Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Uutta Oopperajuhlien ensi kesän ohjelmistossa: Musiikillinen hulluttelu perheille

koira_fb9c5481-0af3-44d0-a878-6d4546b629fa-main_image_email
Laulaja ja lauluntekijä Tuija Rantalaisen ja Vahtikoira Veikon musiikillinen hulluttelu kutsuu perheen pienimmät Savonlinnan Oopperajuhlille ensi kesänä. Kokeneen duon hyväntuuliset, 40-minuuttiset esitykset nähdään Savonlinnan maakuntamuseolla Riihisaaressa 22. heinäkuuta.

Esityksessä lapsetkin saavat osallistua. Vahtikoira Veikko nimittäin haaveilee laulavan laivakoiran ammatista ja kutsuu lapset mukaan ammatinvalintapohdintoihin. Välillä Veikko matkaa mielikuvituksen voimalla karkuretkilleen, mutta palaa onneksi aina takaisin – ja järjestää juhlat.

Esityksen laulut on säveltänyt monipuolinen muusikko Tuija Rantalainen. Hänen yhden naisen orkesterinsa säestää Vahtikoira Veikkoa, jonka karvoissa esiintyy näyttelijä Veini Nupponen. Esitys sopii erityisen hyvin 3 vuotta täyttäneille. Lipun hintaan sisältyy pääsy Savonlinnan maakuntamuseon näyttelyyn.

Katso myös video:
Tuija Rantalainen: Vahtikoiran vapaapäivä https://www.youtube.com/watch?v=SxylD3hKOgM

Tuija Rantalainen ja Vahtikoira Veikko
Koko perheen musiikillinen hulluttelu Savonlinnan Oopperajuhlilla

Tuija Rantalainen laulu, piano ja haitari
Veini Nupponen (Vahtikoira Veikko), laulu ja saha

Esitykset Savonlinnan maakuntamuseossa Riihisaaressa su 22.7. klo 13 ja 15
Esityksen kesto n. 40 min. Suositellaan 3 vuotta täyttäneille.

Arvio: Sir Simon Rattlen ja Berliinin filharmonikoiden lumoava Paul Whiteman -kunnianosoitus huipensi myöhäisillan konserttien sarjan

Sir Simon Rattle, Miroslav Lacko ja Berliinin filharmonikot loistivat Gershwinin Rhapsody in Bluessa. Kuva © Kari kallio.

Sir Simon Rattle, Miroslav Lacko ja Berliinin filharmonikot loistivat Gershwinin Rhapsody in Bluessa. Kuva © Kari kallio.

Vuosien mittaan riemastuttavaksi traditioksi muotoutunut Berliinin filharmonikoiden myöhäisillan konserttien sarja huipentui lauantaina Sir Simon Rattlen johtamaan päätökseensä Philharmoniessa. Konserttisarjan hengessä liikuttiin jälleen kerran tavanomaisen sinfonisen ohjelmiston ulkopuolella jazzin tienraivaajan, Paul Whiteman Orchestran ohjelmistossa.

Vuosikymmenten ajan Paul Whiteman (1890-1967) orkestereineen oli tunnetuimpia amerikkalaisen big band -jazzin edelläkävijöitä, jonka yhtyeessä esiintyivät niin monet aikansa suurista muusikoista Bing Crosbysta alkaen. Lukemattomien legendaaristen orkesterisovitustensa ohella Whiteman tunnetaan erityisesti George Gershwinin (1898-1937) uran vauhdittajana Rhapsody in Bluen (1924) ansaittua huomiota herättäneen ensiesityksen myötä.

Vaikka Whitemanin saavutukset jakavatkin jazzpiirien mielipiteitä jossain määrin, lienee kuitenkin hyvä muistaa keskeisten aikalaismuusikoiden, erityisesti Duke Ellingtonin, varaukseton kunnioitus Whitemania kohtaan.

Sir Simon Rattlen laajassa ohjelmistossa big band -jazzin henki on ollut läsnä pitkään.  Viimeisimpänä esimerkkinä mainittakoon Leonard Bernsteinin Wonderful Townin mainio konserttiesitys Lontoon sinfoniaorkesterin kanssa viime joulun alla.

Lauantai-iltaisen Berliinin konsertin aivan erityinen lumo kumpusi oivallisesta uskollisuudesta Whitemanin alkuperäissovitusten hengelle ja kirjaimelle. Berliinin filharmonikot soittivat samoista viskitahrojen värittämistä stemmoista kuin Paul Whiteman Orchestran muusikot aikoinaan. Lisäksi illan solisteina vieraili kaksi alan huippuammattilaista, Miroslav Lacko ja Max Raabe, joiden erityinen osaaminen vahvisti illan autenttisuutta.

Konsertin alkupuoli oli omistettu instrumentaalisovituksille alkaen mainiosta Dardanellasta ja huipentuen Rhapsody in Blueen alkuperäisessä jazzorkesteriasussaan. Heti avauskappaleesta alkaen huomiotaherättävää oli se mieltänostattava Whitemanin tyylin, tekniikan ja ennen kaikkea hengen omaksuminen, jolla Rattle ja Berliinin filharmonikoiden kolmisenkymmentä muusikkoa ohjelmistoon heittäytyivät.

Paul Whiteman Orchestran kokoonpanossa puhaltimilla oli tietenkin keskeinen asemansa. Lyyristä sointiväriä orkesteriin toi pieni jousisto, rytmiikan perustan ja joukon raikkaita koloristisia efektejä puolestaan kolme lyömäsoittajaa, basisti ja kaksi kosketinsoittajaa.

Illan istrumentaalisovitusten ehdoton huipentuma oli luonnollisesti Rhapsody in Blue, Gershwinin verraton klassikko ja ensimmäinen tutkielma tiellä kohti yhä laajamittaisempia konserttisävellyksiä. Nimensä mukaisesti teos on rapsodia, melko vapaasti, mutta johdonmukaisesti ja kertakaikkisen vangitsevasti etenevä konsertoiva sävellys pianosolistille ja soitinyhtyeelle.

Rhapsody in Bluen orkesterijohdannon välittömästi tunnistettava yksityiskohta on luonnollisesti klarinetin herkullinen avausrepliikki joka sytyttää teoksen tunnelman. Orkesteri käy vuoropuhelua pianosolistin kanssa mitä moninaisimmissa sointiväreissä hyödyntäen taidokkaasti yhtyeilmaisun mahdollisuudet.

Gershwinin melodisen keksinnän ehtymättömyys väikkyy siinä hurmaavassa vaivattomuudessa, jolla rapsodian sointivirta pulppuaa alati eteenpäin. Miroslav Lackon pianismia kietoutumista Gershwinin innostavaan henkeen olikin mitä riemukkainta seurata.

Rattle ja berliiniläiset puolestaan pukivat Rhapsody in Bluen täyteen värikylläiseen hehkuunsa huolehtien rytmiikan ja soittimellisten detaljien tarkasta, mutta vapautuneesta toteutuksesta erinomaisesti.

Gershwinin sävelten jälkeen sukellettiin Whitemanin vokaalisovitusten maailmaan yhdessä tämän musiikkityylin taitajan, Max Raaben kanssa. Raabe on omistautunut Palast-orkesterineen juuri tämän ajan musiikille, joten Philharmoniessa saatiin siten nauttia myös ajan hengestä kumpuavasta vokaali-ilmaisusta.

Ja kuinka hienoja elämyksiä nuo aikansa monet listaykköset tarjosivatkaan! Suosikkeja lienee mahdoton valita, mutta ehkäpä My Blue Heaven ja Smoke Gets in Your Eyes piirtyivät mieleen kaikkein syvimmin Raaben mainion tulkinnan, monien hienojen soitinsoolojen sekä Berlinin filharmonikoiden ja Rattlen taidokkaan yhtyetyöskentelyn ansiosta.

Illan tultua päätökseensä yleisö palkitsi Rattlen ja muusikot osoittaen pitkään suosiota seisaaltaan niin tälle nimenomaiselle konsertille kuin koko myöhäisillan konserttien huikealle sarjalle, jonka merkitys Berliinin filharmonikoiden roolin avartajana, ohjelmiston laajentajana ja konserttitunnelman nostattajana on ollut erittäin merkittävä.

— Jari Kallio

Berliinin filharmonikot
Sir Simon Rattle, kapellimestari

Max Raabe, laulu
Miroslav Lacko, piano

Paul Whiteman: Dardanella, Sweet Sue, My Blue Heaven, After You’ve Gone, Nobodyʼs Sweetheart, Smoke Gets in Your Eyes, Makinʼ Whooppe, Cho Cho San

George Gershwin: Rhapsody in Blue

Philharmonie, Berliini
La 10.2.2018, klo 22

Benjamin Grosvenor Chopinin 2. konsertossa RSO:n solistina

Benjamin Grosvenor

Benjamin Grosvenor

Hämmästyttävää uraa jo varhaisteini-ikäisestä saakka tehnyt Benjamin Grosvenor esiintyy Radion sinfoniaorkesterin solistina 16.-17.2. Musiikkitalossa. Hän tulkitsee Chopinin pianokonserton nro 2. Ylikapellimestari Hannu Linnun johdolla konsertin ohjelmassa on myös Stravinskyn Symhony in Three Movements ja Lutoslawskin 1. sinfonia.

Konsertti kuullaan myös Lauantaiuusintana 17.2. klo 15, jolloin Chopinin lisäksi orkesteri esittää maaliskuisella Euroopan kiertueella esitettävät Sibeliuksen sinfoniat 7 ja 5.

Konsertti 16.2. lähetetään suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä ja Yle Areenassa. Konsertti nähdään Yle Teeman RSO Musiikkitalossa -ohjelmassa 25.2. ja uusinta Yle TV1:ssä 3.3.

Brittiläinen Benjamin Grosvenor on noussut sensaatiomaisesti yhdeksi nuoren polven kysytyimmistä ja ylistetyimmistä pianisteista. Hänen esityksissään täydellinen tekninen hallinta yhdistyy vahvasti koettuun elämykselliseen sisältöön.

Varhaisen oppinsa pianistiäidiltään saanut Grosvenor nousi esiin poikkeuksellisen nuorena. Hän piti ensimmäisen oman konserttinsa 2003 vain 10-vuotiaana ja debytoi samana vuonna konserttosolistina esittämällä orkesterin kanssa Mozartin pianokonserton nro 21. Seuraavana vuonna hän voitti BBC:n nuorten muusikoiden kilpailun kosketinsoitinsarjan, ja vuonna 2011 hänestä tuli nuorin solisti, joka on esiintynyt BBC:n Proms-konserttisarjan avausiltana, teoksena Lisztin toinen pianokonsertto.

Vuonna 2011 Grosvenor teki sopimuksen levy-yhtiö Deccan kanssa, jolloin hänestä tuli yhtiön nuorin taiteilija kautta aikojen. Hänen ensimmäinen levynsä sisälsi Chopinin, Lisztin ja Ravelin musiikkia ja toi hänelle 2012 Gramophone-palkinnot kahdessa sarjassa. Hän on sen jälkeen tehnyt useita levyjä, joista Homage sai Diapason d’Or -palkinnon. Hänen monista muista palkinnoistaan mainittakoon ensimmäinen New Yorkin filharmonikkojen kolmen vuoden välein nuorille pianisteille myönnettävä The Ronnie and Lawrence Ackman Classical Piano Prize vuonna 2016.

Kanadalainen toimittaja ja pianoentusiasti Mark Ainley haastatteli Grosvenoria viime syyskuussa:

http://www.thepianofiles.com/category/interview/

16.2. klo 19
Perjantaisarja 9

Hannu Lintu, kapellimestari
Benjamin Grosvenor, piano
Igor Stravinsky: Symphony in Three Movements
Frédérick Chopin: Pianokonsertto nro 2 op. 21
Witold Lutoslawski: Sinfonia nro 1

17.2. klo 15
Lauantaiuusinta

Hannu Lintu, kapellimestari
Benjamin Grosvenor, piano
Jean Sibelius: Sinfonia nro 7 op. 105
Frédérick Chopin: Pianokonsertto nro 2 op. 21
Jean Sibelius: Sinfonia nro 5 op. 82

13. MUSIIKKIA! RUOVESI TARJOAA KONSERTTIELÄMYKSIÄ KAMARIMUSIIKIN JA KIRJALLISUUDEN PARISSA

Musiikkia! Ruovesi -festivaali järjestetään jo 13. kerran luonnonkauniin Ruoveden kirkoissa, seurakuntakeskuksessa ja kylätalolla 26.6.–1.7.2018. Luvassa on kamarimusisointia upea-akustisissa tiloissa sekä ainutlaatuisia konserttikokonaisuuksia, joissa yhdistyvät kekseliäästi musiikki ja kirjallisuus. Intiimejä ja lämminhenkisiä konsertteja Ruoveden vehreässä kesässä tähdittävät mm. taiteilijat Sergey Malov ja Waltteri Torikka sekä kirjailijat Kjell Westö ja Eppu Nuotio.

Kamarimusiikkifestivaali Musiikkia! Ruovesi on laajentunut vuosien aikana merkittäväksi kesätapahtumaksi, ja viime vuosien taloushaasteista on selvitty. ”Festivaali on saanut uusia tukijoita, ja se ilahduttaa kovasti. Tuntuu että työtämme arvostetaan ja sen Ruovedelle tuomat mahdollisuudet nähdään. Festivaalin tulevaisuus näyttää hiukan valoisammalta kuin vuosi sitten”, kertoo taiteellinen johtaja, huilutaiteilija Anna Aminoff.

Tämän kesän festivaalilla nautitaan yhteensä kahdenkymmenen taiteilijan esiintymisistä kymmenessä konsertissa. Tapahtuman avaa kesäruovesiläisen Oskar Merikannon syntymän 150-vuotisjuhlaa kunnioittava “ELÄMÄLLE!”, jossa säveltäjän lauluja tulkitsevat baritoni Waltteri Torikka ja pianisti Marko Hilpo. Sofia Magdalenan kirkossa järjestettävässä konsertissa kuullaan myös Merikannon Passacaglia urkutaiteilija Pétur Sakarin esittämänä. Erityisen kiinnostavaksi konsertista tekevät Pétur Sakarin urkuimprovisaatiot Merikannon lauluteemoista.

Kirjallisuus säilyy vahvasti osana festivaalia. Ruovedellä lapsuuden kesänsä viettänyt kirjailija Kjell Westö lukee lauantai-illan “ROMANTIKKOJA UUDEN AJAN KYNNYKSELLÄ” -konsertissa Väärinmajan kylätalolla otteita romaaneistaan. Musiikin ja lukuotteiden vuoropuhelussa kuullaan kamarimusiikkiteoksia Dvořákilta, Zemlinskyltä, Korngoldilta ja Straussilta. Ensimmäisen maailmansodan päättymisen merkkivuoden kunniaksi “ÄKKIÄ KUULIN LINTUJEN LAULUN” -konsertissa kuullaan Eppu Nuotion kirjoittama perheen tarina vuoden 1918 lopulta. Tarinan lukee näyttelijä Carl-Kristian Rundman, ja sen lomassa kuullaan musiikkia Debussylta, Sancanilta, Chaussonilta ja Viernéltä.

Festivaalin päätöskonsertissa “PAIMEN VUORELLA” kuullaan muun muassa Schubertin ikiklassikko Der Hirt auf dem Felsen sekä George Enescun harvinainen jousioktetto.

Vakituisesti vierailevien kotimaisten taiteilijoiden lisäksi festivaalilla iloitaan kansainvälisten huippumuusikoiden, kuten sopraano Lore Binonin, pianistien Jan Michielsin ja Inge Spinetten sekä viulisti Sergey Malovin vierailusta.

Konserttien ohjelmia avaa yleisölle toimittaja Janne Koskinen klarinetteineen.

http://www.musiikkiaruovesi.fi

 

Yle Vuoden levy -palkinto Alba Recordsille

Yle Vuoden levy palkinto myönnettiin keskiviikkona 7.2. Matthew Whittallin musiikkia sisältävälle Nothlands -levylle (ABCD 416) ja edellisenä viikonloppuna vuoden klassinen albumi EMMA -palkinnon sai Emma Gaalassa Kamus Quartetin Homunculus -levy (ABCD 409).

Suomessa jaetaan klassisen musiikin puolella käytännössä kaksi palkintoa: Yle Vuoden levy -palkinto ja Vuoden klassisen albumin Emma-palkinto. Yle Vuoden levy -palkintoa on jaettu vuodesta 1971 alkaen, Alballe palkinto on myönnetty 8 kertaa. Emma-palkintoja on klassisen musiikin levyille myönnetty nyt kaksitoista kertaa ja tämän vuoden palkinto on Alballe jo kahdeksas.

Viime vuonna viulisti Kreeta-Maria Kentalan, Bachia ja Kaustislaista kansanmusiikkia yhdistävä Side by Side levy (ABCD 388) sai molemmat palkinnot.