Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Arvio: Sir Simon Rattlen Berliinin päätöskauden avaus oli Haydn-juhlaa

Sir Simon Rattlen viimeinen kausi Berliinin filharmonikoiden ylikapellimestarina käynnistyi perjantaina Philharmoniessa. Kuva © Jari Kallio.

Sir Simon Rattlen viimeinen kausi Berliinin filharmonikoiden ylikapellimestarina käynnistyi perjantaina Philharmoniessa. Kuva © Jari Kallio.

Joseph Haydnin oratorio Luominen (Die Schöpfung, 1786-98) lienee valistuksen ajan oivallisimpia ilmentymiä. Sen monitasoinen soiva universumi katsoo yhtäältä syvälle maailmankaikkeuden ja ihmisyyden ytimeen samalla kun Haydn toisaalta hurmaa kuulijansa lukemattomilla mitä kekseliäimmillä efekteillä.

Välillä oli aika, jolloin absoluuttisen musiikin ihanteista käsin oudoksuttiin Haydnin kaltaisen mestarin riemastuttavan kuvailevaa kerrontaa unohtaen, että myös monet modernismin klassikot Kevätuhrista alkaen rakentuivat niin ikään soivien kuvien kautta.

Nykyisin voimme onneksi jälleen syleillä avoimesti kaikkia niitä hersyviä sävelkuvia, joita niin monet nerokkaat säveltäjät, yhtenä mainioimmista Haydn, herättivät teoksissaan.

Sir Simon Rattle on kiistatta mitä oivaltavin Haydn-kapellimestari, jonka tulkintojen raikkaus ja läpikotainen musikaalisuus tuntuu saavuttavan säveltäjän ilmaisun ytimen kerrassaan ilahduttavasti. Kun ympärillä on vielä joukko huippuosaavia muusikoita, voi illan odotukset virittää erityisen korkealle.

Berliinin filharmonikoilla on tietenkin erinomainen ote Haydniin. Kun perjantai-illan syyskauden avauskonsertissa lavalle nousivat lisäksi oivallinen Rundfunkchor Berlin sekä kolme valloittavaa solistia, ei illan kokoonpanolta olisi enempää voinut enää toivoa.

Tenori Mark Padmore ja baritoni Florian Boesch ovat tietenkin molemmat kokeneita Haydn-osaajia, joiden vokaalista taitoa ja ainutlaatuista kykyä tuoda esiin tekstin rikkaita nyansseja ja värejä voi vain ihailla.

Erinomainen sopraano Elsa Dreisig taas on uusi tuttavuus Haydnin parissa. Alun perin Genia Küchmeierin oli määrä laulaa Berliinin avauksessa, mutta viime hetken sairastumisen vuoksi hän joutui jättäytymään sivuun. Dreisig suostui paikkaajaksi muutaman päivän varoitusajalla ja teki huikean illan ensimmäisessä Luomisesaan.

Yhdessä nämä kolme mitä taitavinta solistia tarjosivatkin niin kerrassaan riemullisen matkan Haydnin vokaali-ilmaisun jännittävään maailmaan, että tätä iltaa voi ilolla muistella pitkän aikaa.

Gottfried van Swietenin värikylläinen libretto pohjautuu enemmän tai vähemmän uskollisesti Thomas Linleyn John Miltonin Paradise Lostin pohjalta muokkaamaan englanninkieliseen originaaliin. Tämän ohella van Swieteniä innosti James Thomsonin  Vuodenajat, josta tuli sittemmin libretistin ja Haydnin seuraavan yhteistyön, samannimisen oratorion, perusta.

Luomisessa kohtaavat mielenkiintoisella tavalla raamatulliset vaikutelmat ja ajan tieteelliset löydökset. Tässä hehkuvassa kosmoksen synnyn kuvauksessa voi samanaikaisesti kokea alkuräjähdyksen jälkeisten kieppuvien kaasupilvien tiivistymisen tähdiksi sekä jumalallisen suunnitelman majesteetillisen toteutumisen.

Kuorolla on merkittävä rooli tämän kosmis-taivaallisen näytelmän huipentumien ilmentäjänä alkaen maailmankaikkeuden pakahduttavasta alkuleimahduksesta kiitollisen kuulaaseen päätösylistykseen saakka. Tässä taidokkaiden fuugien ja säihkyvien sointivärien täyttämässä tehtävässään Gijs Lennaarsin valmentama Rundfunkchor Berlin oli sanalla sanoen loistava. Kuoron sointi oli tarkkaa, puhdasta, kuulasta ja ihastuttavan ilmeikästä kautta illan.

Verrattomia olivat myös Berliinin filharmonikoiden nerokkaat muusikot, joiden Haydn-soitto sekä solisteina että ensemblenä tarjosi yllin kyllin nautintoa koko illaksi. Näitäkin soivia kuvia kantaa ilolla mielessään pitkälle tulevaisuuteen.

Simon Rattlen Haydnissa voi tuntea vahvasti periodimusisoinnin viisautta sekä säveltäjän moni-ilmeisyyden syvällistä ymmärrystä. Juuri näin elävää, värikästä, leikkisää ja syvällistä musiikkia Haydn kirjoitti partituuriinsa.

Illan avauksena saatiin kuulla Georg Friedrich Haasin ein kleines symphonisches Gedichtin kantaesitys. Monissa Haasin teoksissa vallitsee kiehtova staattisuuden ja draaman paradoksi. Musiikilla on taipumus pysähtyneisyyteen mutta samalla se tuntuu kasvavan kuin huomaamatta voimallisiin purkauksiin.

ein kleines symphonisches Gedichtin ligetiläisiä kenttiä pintapuolisesti muistuttavat soivat pilvet ja niistä kohoavat myrskypurkaukset tuntuvat ammentavan jossain määrin samankaltaisesta maailmasta kuin Haydnin kaaoksen kuvaus Luomisen alussa. Haasin teoksen muotoaan etsivä soiva kaikkeus muodosti jännittävän seitsemänminuuttisen mikrokosmoksen, jonka saloihin voisi mielellään sukeltaa useammankin kerran.

Kaikkiaan Sir Simon Rattlen Berliinin päätöskauden avausilta oli riemastuttava osoitus orkesterin ja kapellimestarin pitkän yhteisen taipaleen taiteellisesta kasvuprosessista, jonka hedelmistä on ilo nauttia.

— Jari Kallio

Berliinin filharmonikot
Sir Simon Rattle, kapellimestari

Elsa Dreisig, sopraano
Mark Padmore, tenori
Florian Boesch, baritoni

Rundfunkchor Berlin
Gijs Leenaars, kuoron valmennus

Georg Friedrich Haas: ein kleines symphonisches Gedicht für Wolfgang, kantaesitys
Joseph Haydn: Luominen, Hob. XXI: 2

Philharmonie, Berliini
Pe 25.8. klo 19

Hannu Alasaarela Maj Lindin finaaliin

Neljännen kansainvälisen Maj Lind -pianokilpailun (17.–31.8.2017) finalistit ovat:

Alasaarela, Hannu (Suomi)
Bouterey-Ishido, Jun (Uusi-Seelanti)
In, So Hyang (Etelä-Korea)
Kim, Jiyoung (Etelä-Korea)
Melemed, Mackenzie (Yhdysvallat)
Park, Hyo-Eun (Etelä-Korea)

Kilpailun tuomaristo päätti finalisteista myöhään perjantai-iltana viimeisen välierän jälkeen. Kilpailun finaali on kaksiosainen, johon kuuluvat kamarimusiikkifinaali (27.8.) ja orkesterifinaali (30.–31.8.). Molemmat finaalit soitetaan Musiikkitalon Konserttisalissa. Palkinnot jaetaan torstaina 31.8. finaalin päätyttyä noin klo 22.00.

Kamarimusiikkifinaalissa ohjelmassa on pianokvintetto, jossa mukana ovat Tempera-kvartetti ja Uusi Helsinki -kvartetti. Ensimmäinen kilpailija soittaa Uusi Helsinki -kvartetin kanssa, minkä jälkeen kvartetit soittavat vuorotellen.

Orkesterifinaalissa soittaa Helsingin kaupunginorkesteri johtajanaan Anna-Maria Helsing. Kilpailun orkesterifinaalit välitetään suorana Musiikkitalon mediaseinässä Kansalaistorille. Tapahtuma on ensimmäinen, joka mediaseinässä nähdään. Kansalaistorille yleisöllä on vapaa pääsy.

AIKATAULU

Musiikkitalo, Konserttisali

Kamarimusiikkifinaali
su 27.8. klo 16.00 (ei väliaikaa)

Alasaarela, Hannu (Suomi)
Bouterey-Ishido, Jun (Uusi-Seelanti)
In, So Hyang (Etelä-Korea)

su 27.8. klo 19.00 (ei väliaikaa)               

Kim, Jiyoung (Etelä-Korea)
Melemed, Mackenzie (Yhdysvallat)
Park, Hyo-Eun (Etelä-Korea)

Orkesterifinaalit 30.8. ja 31.8.
Orkesterifinaali 1
ke 30.8. klo 19.00

Alasaarela, Hannu (Suomi)
Bouterey-Ishido, Jun (Uusi-Seelanti)
In, So Hyang (Etelä-Korea)

Orkesterifinaali 2
to 31.8. klo 19.00                  

Kim, Jiyoung (Etelä-Korea)
Melemed, Mackenzie (Yhdysvallat)
Park, Hyo-Eun (Etelä-Korea)

Tuomariston puheenjohtaja on Dmitri Baškirov. Muut jäsenet ovat Janina Fialkowska, Ralf Gothóni, Ewa Kupiec, Alberto Nosè, Roland Pöntinen, Dang Thai Son ja Dina Yoffe.

Ensimmäisen palkinnon suuruus on 30 000 euroa, toisen 25 000 euroa ja kolmannen 20 000 euroa. Muut kolme finalistia saavat kukin 8 000 euron tunnustuspalkinnon. Erikoispalkintoina jaetaan yhteensä 10 500 euroa (Kamarimusiikin erikoispalkinto 8 000 euroa; Erikoispalkinto parhaasta välierän tilausteoksen [Kaija Saariahon Arabesques et Adages] esityksestä 1 500 euroa; Steinway Piano Gallery Helsingin ja Suomen Chopin-yhdistyksen erikoispalkinto 1 000 euroa).

Lisäksi kilpailun voittaja saa sooloresitaalin PianoEspoo-festivaalilla 9.11.2017. Yle-palkintona parhaiten menestynyt suomalainen kilpailija saa kutsun tulla tekemään kantanauhaäänityksen Yleisradiolle.

Yleisradio lähettää koko kilpailun suorana maailmanlaajuisesti verkossa. Kilpailua voi seurata myös Yle Radio 1:ssä ja Teema & Fem -kanavalla. 

Kilpailun aloitti 37 pianistia kymmenessä alkuerässä. Välieriin pääsi 14 pianistia. Kilpailujärjestys arvottiin kilpailun ensimmäisenä päivänä. Kilpailujärjestys on edennyt tämän mukaan aakkosjärjestyksessä ja säilyy samana finaalissa. Kilpailun tilausteos Arabesques et Adages Kaija Saariaholta kuului valinnaisena kilpailun välierän ohjelmaan.

Kilpailuun saapui määräaikaan 24.4. mennessä ennätykselliset 195 hakemusta. Esikarsintatuomaristo valitsi alkukilpailuun hyväksytyt pianistit videotallenteiden perusteella. Kilpailu on avoin kaikille pianisteille, jotka ovat syntyneet vuonna 1987 tai sen jälkeen. Haku oli auki maailmanlaajuisesti.

 

Finlandia-palkittu menestysromaani Jää muovautuu oopperaksi

Tammikuussa 2019 saa ensi-iltansa Ulla-Lena Lundbergin Finlandia-palkittuun romaaniin Jääpohjautuva ooppera, jonka säveltää Jaakko Kuusisto. Suomenkielisen libreton on kirjoittanut Juhani Koivisto ja teoksen ohjaa Anna Kelo. Myös Kansallisoopperan ja -baletin kausi 2017–2018 tarjoilee sykähdyttäviä kotimaisia kantaesityksiä, kun ensi-iltansa saavat sekä Sebastian Fagerlundin säveltämä Höstsonaten – Syyssonaatti että Kenneth Greven ohjaama balettispektaakkeli Kalevalanmaa.

.
Jää 
sai Finlandia-palkinnon vuonna 2012, jolloin se ilmestyi sekä ruotsiksi että suomeksi. Jäätä on tähän mennessä myyty Suomessa sekä ruotsin- että suomenkielisenä yhteensä lähes 150 000 kappaletta. Romaanista on aiemminkin haluttu tehdä näyttämösovituksia, mutta Ulla-Lena Lundberg antoi luvan toteutukseen vasta Kansallisoopperalle.

Ooppera kuvaa nuoren papin ja hänen perheensä asettumista syrjäiselle saarelle. Sota on ohi, kaikesta on pulaa, mutta saarella elämä kukoistaa ja kaikki pitävät uudesta papista. Meren kimaltaessa vietetään virkaanasettamisjuhlaa. Pian tulee talvi myrskyineen eikä pappi tunne jäätä tai sen pettävyyttä.

Jaakko Kuusisto on asunut ja säveltänyt ulkosaaristossa lähellä Jään tapahtumapaikkoja ja tuntee saariston olosuhteet. Hän sanookin, että tehtävä on mieluisin, mitä hän voi itselleen säveltäjänä kuvitella. ”Tärkeimpänä pidän sitä, että musiikin on pystyttävä luomaan kokonaistunnelma, joka kuvaa meren ja jään kauneutta, armottomuutta ja pienen ihmisen suhdetta häntä ympäröiviin voimiin.”

Ooppera ja Baletti saa uuden päävierailijan

Kansallisoopperan ja -baletin päävierailijana aloittaa kapellimestari Patrick Fournillier, joka johtaa keväällä 2018 nähtävän Verdin Trubaduurin. Aiemmat Fournillierin kapellimestarivierailut Kansallisoopperassa ovat Thaïs 2015 ja 2016 sekä Carmen 2017. Ranskalainen kapellimestari tunnetaan erityisesti italialaisen ja ranskalaisen oopperan tulkkina. Hän vierailee säännöllisesti maailman johtavissa oopperataloissa kuten Baijerin valtionoopperassa, New Yorkin Metropolitanissa, Venetsian La Fenicessä ja Dresdenin Semperoperassa. Fournillier tulee johtamaan perusohjelmistoa ja huolehtii myös osaltaan orkesterin musiikillisesta tasosta.

Trubaduuri nähdään Barcelonan maineikkaan Liceu-oopperan tuottamana tuoreena versiona. Ohjaaja Joan Anton Rechi tuo mukaan taiteilija Francisco de Goyan, joka kuvasi juuri Trubaduurin tapahtumapaikoilla käytyä raakaa sotaa etsaussarjassaan Sodan kauhuja. ”Haluan muuttaa oopperatalon maalarin jättimäiseksi kankaaksi”, kuvaa ohjaaja Goyan teosten projisointeja. ”Goya on kuin kertoja, trubaduuri, joka siveltimellään kertoo rakkauden, koston, sodan ja kuoleman tragediasta – siitä tuhosta, jonka sota aiheuttaa.” Ristiriita musiikin kauneuden ja väkivaltaisten sotakuvien välillä luo uuden näkökulman Verdin kuolemattomaan oopperaan.

Uusi Trubaduuri saa rinnalleen kaksi muuta vahvaa Verdin oopperaa, kun Rigoletto (22.9.) ja La Traviata (20.12.) palaavat ohjelmistoon. Kevään toinen oopperaensi-ilta Trubaduurin lisäksi on Puccinin Madama Butterfly, josta nähdään Kansallisoopperassa ennenkuulematon versio japanilaislähtöisen Yoshi Oïdan ohjaamana.Oopperaohjelmistossa nähdään kuluvalla kaudella myös Ovela kettu (14.10.), Taikahuilu (17.11.), Così fan tutte (14.4.2018) sekä Parsifal (16.5.2018).

Maj Lind -pianokilpailun finaali välitetään suorana Musiikkitalon mediaseinässä Kansalaistorille

Neljännen kansainvälisen Maj Lind -pianokilpailun orkesterifinaali välitetään suorana Musiikkitalon uudessa mediaseinässä Kansalaistorille. Kilpailun finaali on ensimmäinen tapahtuma, joka mediaseinässä nähdään. Orkesterifinaalin kaksi erää soitetaan Musiikkitalon Konserttisalissa 30.8 ja 31.8. klo 19 alkaen.

Orkesterifinaalissa soittaa kuusi pianistia. Helsingin kaupunginorkesteria johtaa Anna-Maria Helsing. Finalistien nimet selviävät välierien jälkeen 25.8. illalla.

Kansalaistori on Musiikkitalon ja Kiasman välissä oleva puistoalue, jonne yleisöllä on vapaa pääsy. Musiikkitalon mediaseinä on Pohjoismaiden suurin digitaalinen ulkonäyttö. Se on kooltaan 172 neliömetriä ja se sijoittuu Musiikkitalon eteläseinälle Kansalaistorin suuntaan.

Kansainvälisen Maj Lind -pianokilpailun välieriin kaksi suomalaista

Neljännen kansainvälisen Maj Lind -pianokilpailun (17.–31.8.2017) välieriin jatkaa 14 pianistia:

Alasaarela, Hannu, Suomi
An, Tianxu, Kiina
Bouterey-Ishido, Jun, Uusi-Seelanti
In, So Hyang, Etelä-Korea
Jalkanen, Väinö, Suomi
Kim, Jiyoung, Etelä-Korea
Kim, Yedam, Etelä-Korea
Lapaz Lombardo, Enrique, Espanja
Lopatynskyi, Roman, Ukraina
Melemed, Mackenzie, Yhdysvallat
Park, Hyo-Eun, Etelä-Korea
Parkhomenko, Daria, Venäjä
Suh, Hans H., Etelä-Korea
Wong, Evan, Yhdysvallat

Välieriä on kaikkiaan neljä (24.–25.8.) ja näiden perusteella kilpailutuomaristo valitsee finaaliin kuusi pianistia. Finalistit ilmoitetaan viimeisen välierän jälkeen perjantaina 25.8. Kilpailu järjestetään Helsingissä Musiikkitalossa.

Välierän ohjelmaan kuuluu kilpailun tilausteos, jonka on säveltänyt Kaija Saariaho. Arabesques et Adages on välierän valinnainen teos. Kilpailija voi myös esittää oman sävellyksensä tai improvisaation annetuista teemoista. Teemat laatii Jukka Nykänen.

Kilpailun välierät ovat nähtävissä striiminä Musiikkitalon alalämpiössä (1. krs). Välierät soitetaan Camerata-salissa 24.–25.8. klo 10 ja 17. Alalämpiöön yleisöllä on vapaa pääsy.

Yleisradio lähettää koko kilpailun suorana maailmanlaajuisesti verkossa. Kilpailua voi seurata myös Yle Radio 1:ssä ja Teema & Fem –kanavalla.