Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Arvio: Tutuista ja tuntemattomista maanpakolaisuuden sävelistä rakentui hieno kokonaisuus LSO:n konsertissa

Genesis-sarja. Nathaniel Shilkret: Luominen

Genesis-sarja. Nathaniel Shilkret: Luominen

Lontoon sinfoniaorkesterin, -kuoron ja Sir Simon Rattlen lauantai-illan konsertti Lontoon Barbicabissa oli oivallinen esimerkki luovasta ohjelmiston kokonaissuunnittelusta. Konsertin teemana olivat Yhdysvalloissa 1940-luvulla maanpaossa eläneet eurooppalaissäveltäjät. Illan kuluessa saatiin kuulla niin tutumpaa kuin varsin harvinaista ohjelmistoa kaikkiaan kahdeksalta säveltäjältä.

Konsertin alkupuoli oli omistettu Nathaniel Shilkretin aloitteesta seitsemän eri säveltäjän yhteistyönä syntyneelle Genesis-sarjalle (1945), jota ei ollut ennen tätä iltaa kuultu konsertissa kokonaisuudessaan kuin kahdesti koko teoksen liki 73-vuotisen olemassaolon aikana.

Raamatun alkukertomuksiin pohjautuva seitsenosainen, tunnin mittainen Genesis-sarja orkesterille, kuorolle ja kertojille on ääriosiaan lukuunottamatta jäänyt tuntemattomaksi. Suurin osa teoksesta on ollut olemassa ainoastaan arkistoituina nuottikäsikirjoituksina, luonnoksina ja stemmoina. Vain Arnold Schönbergin Preludi, op. 44 ja Igor Stravinskyn Babel on julkaistu, mutta aivan keskeisintä ohjelmistoa eivät nämäkään sävellykset ole.

Niinpä olikin kerrassaan jännittävää saada kokea Patrick Russin rekonstruoima kokonainen Genesis-sarja LSO:n konsertissa. Teos esitettiin Gerald McBurneyn suunnittelemana neljän kertojan ja Mike Tutajin toteuttaman video-osuuden täydentämänä dramatisointina, joka olikin teoksen alkuperäisen hengen mukainen lähestymistapa.

Tutajin video-osuus perustui uutis- ja dokumenttimateriaaliin 40-luvulta nykypäivään. Tämän pitkälle työstetyn materiaalin sommittelu myötäilemään, täydentämään ja kommentoimaan Genesis-sarjan kerrontaa antoi teokselle erinomaisen ulottuvuuden, joka sulautui oivasti teoksen moni-ilmeiseen musiikilliseen olemukseen toimien myös tyylillisesti yhdistävänä siltana eri säveltäjien ilmaisun välillä.

Kertojina toimi neljä huippuammattilaista, Simon Callow, Rodney Earl Clarke, Sara Kestelman ja Helen McCrory. McBurneyn ohjauksessa kertojaäänet hajautettiin tilaan ja aikaan, jolloin tutut Raamatun tekstit saivat aivan uudenlaisen ilmeen. Jumalan äänenä käytettiin kaikkia kertojia, usein kaanonmaisesti kerrostettuna. Näin sekä vältyttiin suoralta abtropomorfismilta että saatiin aikaan varsin toimiva draamallinen efekti.

Joitakin kertojaosuuden katkelmia oli sovitettu myös puhekuoroiksi täydentämään Lontoon sinfoniakuoron moniuloitteista ilmaisua, niin ikään vaikuttavin tuloksin.

Musiikillisesti Schönbergin Preludi lienee Genesis-sarjan vaikuttavinta antia. Pintapuolisesti se tuntuu olevan sukua Säestysmusiikille erääseen elokuvaan (Begleitungsmusik zu einer Lichtspielszene, op. 34, 1929). Schönberg käyttää isoa orkesteria enimmäkseen alati muotoaan muuttavina kamarikokoonpanoina, jotka hetkellisesti yhdistyvät koko ensemblen huipennuksiksi. Preludin lopulla kuoron vokaliisi värittää orkestraatiota kiintoisalla tavalla.

Rattle ja LSO:n muusikot ilmensivät schönbergiläistä musiikillista avaruutta kerrassaan lumoavalla soinnilla, orkestraation detaljeja tarkkaan huomioiden. Kuoron kuulas osuus sulautui hienosti soivaan kokonaisuuteen.

Nathaniel Shilkretin Luominen ja Alexandre Tansmanin Adam ja Eeva ovat kumpikin avoimen kertovaa musiikkia, jossa voi aistia vahvana neljäkymmentäluvun Hollywoodin äänimaiseman. Niinpä maailmankaikkeuden ja taivaankappaleiden synty kuullaan orkesterin ja kuoron mahtavina purkauksina. Samoin paratiisiin luikerteleva käärme peilautuu muuhun orkesterisointiin lomittuvina edestakaisina asteikkokulkuina.

LSO:n verraton kokemus elokuvamusiikin parissa antoi Shilkretin ja Tansmanin sävellyksille ainutlaatuisen hehkun, josta saattoi vain nauttia. Eivät nämä kappaleet välttämättä kaikkein syvällisintä musiikkia olleet, mutta kontekstissaan ne toimivat äärettömän hyvin.

Darius Milhaudin Kainin ja Abelin avauskoraali paljastaa säveltäjänsä identiteetin välittömästi. Niin erehtymättömästi omintakeiseen milhaudilaiseen maailmaan siinä sukelletaan. Schönbergin ja Stravinskyn sävellysten ohella tämän Milhaudin pienoisdraaman voisi kuvitella toimivan myös itsenäisenä teoksena. Sen harmonioita ja kekseliästä orkestraatiota kuunteli varsin mielikseen.

Genesis-sarja. Mario Castelnuovo-Tedesco: Vedenpaisumus.

Genesis-sarja. Mario Castelnuovo-Tedesco: Vedenpaisumus.

Vedenpaisumus on Genesis-sarjan kuoro- ja orkesteritehojen huipennus, olemukseltaan varsin elokuvallinen sävellys sekin. Mario Castelnuovo-Tedescon rakentaa tyylikkäästi jännitettä kohti orkesterin ja kuoron vyöryvää, moniäänistä huipennusta, jota seuraa liudentuminen kohti lopun tyyntä suvantoa.

Genesis-sarja. Ernst Toch: Sateenkaari (Liitto).

Genesis-sarja. Ernst Toch: Sateenkaari (Liitto).

Uutta alkua ja liittoa ilmentävä Sateenkaari on saanut Ernst Tochilta varsin kiinnostavan toteutuksen. Sen avaa lyhyt johdanto, jota seuraa fuugataite. Lopun väikkyvät harmoniat heijastelevat liiton symbolin, sateenkaaren ilmestymistä.

Genesis-sarja. Igor Stravinsky: Babel.

Genesis-sarja. Igor Stravinsky: Babel.

Genesis-sarja ei kuitenkaan pääty uuden liiton tyveneen, vaan lopuksi koetaan vielä ihmiskunnan hajaannus, Stravinskyn Babel. Sen avaustahdeilla aaltoileva matalalien jousten kuvio ja sitä vasten piirtyvät puhallinten repliikit ovat mitä tunnistettavinta Stravinskya. Mieskuoron liki arkaaisen puhdas satsi on sekin säveltäjälleen varsin tyypillinen, nautittava keinovara.

Babelissa kuoro saapui orkesterijohdannon aikana saliin eri puolilta, kokoontuen sen keskikäytäville. Osuutensa päätyttyä laulajat hajaantuivat eri suuntiin ja poistuivat salista. Yksinkertainen, mutta varsin toimiva dramaturginen ratkaisu.

LSO, kuoro ja Rattle olivat yhtä lailla kotonaan Genesis-sarjan kaikissa tyyleissä ja antoivat musiikille hienon soivan asun. Tämä harvinaisuus oli ilo kokea.

LSO:n vieraileva konserttimestari Andrew Haveron, konserttimestari Carmine Lauri ja Sir Simon Rattle kättelevät Bartókin huikean Konserton orkesterille päätteeksi.

LSO:n vieraileva konserttimestari Andrew Haveron, konserttimestari Carmine Lauri ja Sir Simon Rattle kättelevät Bartókin huikean Konserton orkesterille päätteeksi.

Väliajan jälkeen saatiin kuulla Genesis-sarjan tunnetumpi aikalaisteos, Béla Bartókin Konsertto orkesterille (1943). Sergei Koussevitzkyn ja Bostonin sinfoniaorkesterin tilauksena syntynyt teos on yksi säveltäjänsä soitetuimpia, eikä ihme, sillä tässä myöhäisteoksistaan laajimmassa Bartókin musiikillinen mielikuvitus on kerrassaan ihailtavan mukaansatempaavaa.

Bartók suunnitteli alun perin nimeävänsä teoksen sinfoniaksi, mutta päätyi lopulta kustantajansa kanssa keskusteltuaan orkesterikonserton nimikkeeseen. Sinfoninen Bartókin teos ehdottomasti on niin laajuudeltaan kuin huikealta konstruktioltaankin, mutta ei sinfonian perinteisessä mielessä. Viisiosainen symmetrinen suurmuoto kätkee sisäänsä joukon toineen toistaan omaleimaisempia rakenteellisia, soinnillisia ja harmonisia ratkaisuja.

Avausosan johdannon tunnelma on aivan ainutlaatuinen. Matalien jousten tummaa avausrepliikkiä värittää ensin huilun hienonhieno trillikulku. Trumpetit liittyvät mukaan, ja vähitellen musiikki alkaa tihentyä kohti virtuoosista allegroa.

Soitinryhmien vilkas vuoropuhelu toisessa, Presentando le coppie -osassa on orkesterin artikulaation ja rytmisen tarkkuuden mainio koetinkivi. Neljännessä, Intermezzo interrotto -osassa puolestaan mitä erilaisemmat musiikilliset aiheet ja tunnelmat tormäilevät toisiinsa hallittuna kaaoksena.

Hitaassa Elegia-osassa ollaan niissä ainutlaatuisissa yömusiikin maisemissa, jotka vain Bartók saattaa kuulijalleen avata. Finaali puolestaan on orkesterimusisoinnin apoteoosi, huikea tanssi, joka hakee vertaistaan orkesterikirjallisuudessa.

Kaiken tämän Lontoon sinfoniaorkesteri ja Sir Simon Rattle toteuttivat sellaisella taidolla, riemulla ja ilmaisuvoimalla, jota ei voinut kuin ilokseen hämmästellä. Harvoin rytminen tarkkuus, puhdas artikulaatio, huikea rytminen energia, ilmeikäs fraseeraus ja kokonaismuodon huoliteltu arkkitehtuuri kohtaavat näin täydellisesti ja mieleenpainuvasti.

— teksti ja kuvat Jari Kallio

Lontoon sinfoniaorkesteri
Sir Simon Rattle, kapellimestari

Lontoon sinfoniakuoro
Simon Halsey, kuoron valmennus

Simon Callow, Rodney Earl Clarke, Sara Kestelman, Helen McCrory, kertojat

Genesis-sarja (1945)
Arnold Schönberg: Preludi
Nathaniel Shilkret: Luominen
Alexandre Tansman: Adam ja Eeva
Darius Milhaud: Kain ja Abel
Mario Castelnuovo-Tedesco: Vedenpaisumus (Nooan arkki)
Ernst Toch: Sateenkaari (Liitto)
Igor Stravinsky: Babel
Béla Bartók: Konsertto orkesterille, Sz. 116, BB 123 (1943)

Gerald McBurney, ohjaus
Mike Tutaj, videosuunnittelu

Barbican Centre, Lontoo
La 13.1.2018, klo 19.30

Kuhmon Kamarimusiikki 2018

kuhmon-juliste-2018-graafikko-pekka-lehtinen

Heinäkuun kahden viimeisen viikon ajaksi Kuhmo täyttyy unelmista, sillä Kuhmon Kamarimusiikin teemana on Unelmien kauppa. Tarjonta on entistäkin runsaampaa, koska festivaali käynnistyy jo lauantaina 14.7. ja kahden viikon aikana koetaan lähes sata erilaista tilaisuutta. Viimeiset konsertit kuullaan lauantaina 28.7.

Tarjolla on runsaasti perinteisiä kamarimusiikin suurteoksia tuttua Forelli-kvintettoa myöten, mutta valikoimissa on myös yllättäviä uutuuksia. Suuria kokonaisuuksia ovat mm. Beethovenin neljäs pianokonsertto ja Schubertin keskeneräinen sinfonia, jotka kuullaan historiallisesti autenttisina esityksinä. Myös suosikkiooppera Carmen kuullaan kamariversiona. ”Tämän oopperan kohdalla kaikkea muuta on jo kokeiltu paitsi pelkistämistä, ja tässä versiossa mennään musiikin ytimeen”, taiteellinen johtaja Vladimir Mendelssohn kuvaa sovitusta, joka on tehty alun perin Peter Brookin maineikkaaseen esitykseen.

Unelmia välittää kuulijoille yli sata kotimaista ja kansainvälistä huippumuusikkoa kuten pianisti Nino Gvetadze, vuoden 2010 Sibelius-viulukilpailun voittaja Nikita Boriso-Glebsky, sellisti ja kapellimestari Klaus Mäkelä, klarinetistit Lauri Sallinen ja Christoffer Sundqvist, bandoneonin taitaja Marcelo Nisinman ja laulaja Romina Basso. Yhtyeitä ovat mm. jousikvartetit Meta4, Borea, Danel ja Enesco sekä Storioni-pianotrio.

Konsertit pidetään tuttuun tapaan Kuhmo-talossa, Kuhmon ja Lentiiran kirkoissa sekä Kontion koulussa. Kesällä kokeillaan myös ensimmäistä kertaa helmikuussa valmistuvan Tuupalan alakoulun uutta salia.

Taikapuoti ja tuntemattomia maisemia

Heti aloituspäivä on kuin unelmien ja ajatusten tavaratalo: barokkia tunnelmallisessa Lentiiran kirkossa, lapsille suunnattu hilpeä Tuhkimo-ooppera, Griegin Peer Gynt Kuhmo-talossa ja illan päätteeksi metsämusiikkia Luontokeskus Petolassa. Aloituspäivään sisältyy myös Vladimir Mendelssohnin festivaaliohjelman esittely. Suositut ja maksuttomat Musiikin ytimessä -tilaisuudet jatkuvat päivittäin.

Toisen päivän teemana ovat Magritten peilit. Silloin kuullaan musiikkia Debussyn heijastuksista Vivaldin ja Glassin Vuodenaikoihin. Maanantaina on esillä eri uskontoihin liittyvää musiikkia, ja Romina Basson suunnittelemassa konsertissa Laulujen laulu kuullaan italialaista renessanssia ja barokkia. Tiistain 17.7. otsikkona on Taikapuoti, ja silloin tavataan Gulliver, joudutaan pyörteisiin, tavoitellaan lintuja Papagenon tavoin ja kuullaan seireenejä. Keskiviikkona ovat esillä haukutuksi joutuneet säveltäjät, joiden joukossa on sellaisiakin tekijöitä kuin Brahms, Wagner, Chopin, Strauss ja Beethoven. Torstaina avautuu Discovery Channel, sillä koko päivä matkaillaan ja päädytään Tulimaahan asti.

Perjantaina huomataan, että valeuutisia on ollut ennenkin: tuntemattomien säveltäjien musiikkia on laitettu niin Haydnin kuin Beethovenin nimiin. Lauantaina on teemana Avatar, ja ohjelmassa on omakuvia ja Antoniuksen unia, joista yksi on kaikkien aikojen klassikko eli Forelli. Sunnuntai 22.7. tarjoaa monumentaalisia kamarimusiikkiteoksia Bachin Das Musikalisches Opferista ja Schubertin oktetosta aina Brahmsin klarinettikvintettoon.

Maanantaina tarkastellaan tuntemattomia maisemia, ja ohjelmassa on kangastuksia ja keijujen maita. Tiistaina pohditaan isäntien ja palvelijoiden suhteita, olivathan niin Bach kuin Mozartkin palkollisia. Keskiviikkona tarkastellaan katoavaista aikaa. Kuten Vladimir Mendelssohn sanoo: ”Näyttää siltä, että ajalla on mielessään vain yksi asia, paeta menneisyyttä ja nykyisyyttä”.

Oopperapäivänä 26.7. on ohjelmassa oopperamuunnelmia ja kokonainen Carmen kamarisovituksena. Perjantai alkaa Bachilla, jatkuu Händelillä ja Mozartilla ja huipentuu Brahmsiin ja Beethoveniin ja heidän muunnelmiinsa. Päätöspäivä on omistettu tanssille ja silloin tavataan viime kesänä yleisön valloittanut tanssija Ksenia Parkhatskaja. Päivän ohjelmassa on valsseja, unkarilaisia tansseja ja lopuksi sarja Pähkinänsärkijästä – tällä kertaa Duke Ellingtonin sovituksena big bandille.

Kuhmon lisäksi kamarimusiikkia kuullaan Iisalmessa, jossa soi Piazzollan ja Nisinmanin musiikki 17.7., sekä Vuokatissa, jossa on kaksi konserttia. 75 varsinaisen konsertin lisäksi kuullaan oppilaskonsertteja ja tavataan taiteilijoita 15 tilaisuudessa, joihin on vapaa pääsy.

Yli miljoonan budjetti

Kuhmon Kamarimusiikki on Suomen suurin kamarimusiikkifestivaali ja myytyjen lippujen määrässä Finland Festivals -ketjun yhdeksänneksi suurin tapahtuma.

Kuhmon Kamarimusiikkia ja musiikkikursseja tehdään 1,1 miljoonan euron budjetilla. Kuhmon Kamarimusiikin pääpartneri on OP. Muut yritysyhteistyökumppanit ovat Canorama Oy, Eeva-lehti, F-Musiikki Oy, Ilmarinen, Kainuun Sanomat, Kaisanet Oy, Kuhmo Oy, Loiste Oy, Metsähallitus, No-Pan Auto Oy ja Osuuskauppa Maakunta. Kuhmon festivaali ja kurssit saavat avustusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Kuhmon kaupungilta. Vuoden 2018 muut tukijat ovat Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Suomen Kulttuurirahasto.

Ville Matvejeff on Savonlinnan Oopperajuhlien seuraava taiteellinen johtaja

Ville Matvejeff. Kuva © Antti-Jussi Savolainen.

Ville Matvejeff. Kuva © Antti-Jussi Savolainen.

Savonlinnan Oopperajuhlien hallitus on nimittänyt festivaalin seuraavaksi taiteelliseksi johtajaksi kapellimestari Ville Matvejeffin (s. 1986). Nuori lahjakkuus vakuutti valitsijat näkemyksellisyydellään, monipuolisuudellaan ja vahvoilla näytöillään. Ensimmäinen Matvejeffin suunnittelema ohjelmisto nähdään Olavinlinnassa kesällä 2020.
”Oopperajuhlat on erityinen ja ainutlaatuinen festivaali suomalaisella kulttuurikentällä. Siksi olen iloinen, että löysimme juuri Ville Matvejeffin: Hän on näkemyksellinen ja monipuolinen muusikko, jolla on jo hyvin vahvoja näyttöjä sekä taiteellisesti että taideyhteisön johtamisesta. Hänellä on hyvät kansainväliset verkostot, erinomainen strateginen ote ja innostavaa karismaa”, perustelee hallituksen puheenjohtaja Petteri Walldén. ”Hänellä on myös selkeä näkemys Oopperajuhlien taiteellisesti kehittämisestä”, Walldén jatkaa.
Uuden taiteellisen johtajan kausi alkaa 1.9.2019 ja se on nelivuotinen sisältäen option kahdesta jatkovuodesta kesille 2024–2025. Ensimmäisen kautensa 2020 suunnittelun Ville Matvejeff aloittaa kuitenkin jo lähes saman tien.

”Oopperajuhlat on vahvan historiansa aikana aina sekä kantanut oopperan perinnettä arvokkaasti että tuonut ja luonut uusia virtauksia, jotka ovat jättäneet jälkensä suomalaiseen oopperan historiaan. Taiteellisena johtajana pidän tärkeimpänä tehtävänäni korkeimman kansainvälisen tason oopperaelämysten toteuttamista niin tutuissa kuin uudemmissakin formaateissa sekä Oopperajuhlien taianomaisen tunnelman vaalimista ja välittämistä myös uusille yleisöille ja oopperan ystäville. Tarinankerronta on aina kiehtonut minua oopperassa, ja sen vaalimiseen tulen keskittämään energiani Oopperajuhlilla”, sanoo Ville Matvejeff.

Matvejeff on tällä hetkellä Turun Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja, kausi päättyy tänä vuonna. Yhtä aikaa Oopperajuhlien tehtävän kanssa hän jatkaa Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestarina ja työskentelee tehtävänsä alkamiseen asti myös Kroatian kansallisoopperan päävierailijana ja musiikillisena neuvonantajana Rijekassa.

Kansainvälisen kapellimestarin uransa lisäksi pianistina ja säveltäjänä työskennellyt Matvejeff viihtyy erityisesti oopperan parissa. Tukholman kuninkaallisen oopperan korrepetiittori-apulaiskapellimestarina ja Malmön oopperan kapellimestarina uransa aloittanut Matvejeff johti viime Oopperajuhlilla Aulis Sallisen kantaesitysteoksen Linna vedessä. Viime vuosien kohokohtiin lukeutuvat myös Parsifalin konserttiesitykset Turun musiikkijuhlilla Karita Mattilan, Klaus Florian Vogtin ja Matti Salmisen kanssa ja vierailut mm. Ruotsin radio-orkesterin ja Duisburgin filharmonikkojen johdossa. Matvejeff on toiminut myös perustamansa ja teknologisesti innovatiivisia oopperaesityksiä luoneen New Generation Opera -ryhmän taiteellisena johtajana.

Oopperajuhlien nykyisen taiteellisen johtajan Jorma Silvastin kausi päättyy 2019. Ensi kesän ja vuoden 2019 festivaalin ohjelmistot ovat siis Silvastin suunnittelemat. ”Ville Matvejeff saa käsiinsä erinomaisessa kunnossa olevan festivaalin Jorma Silvastin ja hänen edeltäjiensä jäljiltä”, hallituksen puheenjohtaja Petteri Walldén sanoo. Uuden taiteellisen johtajan myötä organisaatiomalli muuttuu. Matvejeff raportoi festivaalijohtaja Jan Strandholmille, vaikka esittelee suunnitelmansa suoraan hallitukselle. Nykyisessä mallissa Silvasti raportoi hallitukselle.

Anja Bihlmaier korvaa kapellimestari Mario Venzagon Tapiola Sinfoniettassa 18.-19.1

Saksalainen kapellimestari Anja Bihlmaier on kutsuttu johtamaan Tapiola Sinfoniettaa 18.-19.1. kapellimestari Mario Venzagon sairastuttua. Bihlmaierin johdolla kuullaan Igor Stravinskyn kamarikonsertto Dumbarton Oaks, sekä kaksi klassista musiikkia aikanaan uudistanutta teosta,  Debussyn runollinen Faunin iltapäivä ja Dvořákin kahdeksas sinfonia.

Anja Bihlmaier on kotonaan niin sinfonisen kuin oopperaohjelmiston parissa. Oopperoita hän on johtanut erityisesti Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissa. Kaudella 2017/18 hän debytoi kapellimestarina mm. Tukholman kuninkaallisissa filharmonikoissa, Berliinin saksalaisessa sinfoniaorkesterissa ja Wienin Volksoperissa. Tällä kaudella Bihlmaier tekee myös USA:n debyyttinsä Toledon sinfoniaorkesterissa ja hän palaa johtamaan mm. Gävlen sinfoniaorkesteria ja Turun filharmonista orkesteria.

Igor Stravinskyn kamariorkesterille säveltämä konsertto Dumbarton Oaks valmistui vuonna 1938. Valoisaa ja myönteistä konserttoa säveltäessään Stravinskya innoittivat mm. Bachin Brandenburgilaiset konsertot. Claude Debussyn impressionistinen sävelrunous puhkesi ensimmäisen kerran eloon orkesteriteoksessa Faunin iltapäivä (1894). Samalla teoksesta tuli alkusoitto kokonaiselle uudelle aikakaudelle musiikissa. Säveltäjä ja kapellimestari Pierre Boulez on todennut, että ”on oikeutettua sanoa, että moderni musiikki syntyi Faunin iltapäivässä”.
Antonin Dvořákin Sinfonia nro 8 G-duuri valmistui 1890, ja siitä tuli yksi Dvořákin kokeilevimmista ja varsinkin muotoratkaisuiltaan yksilöllisimmistä teoksista. Sinfonia alkaa sävellajiodotusten vastaisesti g-mollissa, ja esimerkiksi hitaassa osassa huomio kiinnittyy mosaiikkimaiseen muotoon.


To 18.1.2018 klo 14, Espoon kulttuurikeskus
ILTAPÄIVÄKONSERTTI: FAUNIN ILTAPÄIVÄ
Tapiola Sinfonietta / Anja Bihlmaier, kapellimestari
Jukka Rantamäki, juontaja

Claude Debussy: Faunin iltapäivä
Antonin Dvořák: Sinfonia nro 8 G-duuri


Pe 19.1.2018 klo 19, Espoon kulttuurikeskus
TALVIUNELMIA
Tapiola Sinfonietta / Anja Bihlmaier, kapellimestari

Igor Stravinsky: Konsertto Es-duuri kamariorkesterille ”Dumbarton Oaks”
Claude Debussy: Faunin iltapäivä
Antonin Dvořák: Sinfonia nro 8 G-duuri

Kuningasbasso Matti Salminen avaa Turun filharmonisen orkesterin kevätkauden

Turun filharmonisen orkesterin kevätkausi alkaa torstaina 11. ja perjantaina 12.1. klo 19 Konserttitalossa. Kauden avajaiskonsertin johtaa itseoikeutetusti ylikapellimestari Leif Segerstam ja solisteina kuullaan aikamme arvostetuimpiin bassolaulajiin kuuluvaa Matti Salmista ja maamme eturivin sopraanoihin kuuluvaa Kaisa Rantaa.

Konsertit alkavat Max Regerin suositulla sävelrunolla Die Toteninsel. Konsertit jatkuvat Modest Musorgskin laulusarjalla Kuoleman lauluja ja tansseja. Kerronnalliset neljä laulua tulkitsee Matti Salminen. Väliajan jälkeen konsertit päättyvät Ludwig van Beethovenin voimakkaaseen ja dramaattiseen Johann Wolfgang von Goethen samannimiseen näytelmään perustuvaan Egmontiin. Yksi suosituimmista näyttämömusiikin teoksista kertoo kreivi Egmontin 1500-luvun sankarillisesta elämästä. Matti Salminen resitoi kertojan tekstit ja Kaisa Ranta laulaa Klärchenin osuudet.

Konsertteja ennen järjestetään Varaslähtö ala-aulan kahviossa klo 18. Tilaisuudessa tutustutaan illan ohjelmaan ja haastatellaan illan taiteilijoita. Torstain konsertti lähetetään myös suorana osoitteessa www.tfo.fi/live. Torstain konserttiin on mahdollista ostaa Some Seat -lippu ja jakaa konserttikokemus reaaliajassa sosiaalisessa mediassa. Konsertin takarivi on varattu somettajille, ja jokainen voi käyttää juuri itselleen luontevinta sosiaalisen median kanavaa. Konsertin aikana keskustellaan twitterissä tunnisteella #leiflive.

Ylikapellimestari Leif Segerstam lukeutuu maailman tunnetuimpiin kapellimestareihin. Hän säveltää, levyttää ja johtaa orkestereita ahkerasti. Segerstamin mittava sävellystuotanto sisältää muun muassa yli 300 sinfoniaa.

Kaisa Ranta on yksi maamme eturivin sopraanoista. Hän on muuntautumiskykyinen laulajatar, ja on saanut tehtäväkseen monipuolisia näyttämötöitä käsittäen musiikkiteatteria, musikaalia, operettia ja oopperaa. Parhaillaan Ranta valmistelee taiteellista jatkotutkintosuunnitelmaa Sibelius-Akatemian DocMus-yksikössä.

Matti Salminen on eräs aikamme merkittävimmistä bassoista. Hän on laulanut maailman johtavissa oopperataloissa ja hänen uraansa dokumentoi vaikuttava määrä ääni- ja videotallenteita. Viimeaikaisia projekteja ovat olleet mm. Boris Godunov Helsingissä ja Savonlinnan oopperajuhlilla, sekä Don Carlo La Scalassa, Wienissä ja Zürichissa.


Kungsbasen Matti Salminen inleder Åbo filharmoniska orkesters vårsäsong

Åbo filharmoniska orkesters vårsäsong inleds torsdagen den 11 och fredagen den 12.1 kl. 19.00 i Konserthuset. Chefsdirigent Leif Segerstam dirigerar öppningskonserterna självklart och som solister får vi höra Matti Salminen, som hör till vår tids mest ansedda basar, och Kaisa Ranta, som hör till vårt lands främsta sopraner.

Konserterna börjar med Max Regers populära tondikt Die Toteninsel. Konserterna fortsätter med Modest Musorgskijs sångsvit Dödens sånger och danser. Matti Salminen tolkar de fyra berättande sånger. Efter pausen slutar konserterna med Ludwig van Beethovens starka och dramatiska Egmont, baserad på Johann Wolfgang von Goethes skådespel med samma namn. Verket hör till de mest populära sceniska verken och berättar om greve Egmonts hjältemodiga liv under 1500-talet. Matti Salminen reciterar texter och Kaisa Ranta sjunger Klärchens sånger.

Före konserterna arrangeras Tjuvstarter i nedre caféet kl. 18. På tjuvstarten får konsertpubliken fördjupa sig i konsertprogrammet. Torsdagens konsert sänds också direkt på www.tfo.fi/live. Torsdagens konsert är en Some Seat -konsert och med Some Seat -biljett kan du kommentera i realtid på sociala medier. Konsertens bakre rad är reserverad för användare av sociala medier. Under konserten diskuteras på Twitter under hashtag #leiflive.

Chefsdirigent Leif Segerstam hör till världens mest kända dirigenter. Han komponerar, gör skivinspelningar och dirigerar orkestrar flitigt. Segerstams kompositionsproduktion omfattar bland annat över 300 symfonier.

Kaisa Ranta hör till vårt lands främsta sopraner. Hon är en mångsidig sångerska som har arbetat inom scenkonsten med såväl musikteater, musikal, operett som med opera. Som bäst förbereder Ranta sina konstnärliga doktorandstudier vid Sibelius-Akademins DocMus-enhet.

Matti Salminen hör till var tids mest betydande basar. Han har sjungit pa världens ledande operascener och en imponerande mängd audio- och videoinspelningar dokumenterar hans karriär. Hans senaste projekt har varit bl.a. Boris Godunov i Helsingfors och pa operafespelen i Nyslott samt Don Carlo vid La Scala, i Wien och i Zürich.