Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Hauhon musiikkijuhlien lipunmyynti vilkkaasti käyntiin

Niamh Mckenna, huilu . Kuva: ©Jaakko Paarvala

Niamh Mckenna, huilu. Kuva © Jaakko Paarvala

Ensi kesänä 3.-7.heinäkuuta järjestettävät Hauhon musiikkijuhlat tuntuvat lipunmyynnin ensimmäisten päivien perusteella kiinnostavan yleisöä selvästi aiempia vuosia enemmän.

Totuttuun tapaan Hahkialan Kartanossa Hauholla järjestettävät konsertit  kiinnostavat eniten aktiivisimmin liikkeellä olevia lipunostajia. Nämä neljä kartanokonserttia rakentuvat kukin yhden taiteilijan ympärille: valokeilassa ovat eri päivinä pianotaiteilija Mirka Viitala, RSO:n soolocornisti Jukka Harju, viime kesänä kansainvälisen Crusell-huilukilpailun voittanut Niamh McKenna sekä  tietenkin Hauhon musiikkijuhlien Nuori Taiteilija 2018, alttoviulistilahjakkuus Kristian Sallinen.

Hauhon musiikkijuhlat alkavat tulevana kesänä jo hieman etäämmällä juhlien varsinaisesta kotipaikasta, kun festivaali vierailee tiistaina 3.7. Lopen kirkossa.

Esiintyjinä on nuorten lahjakkuuksien kovassa nousukiidossa oleva Seele-kvartetti, yhdessä alttoviulisti Teemu Kupiaisen kanssa. Muita kirkkokonsertteja järjestetään Rengon kirkossa 4.7. sekä Hauhon kirkossa 6.7. Näissä konserteissa pääosassa on Hauhon musiikkijuhlien residenssiyhtye Virtuosi di Kuhmo.

Myös kesällä 2017 tapahtuman konserttipaikkojen liittynyt Lammin Turvantalo on tänäkin vuonna konserttiestradina. Tässä lauantai-iltapäivän konsertissa on myös tilaisuus kuulla mm. Seele-kvartettia.

Hauhon musiikkijuhlat lauantaina 7.7. päättävällä Hahkialan Makasiiniklubilla esiintyy varmasti nimekkäin festivaalilla tähän asti vieraillut jazz-combo: saksofonitaituri Jukka Perko astuu lavalle yhdessä laulaja Johanna Iivanaisen sekä basisti Eero Sepän ja rumpali Ville Pynssin kanssa. Klubikonsertteja järjestetään kaksi, jotta mahdollisimman monella jazzin ystävällä on tilaisuus päästä mukaan. Konsertit ovat kello 17 ja 20.

Hahkialan konserttien yhteydessä on myös mahdollista nauttia kartanokeittiön antimista. Päiväkonserttien yhteydessä on mahdollista nauttia Kartanon lounaspöydästä, torstai-iltana teemana ovat cocktailit ja lauantaina tarjolla on illallisbuffét.

SUOMEN ETURIVIN KAMARIMUUSIKOT BRAHMS-KIERTUEELLA ITÄ-SUOMESSA

Klarinetisti Lauri Sallinen, sellisti Markus Hohti ja pianisti Emil Holmström kiertävät Itä-Suomen konserttisaleissa huhtikuussa esittäen Johannes Brahmsin kamarimusiikkia. Konsertit kuullaan 24.-27.4. Nurmeksessa, Iisalmessa ja Kuopiossa.

Sellisti Markus Hohti ja pianisti Emil Holmström esittävät Johannes Brahmsin sellosonaatteja ja muuta kamarimusiikkia konsertteihin kutsumiensa vierailijoiden kanssa eri puolella Suomea vuosina 2018–19. Hohti ja Holmström haluavat palauttaa Brahmsin musiikkiin sen ilmaisun rikkauden palaamalla esityksissään lähelle 1800-luvun jälkipuolen sointimaailmaa. ”Modernit konserttiflyygelit ja jousisoitinten metallikielet ovat jyränneet Brahmsin kamarimusiikin inhimillisen ja ekspressiivisen puolen”, Hohti ja Holmström toteavat. He haluavat karsia Brahmsin musiikin esittämisestä pois 1900-luvun tulkintatradition kerrostumat ja löytää näin musiikkiin uutta puhuttelevuutta.

Itä-Suomen kiertueellaan 24.-27.4. Hohdin ja Holmströmin seuraan konserttilavoille liittyy klarinetisti Lauri Sallinen. Nurmeksessa, Iisalmessa ja Kuopiossa kuultavissa konserteissa he esittävät Johannes Brahmsin sävellyksiä klarinetille, sellolle ja pianolle, kuten klarinetti- ja sellosonaatteja sekä klarinettitrion a-molli.

Sallinen, Hohti ja Holmström ovat tämän hetken aktiivisimpia toimijoita Suomen klassisen musiikin saralla. Heitä yhdistää musiikillinen uteliaisuus sekä kiinnostus mahdollisimman vaikuttavaan ja rikkaaseen ilmaisuun musiikin lajista riippumatta.

Klarinetisti Lauri Sallinen on tunnettu rohkeasta ja puhuttelevasta soitostaan ja hän on noussut nopeasti suomalaisten instrumentalistien huipulle.
www.laurisallinen.com

Sellisti Markus Hohti on yksi tämän hetken kiinnostavimmista muusikoista, jonka mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti elektroakustinen musiikki sekä vanhemman repertuaarin soittaminen suolikielillä varustetulla sellolla.
www.markushohti.fi

Pianisti Emil Holmström vakuuttaa vahvoilla tulkinnoillaan niin uuden kuin vanhan musiikin parissa ja hän on yksi maamme kysytyimpiä esiintyjiä.
www.emilholmstrom.com

BRAHMS: Sallinen & Hohti & Holmström 
ti 24.4. klo 19 Nurmes-talo, Hannikaisen sali, Nurmes
to 26.4. klo 19 Iisalmen kulttuurikeskus, Iisalmi
pe 27.4. klo 18 Keskusseurakunnan seurakuntasali, Kuopio

Olli Mustonen esittää klassisen musiikin suosikkeja TFO:n kanssa

Olli Mustonen. Kuva © Heikki Tuuli

Olli Mustonen. Kuva © Heikki Tuuli

Pianisti-kapellimestari Olli Mustonen konsertoi Turun filharmonisen orkesterin kanssa torstaina ja perjantaina 19.–20.4. klo 19 Konserttitalossa. Konserteissa kuullaan klassisen musiikin hittiohjelmisto: Gioachino Rossinin alkusoitto oopperasta Wilhelm TellW. A. Mozartin pianokonsertto nro 26, ”Kruunajaiset”, sekä Dmitri Šostakovitšin sinfonia nro 9.

Perjantain konserttia edeltävät Syötävät sävelet -ilta klo 17.30 yläaulassa ja Varaslähtö klo 18.00 ala-aulassa. Musiikintutkija Susanna Välimäki on joutunut peruuttamaan illan Syötävät sävelet -luentonsa. Välimäen sijaan illan vetää klassisen musiikin toimittaja Janne Koskinen. Koskinen tunnetaan Ylen radio- ja tv-kanaville toimittamistaan ohjelmista. Lisäksi hän juontaa mm. RSO:n konsertteja Helsingin Musiikkitalossa. Janne Koskinen on tehnyt Susanna Välimäen kanssa Ylen Syötävät sävelet -ohjelmasarjaa. Illan ohjelma ja menu säilyvät ennallaan. Syötävät sävelet -ilta on loppuunmyyty.

Olli Mustosen persoonassa toiminta pia­nistina, kapellimestarina ja säveltäjänä yhdistyy kokonaisvaltaiseksi muusikkou­deksi. Viime kausilla Mustonen on esiinty­nyt mm. Lontoon sinfoniaorkesterin, Ma­riinski-teatterin orkesterin ja New Yorkin filharmonikkojen solistina. Kapellimesta­rina hän on viime vuosina tehnyt yhteis­työtä lukuisten eurooppalaisten orkesterien kanssa.

RSO kantaesittää Perttu Haapasen huilukonserton

Perttu Haapanen

Perttu Haapanen

Radion sinfoniaorkesteri kantaesittää Perttu Haapasen huilukonserton 18.-19.4. Musiikkitalossa. Solistina esiintyy orkesterin oma soolohuilisti Yuki Koyama. Kapellimestari Dima Slobodenioukin johdolla ohjelmassa on myös sekä Sibeliuksen että Schönbergin sävellykset Pelleas ja Melisande -tarinasta. Konsertti 18.4. lähetetään suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä ja Yle Areenassa.

Perttu Haapasen varhaisin tuotanto on enimmäkseen pienille kokoonpanoille sävellettyä kamarimusiikkia, mutta 2000-luvulla on syntynyt myös orkesterimusiikkia. Viime aikoina Haapanen on yhä useammin yhdistänyt musiikkiinsa videotaidetta, joka on tuonut siihen uuden ilmaisun tason. Uudessa huilukonsertossaan Haapanen luotaa huilun äänen ja soittotapojen ulottuvuuksia, joita hän kuvaa sanaparein hengitys-suihkumoottori, perhonen-snorkkeli ja suudelma-katedri.

Venäläissyntyinen Suomeen 16-vuotiaana muuttanut Dima Slobodeniouk on noussut kapellimestarina vakaasti kohti kansainvälistä menestystä. Yhtenä merkkipaaluna Slobodenioukin urakehityksessä oli debyytti tämän vuoden helmikuussa Berliinin filharmonikkojen johtajana. Slobodeniouk on toiminut vuodesta 2013 lähtien Galician sinfoniaorkesterin musiikillisena johtajana ja sen rinnalla syksystä 2016 lähtien myös Sinfonia Lahden ylikapellimestarina.

Yuki Koyama on voittanut Biwakon kansainvälisen huilukilpailun, Japanin Musiikkikilpailun sekä kaksi kertaa Japanin lukioiden musiikkikilpailun. Vuonna 2004 hän voitti 6. Kansainvälisen Koben huilukilpailun. Koyama on pitänyt soolokonsertteja ympäri Japania ja työskennellyt monissa maansa sinfoniaorkestereissa, kuten mm. Japanin radion sinfoniaorkesterissa, New Japan Philharmonic -orkesterissa, Japanin filharmonikoissa, Tokion filharmonikoissa ja Osakan sinfoniaorkesterissa. Radion sinfoniaorkesterin soolohuilistina Yuki Koyama aloitti syksyllä 2014.

18.4. klo 19
Keskiviikkosarja 14

19.4. klo 19
Torstaisarja 9

Dima Slobodeniouk, kapellimestari
Yuki Koyama, huilu
Jean Sibelius: Pelléas ja Mélisande, sarja op. 46
Perttu Haapanen: Huilukonsertto, kantaesitys (Ylen tilaus)
Arnold Schönberg: Pelleas und Melisande op. 5

arvio: Kuvan ja sävelen liitto eli Rauno Jussilan resitaali

Rauno Jussila

Rauno Jussila

Miten hyvin visuaalinen ja musiikillinen sopivat yhteen ja tukevat toisiaan, sen osoitti Rauno Jussilan pianoilta Helsingin yliopiston Topeliassa 11.4. Kyseessä oli HYMSin pianopiirin kevään toinen konsertti. Rauno Jussila muistetaan Timo Mikkilän virtoosisena oppilaana, jolla oli kärppämäisen notkea tekniikka, kuten eräs kollega sanoi. Opintojaan hän jatkoi mm. Münchenissä. Sitten hän on toiminut pianopedagogina Päijät-Hämeen konservatoriossa, mutta pitäen jatkuvasti yllä solistikarriääriään. Viime aikoina tunnetuiksi ovat tulleet hänen Valamossa soittamansa konsertit, ohjelmassa mm. Musorgskin Näyttelykuvat. Sitä paitsi hän opetti pianonsoittoa Helsingin yliopiston musiikkitieteessä jo vuosina 1973–1978. Mm. säveltäjä Harri Vuori oli tuolloin hänen oppilaansa, ja myöhemmin Terhi Jääskeläinen (Dostal).

Lisäksi Jussila on taidemaalari; hän oli tuonut näytteille seitsemän ikonimaalaustaan, joiden innoituksena olivat olleet Einojuhani Rautavaaran Ikonit. Jussilan lähteenä olivat olleet ne alkuperäiset Insel Verlagin pienen ikoni-kirjasen kuvat, joista Rautavaara teoksensa laati New Yorkissa Vincent Persichettin oppilaana.

Illan lämmittelynumerona oli Beethovenin Kuutamosonaatti. Kolmannen osan vaikeat kuviot tässä Sturm und Drangia tihkuvassa osassa soljuivat säkenöivästi. Lisztin Sposalizio on innoitukseltaan visuaalinen lähtökohtana Raphaelin maalaus neitsyt Marian Kihlauksesta. Liszthän liittyi vanhoilla päivillä fransiskaanien ulkojäseneksi.

Sibeliuksen Kyllikkiä pidetään mestarin vaativimpana pianokappaleena, itse asiassa hänen pääklaveeriteoksenaan. Kun se sisältyi esimerkkinä väitöskirjaani Myytti ja musiikki muistan, kun Erik Tawaststjerna soitti flyygelillään Katajanokalla sen alkutahtien enharmonisia arpeggiosointuja ja huudahti: Tämä on ’das Mythische’!

Jussila oli laatinut teokselle hyvin seikkaperäisen ja uskottavan hermeneuttisen ohjelman. Sellaisten tekeminen on aitoa romantiikan musiikkikulttuuria. Ensi osan allegro on teknisesti teoksen vaikein, mutta Jussila suoriutui siitä erinomaisesti. Toinen osa kuvaa Kyllikkiä yksin kotonaan Lemminkäisen jo lähdettyä uusille retkille. Topeliuksen näytelmässä Kypron prinsessahan Kyllikki onkin oikeastaan Välimereltä ryöstetty prinsessa Chryseis, joka kaipaa kotimaahansa, samalla kun hänen anoppinsa Helka laulaa kalevalaista jauhinlalua. Pacius keksi sen jo säveltää. Mutta Sibeliuksen tulkinta ei ole niin finnougrinen. Läpitunkevat, leikkaavat trillit saattavat hyvinkin kuvata märkähattu karjapaimenta ja tämän ampumia nuolia. Viimeinen osa on lyyrinen, scherzomainen ja päättää teoksen lepattavin kuvioin vailla mitään dramaattista loppuhuipennusta – minkä oikeuttaa Jussilan mukaan se, että itse Kalevalan tarinakin jää ikään kuin kesken. Sibelius itse ei koskaan hyväksynyt kovin detaljikkaita wagneriaanisia ohjelmia, mutta soittajalle ne ovat tärkeitä teoksen tunnelmasisällön haltuunotossa ja välittämisessä.

Illan pääpaino oli tietenkin Rautavaaran Ikoneissa. Säveltäjä itse pyysi muissa yhteyksissä soittamaan ensi osan toistuvat soinnut ehdottomasti riittävän hitaasti. Kaikessa on tietty bysanttilainen raskaus. Mutta on myös keveämpiä figurointeja kuten Kristuksen katse. Kaikkiaan teos on sangen synesteettinen. Jussila kuuntelikin vertikaalista elementtiä, päällekkäisiä kolmisointuja, hartaasti. Arkkienkeli Mikaelin teema tuli esiin painokkaasti huipentaen koko sarjan.

— Eero Tarasti