Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Savonlinnan Oopperajuhlien uudessa valtuustossa merkittäviä vaikuttajia

Savonlinnan Oopperajuhlien uudessa valtuustossa merkittäviä vaikuttajia – mukana mm. ministeri Antti Häkkänen ja kapellimestari Hannu Lintu

Savonlinnan Oopperajuhlien uusi valtuusto on saanut riveihinsä nimekkäitä yhteiskunnallisia ja yrityselämän vaikuttajia. Savonlinnan Oopperajuhlien kannatusyhdistys ry valitsi uuden valtuuston kokouksessaan 12.10.2017. 26-henkisessä valtuustossa aloittaa 8 uutta jäsentä, heidän joukossaan mm. oikeusministeri Antti Häkkänen, muusikko Sari Kaasinen, kansanedustaja ja Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hanna Kosonen, kapellimestari Hannu Lintu sekä Helsingin Sanomien liiketoimintajohtaja Petteri Putkiranta. Valtuuston kausi on kolmevuotinen; valtuuston puheenjohtaja on Tampere-talon toimitusjohtaja Pauliina Ahokas.

Valtakunnallinen Savonlinnan Oopperajuhlien kannatusyhdistys ry vastaa Oopperajuhlien tuotannosta, lipunmyynnistä ja markkinoinnista. Kannatusyhdistys on perustettu vuonna 1972 ja siinä on nykyisin noin 700 jäsentä. Kannatusyhdistyksen valitseman valtuuston tehtävä on mm. valita Oopperajuhlien hallitus sekä vahvistaa festivaalin pitkän tähtäimen toimintasuunnitelmat, talousarvio ja tilinpäätös. Valtuusto järjestäytyy ja valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Edellistä valtuustoa johti OP-finanssiryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen.


Valtuuston jäsenet 2017–2020:

Paulina Ahokas, toimitusjohtaja, Tampere-talo
Mikael Aro, Senior Industry Expert, Triton
Jouni Backman, poliitikko, vanhempi neuvonantaja, Sitra
Pia Behm, toimitusjohtaja, yrittäjä
Stig Gustavson, vuorineuvos, hallitusammattilainen
Leevi Hakola, hallituksen puheenjohtaja, L-House Oy
Antti Häkkänen, oikeusministeri, kansanedustaja uusi
Heikki Hämäläinen, toimitusjohtaja, Osuuskauppa Suur-Savo
Hannu Häyrinen, partneri, fasilitaattori, MLP Modular Learning Processes Oy
Sari Kaasinen, muusikko, säveltäjä uusi
Olli Kiuru, asianajaja, varatuomari, Lexia Asianajotoimisto Oy uusi
Sampsa Kokko, yrittäjä uusi
Hille Korhonen, toimitusjohtaja, Nokian Renkaat Oyj
Frank Korsström, Country Managing Director, Nordic Managing Director, Accenture Oy
Hanna Kosonen, kansanedustaja, Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja uusi
Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra
Tapio Kuula, johtaja, Fortumin hallituksen jäsen
Johanna Lamminen, toimitusjohtaja, Gasum
Hannu Lintu, kapellimestari uusi
Riitta Lintula, lääkäri uusi
Pentti Mäkinen, maakuntajohtaja, Etelä-Savo
Petteri Putkiranta, liiketoimintajohtaja, Helsingin Sanomat uusi
Stina Suominen, Senior Adviser, OP Ryhmä uusi
Pekka Vauramo, toimitusjohtaja, Finnair
Ville Vilén, johtaja, Yle
Pekka Viljakainen, liikemies

Kansallisooppera mukana uudessa suoratoistopalvelussa

Opera Europa yhdessä 30 eurooppalaisen oopperatalon kanssa avaa uuden OperaVision-verkkosivuston, joka on jatkoa verkkopalvelu The Opera Platformille. Kansallisooppera tulee lähettämään OperaVisionilla kolme kokoillan produktiota, joista yksi on Jaakko Kuusiston tammikuussa kantaesityksensä saava Jää. Muu Kansallisoopperan OperaVisionilla näytettävä ohjelmisto julkaistaan myöhemmin.

Eurooppalaisista oopperataloista suoratoistoja lähettänyt The Opera Platform -palvelu muuttuu OperaVisioniksi 12.10. alkaen. Uuden sivuston osoite on www.operavision.eu. OperaVision julkistettiin Opera Europan tapaamisessa Parmassa torstaina 12.10. ja verkko-osoite on nyt toiminnassa. Ensimmäisenä esityksenä palvelussa nähdään Debussyn Pelléas ja Mélisande, joka suoratoistetaan Berliinin Komische Operista sunnuntaina 15. lokakuuta.

The Opera Platformin tavoin OperaVision tarjoaa maksuttomia suoratoistoja eurooppalaisista oopperataloista. Mukana on 30 oopperataloa; mukaan lukien Berliinin Komische Oper, Teatro Regio Torino, d’Aix-en-Provencen festivaali, Lontoon kuninkaallinen ooppera Covent Garden, Teatro Real Madrid ja Norjan Kansallisooppera.

OperaVisionin erityinen painopiste on nuorissa katsojissa, uuden yleisön saavutettavuudessa, eurooppalaisen kulttuuriperinnön vaalimisessa ja oopperan tulevaisuuden kehittämisessä. Sen tavoitteena on monipuolistaa oopperatarjontaa ja esittää teoksia säännöllisesti. Oopperaesitysten lisäksi nähdään myös balettia, konsertteja, operetteja ja musikaaleja sekä haastatteluita, dokumentteja ja muuta materiaalia kulissien takaa. OperaVision on saanut tukea Euroopan yhteisön Creative Europe -ohjelmasta, joka takaa OperaVisionin toiminnan joulukuuhun 2020 asti.


Finnish National Opera participates in new live streaming service

In co-operation with 30 European opera houses, Opera Europa is launching the new OperaVision website, a direct continuation of the current The Opera Platform online service. The Finnish National Opera will broadcast three full-length productions on OperaVision. These include Finnish Jaakko Kuusisto’s Ice, which will have its world premiere in January 2018. The rest of the FNO productions to be shown on OperaVision will be announced later.

The Opera Platform, which has been live streaming opera from European opera houses, will become OperaVision from the 12thof October, 2017. The new online service can be found at www.operavision.eu. The launch of OperaVision was announced at an Opera Europa meeting in Parma on Thursday the 12th of October, and the website is already operational. The first broadcast on OperaVision will be Debussy’s Pelléas et Mélisande, streamed live from Komische Oper Berlin on Sunday the 15th of October.

Like its predecessor, the Opera Platform, OperaVision will offer live broadcasts from European opera houses. A total of 30 opera houses are taking part, including Komische Oper Berlin, Teatro Regio Torino, The Aix-en-Provence Festival, Royal Opera House Covent Garden London, Teatro Real Madrid, and the Norwegian National Opera and Ballet.

Opera Vision will put special emphasis on attracting young viewers, cultivating new audiences, nurturing the European cultural heritage, and developing the future of opera. It aims to showcase the genre of opera in all its diversity with regular broadcasts of different productions. Besides live streaming opera, OperaVision will feature ballet, concerts, operettas and musicals, as well as interviews, documentaries and other behind-the-scenes material. Opera Vision is supported by the European Community’s Create Europe programme, which will guarantee the operation of the service until December 2020.

Uutuuksien ilta Mikaelissa

Hossein Pishkar

Hossein Pishkar

Mikkelin kaupunginorkesteri tarjoilee uutuuden viehätystä Mikaelissa torstaina 19.10. klo 19. Fonia ja kvartettoja -konsertissa esitellään uusi nouseva kapellimestarikyky ja kuullaan uuden teoksen kantaesitys

Konsertin johtaa nuori iranilainen Hossein Pishkar, jonka kapellimestaritaitoja on kiitellyt mm. kapellimestarilegenda Bernard Haitink. Pishkar palkittiin kaksi viikkoa sitten Saksassa German Conducting Awardsin ensimmäisellä palkinnolla. Mikaelissa päästään siis nauttimaan todellisen nousevan kyvyn osaamisesta. Hossein Pishkar on opiskellut länsimaisen musiikin sävellystä Teheranin yliopistossa ennen siirtymistään Düsseldorfiin orkesterinjohdon opintoihin vuonna 2012. Mikaelin konsertin ohjelmaan Pishkar on valinnut Sibeliuksen Impromptun lisäksi kaksi upeaa jousikvartettoa Verdiltä ja Beethovenilta.

Konsertin solistinumerosta vastaa vankan jazz-taustan omaava saksofonisti-säveltäjä Esa Pietilä. Rohkeana improvisoijana ja musiikillisena visionäärinä tunnettu Pietilä kantaesittää konsertissa oman teoksensa Pulse, Waves & Dialogues. Säveltäjä itse kuvailee teostaan valon ja varjon leikiksi. Saksofoni ja orkesteri kisailevat ja kommunikoivat synnyttäen kappaleeseen aaltomaisen liikkeen. Saksofoni ottaa improvisatorisissa jaksoissaan toisinaan hyvinkin rohkeita vapauksia.

Konsertin esiintyjiä voi tavata Taiteilijavartissa klo 18.30 Mikaelin ravintolassa.

Giuseppe Verdi: Jousikvartetto e-molli, sov. jousiorkesterille
Esa Pietilä: Pulse, Waves & Dialogues, kantaesitys
Ludwig van Beethoven: Jousikvartetto ”Serioso” f-molli, sov. jousiorkesterille
Jean Sibelius: Impromptu

arvio: Mälkki ja Mahler

Akseli Gallen-Kallela: Gustav Mahler.

Akseli Gallen-Kallela: Gustav Mahler.

Tärkein syy mennä keskiviikkona Filharmonian konserttiin Helsingissä oli tietenkin kuulla, miten Susanna Mälkki johtaa Mahlerin viidennen sinfonian. Kyllä konsertin alkunumerollakin oli oma attraktionsa, nimittäin Helmut Lachenmannin (s. 1983) tuubakonsertto Harmonica tuuballe ja suurelle orkesterille. Muistan viimeksi kuulleeni Lachenmannia Rooman Nuova Consonanza -festivaalissa, jolloin esitettiin hänen toinen jousikvartettonsa (”Reigen seliger Geister”, 1989). Jäi mieleen avantgarde-tekstuurin puitteissa toteutettu äärimmäisen hienostunut sointimaailma. Sittemmin luin Lachenmannin paksua opusta Musik als existentielle Erfahrung (1996, Wiesbaden: Breitkopf & Härtel), jossa on teoria erilaisista klangityypeistä – joka sopi omaan esseeseeni ”Valo musiikissa”. Tuubakonsertto on tavallaan johncagelaista modernismia, sarja ikään kuin toisistaan irrallaan olevia ja aina yllättäviä sointitapahtumia kaikin mahdollisin keinoin, soittotavoin ja yhdistelmin. Tuubaa käsitellään osin musiikkiteatterina, soittaja saa välillä hihkaista irrallisia tavuja, mutta välillä on myös wagneriaanisia melodiakaarroksia ja konserton lopulla jatkuvampaa ja sujuvampaa ikään kuin ’konsertoivaa’ musiikillista diskurssia. Sitä ennen lyömäsoitin tikuttaa tasaista rytmiä, jota vasten piirtyy hassusti tuuban äkillisiä väliintuloja. Mutta teoksella on aina yllättävistä sointitapatumista huolimatta syke. Susanna Mälkki sai juuri sillä teoksen pysymään koossa. Ranskalainen Gérard Buquet (s. 1954) oli virtuoosin roolissaan loistava, hän ymmärsi myös että kömpelö tuuba on aina vähän humoristinen soitin lavalla. Minusta tuntuu, että olen tavannut hänet; hänhän opiskeli myös musiikkitiedettä Strasbourgin yliopistossa.

Itse asiassa Lachenmannissa toteutunut musiikin hajoaminen irrallisiksi tapatumiksi alkoi jo Mahlerin sinfonioissa. Onko niissä ’normaalia’ musiikillista logiikkaa? On olemassa Mahler-puolue, joka kysyy kuten hänen suuri saksalais-kreikkalainen tutkijansa Constantin Floros: Warum Mahlers Musik so Geliebt Ist? (Miksi Mahlerin musiikki on niin rakastettua?) Heille Mahler on palvonnan kohde, he unohtavat vastapuolen väitteet, että hänen sinfoniansa ovat kapellismestarimusiikkia, jossa kaikki perustuu orkestroinnin efekteihin. Näin kerran Pariisin Mahler-näyttelyssä hänen originaaleja partituureja tupaten täynnä erivärisillä kynillä tehtyjä alleviivauksia, korjauksia, aksentteja, esitysohjeita.

Toinen puolue vannoo Brucknerin nimeen, jolla symmetriset blokit pitävät musiikkia koossa. Oikeastaan olen ihmetellyt, että Adorno haukkui Sibeliuksen musiikkia epäjohdomukaiseksi ja kuin mielettömäksi puheeksi jossa toisistaan irralliset sanat kuten ”Greta, aura, bensiiniasema” seuraavat toisiaan päättömässä epäjärjestyksessä. Eikö tämä päde paljon enemmän Mahleriin, joka on vaihtelee karaktäärejään aina hämmästyttävästi ja shokeeraaravasti; koskaan ei tiedä mihin tässä oikein päädytään. Ja sitten on tuo orkesterijuttu. Piano-opettajani Wienissä Bruno Seidlhoder kertoi tämän anekdootin: Mitä eroa on Berliozilla ja Mahlerilla? Jos Berliozilta ottaa pois orkesterin, jäljelle jää kehno harmonia. Jos Mahlerilta ottaa pois orkesterin – jäljelle ei jää mitään. Mutta Mahler on jo modernia. Hänen musiikissaan on aina läsnä tietty vieraantuneisuus; hänhän sanoi olevansa ulkopuolinen tshekkiläisenä Itävallassa, itävaltalaisena Saksassa ja juutalaisena koko maailmassa. Helsingissä hän kävi 1907, mutta tapaamisesta Sibeliuksen kanssa ei tullut mitään. Sen sijaan Gallen-Kallela maalasi hänestä muutamassa tunnissa muotokuvan Hitträskissä, jossa hän istuu pimeässä – takkatulen värit loimuavat hänen otsallaan. Se on paras kuva, mitä Mahlerista on tehty, originaali on kaiketi Mäntän galleriassa.

Väriä täynnä on myös viides sinfonia. Mälkin tulkinta siitä oli kaikkein korkeinta luokkaa mitä ajatella saattaa, samoin orkesterin soitto. Ei tosiaan kannata lähteä etsimään parempaa musiikkielämää muualta kuin Helsingistä. Miten Mälkki sai tästä ongelmallisesta teoksesta ja säveltäjästä aikaan jotain niin mykistävän hienoa kuin mitä liioittelematta nyt kuultiin? Suoraan sanoen hänen johtamanaan Mahler kuulostaa paremmalta kuin mitä se onkaan. Luulen, että salaisuus on Mälkin absoluuttisessa rytmitajussa. Hän sai jättiläissinfonian bisarrin oikukkaan rakenteen, kaikkine viittauksineen kansanmusiikkiin, folkloreen, topiikkoihin ja adagiettoineen, hahmottumaan monumentaalisesti ankaralla rytmillään. Se ei salli hänen hetkeksikään poiketa pikkusievään tunnelmointiin, esimerkiksi jousien melodioissa – mihin toki voisi olla tietty lupakin wieniläisen melankolian ilmauksena. Mutta kuulu adagietto oli hänen käsissään sointipintaa, ja laajin kaarin hengittävää fraseerausta. Näin se kohoaakin ehdottomaan vaikuttavuuteensa. Orkesterin taso on huipussaan, kaikki onnistuu, niin soolot, joita Mahler niin anteliaasti kirjoittaa kaikille soittimille – ja valtavat yhteissoinnit fortissimoissa ja huipennuksissa. Tämä konsertti oli ehdottomasti historiallinen tapahtua Filharmonian aikakirjoissa ja osoitti, että Mälkki kuuluu aikamme kapellimestareista suurimpiin.

— Eero Tarasti

Väinö Raition oopperaharvinaisuuksia Kansallisoopperan Alminsalissa

Maalaus Urho Kähkönen. Kuva Suomen kansallisooppera.

Maalaus Urho Kähkönen. Kuva Suomen kansallisooppera.

Taite ry ja Avanti! yhteistyössä esittävät Eino Leinon librettoihin sävelletyt Väinö Raition oopperaharvinaisuudet Kansallisoopperan Alminsalissa teoksessa Neijonnälkä. Luvassa on fantastista musiikkia ja voimallista näyttämökerrontaa. Ensi-ilta on 29.9.2016.

Neijonnälässä kuullaan Raition oopperat Väinämöisen kosinta ja Lyydian kuningas, jotka kapellimestari Tuomas Hannikainen on nyt sovittanut Kamariorkesteri Avantille. Oopperat saavat rinnalleen Raition muuta näyttämömusiikkia: groteskin musiikin melodraamaan Kruununhaan siirappitehdas sekä oivalliset miniatyyrit näytelmään Asaria. Teoksen ohjaa Johanna Freundlich.

Rooleissa loistavat mm. sopraanot Annami HylkiläAnu Hostikka ja Tanja Kauppinen-Savijoki, mezzosopraano Riikka Rantanen, baritonit Juha Hostikka ja Markus Nieminen sekä tenori Ilkka Hämäläinen. Musiikista vastaa 14-henkinen Avanti!.

Näytelmämusiikkien nuottien pelättiin jo kadonneen, ennen kuin pitkähkön etsinnän jälkeen Tuomas Hannikainen löysi ne Kansalliskirjastosta. Sävellyksiä ei tiettävästi ole kuultu sitten vuosien 1920 ja 1937 ensiesitysten. Asaria esitetään Raition orkestraationa, Kruununhaan siirappitehtaan Hannikainen on orkestroinut säilyneen pianonuotin pohjalta.

– Nyt on mahdollisuus kuulla kokonainen konsertillinen lähestulkoon ennen kuulematonta suomalaista huippumusiikkia 1930-luvulta. Olen aivan valtavan innostunut, harvoin pääsee tällaisen aarrearkun ääreen, keroo kapellimestari ja orkestroija Tuomas Hannikainen.

Kansallisooppera on viime vuosina kutsunut oopperaseurueita esiintymään Alminsaliin, jossa on nähty mm. The Fabulous Bäckström Brothersien, Saaristo-oopperan ja Suomalaisen Kamarioopperan vierailut. Myös Kansallisbaletti kutsuu vuosittain vähintään yhden vierailevan tanssiryhmän Alminsaliin esiintymään.