonsertissa 4.12.2016

Helsingin kamarikuoro kantaesittää adventtikonsertissaan Matthew Whittallin tuoreen teoksen Aattoilta. Lisäksi konsertissa kuullaan Suomen ensiesitys Einojuhani Rautavaaran teoksesta Christmas Carol, jonka on vuonna 2010 kantaesittänyt Cambridgen King’s Collegen kuoro.

Helsingin kamarikuoron adventtikonsertti järjestetään Paavalinkirkossa Helsingissä 4.12.2016 klo 18.00. Kuoroa johtaa sen taiteellinen johtaja Nils Schweckendiek ja urkuja konsertissa soittaa Jan Lehtola.

http://helsinginkamarikuoro.fi/konsertit/syyskausi-2016/riemuitkaamme-perinteinen-adventtikonsertti/

Mendelssohnin Elias-oratorio Helsingissä ja Kuopiossa 9.–10. joulukuuta

100-vuotiaan Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin syyskausi huipentuu Felix Mendelssohnin Elias-oratorioon, joka on yksi musiikinhistorian suosituimpia ja suurimpia kuoroteoksia. Oratorio kuullaan noin 80-henkisen Sibelius-Akatemian kuoron voimin Helsingin Mikael Agricolan kirkossa 9. joulukuuta ja Kuopion tuomiokirkossa 10. joulukuuta. Esitykset toteutetaan yhteistyössä Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön kanssa. Osa suurkuoron laulajista tulee Kuopiosta.

Solistikaartissa laulaa useita laulukilpailuissa jo menestyneitä henkilöitä, kuten Kangasniemen laulukilpailun 2016 voittanut altto Maiju Vaahtoluoto. Lisäksi Helsingin konsertissa kuullaan Eliaksen roolissa Lappeenrannan laulukilpailun tämän vuoden miesten sarjan voittajaa, Kristian Lindroosia. Sinfoniaorkesteria ja kuoroa johtaa Sibelius-Akatemian kuoronjohdon professori Nils Schweckendiek.

– Tämä on ensimmäinen kertaa vuosiin, kun Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri ja kuoro esittävät suurta oratorioteosta. Annamme myös poikkeuksellisen monelle nuorelle laulusolistille mahdollisuuden esittäytyä yleisölle, orkesterin intendentti Anna Rombach kertoo.

Elias-oratorio lauletaan alkuperäisversion mukaan saksan kielellä.

Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri, joht. Nils Schweckendiek
Pe 9.12. klo 19.30
Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23

La 10.12. klo 19.00
Kuopion tuomiokirkko, Vuorikatu 17
Vapaa pääsy
Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri
Sibelius-Akatemian solistit ja kuoro
Solistit:
Helianna Herkkola, Annuliina Ikäheimo, Aurora Marthens ja Anna-Maija Oka, sopraano
Ruut Mattila, Maiju Vaahtoluoto ja Elli Vallinoja, altto
Heikki Hattunen ja Eetu Joukainen, tenori
Zaza Gagua, Tatu Erkkilä, Kristian Lindroos (Helsinki) ja Henri Tikkanen (Kuopio), basso