Vaikka tarjous erorahasta päättyi vuoden vaihteessa, ne Kansallisoopperan solistit, joita taiteellinen johtaja Mikko Franck ei aio hyödyntää ”missään merkittävässä määrin”, jatkavat talon palkkalistoilla. Toivottavasti jotain laulettavaa kuitenkin löytyy. Solistikuntaan kuuluva sopraano Päivi Nisula on Paavo Lipposen sanoin todennut sokean Reetankin näkevän, että solisteille olisi laulettavaa. Manageri Pekka Pohjola taas muistuttaa, että pieniä rooleja riittää oopperoissa. Eri asia on, miten kiitollisia nämä tehtävät ovat pitkään ammatissa toimineille ja isojakin tehtäviä esittäneille laulajille.
Kuhmon kamarimusiikin juhlavuoden 2009 ohjelma julkistettu
Kävijämäärältään Suomen suurin kamarimusiikkifestivaali, Kuhmon Kamarimusiikki, täyttää ensi kesänä jo 40 vuotta. Festivaalilla kuullaan yli 70 konserttia noin 150 suomalaisen ja kansainvälisen huippumuusikon esittämänä. Festivaali järjestetään 12.–25.7.2009.
Festivaalin 150 taiteilijan joukossa ovat muiden muassa viulistit Pinchas Zukerman, Massimo Quarta, Chlöe Hanslip, Vasile Pantir ja Pekka Kuusisto, sopraano Salome Haller, mezzosopraano Monica Groop, sellistit Natalia Gutman ja Andreas Brantelid, pianistit Olli Mustonen, Ralf Gothóni ja Peter Frankl, klarinetistit Michel Lethiec ja Kari Kriikku ja fagotisti Sergio Azzolini. Itseoikeutettuja esiintyjiä ovat festivaalin vuonna 1970 perustanut sellisti Seppo Kimanen ja festivaalin piiristä kasvanut Virtuosi di Kuhmo -kamariorkesteri. Kuhmossa kuullaan myös useita yhtyeitä kuten Brentano- ja Danel-kvartetit ja festivaalin oma residenssiyhtye Meta4.
Kuhmon Kamarimusiikin teemoja tänä vuonna ovat sadut ja tarinat ja Orient Express. Konserteissa kuullaan muun muassa Ludwig van Beethovenin ja Dmitri Šostakovitšin jousikvartetot ja niiden välillä Gustav Mahlerin lauluja.
Festivaalin yhteydessä järjestetään perinteiset Kuhmon musiikkikurssit, joiden taiteellinen johtaja on Junio Kimanen. Myös kurssit viettävät nyt 40-vuotisjuhlaa. Lähinnä ammattiopiskelijoille tarkoitettujen kurssien opettajina toimivat festivaalin taiteilijat ja opetusta annetaan pianossa, jousisoittimissa ja puupuhaltimissa. Kurssien opiskelijat esiintyvät ilmaisissa konserteissa festivaalin aikana.
Sostakovitsin viidennen sinfonian finaali, kommentoituna
Osa YouTuben viehätystä on videoihin liittyvät, varsin… monitasoiset kommentit, jotka heräävät YouTuben Commentary Projectissa henkiin. Leonard Bernstein johtaa New Yorkin filharmonikkoja samalla, kun valikoima kommentteja luetaan ääneen. ”It’s too fast? Let Lenny be! He’s always right.”
New York City Opera saa pelastajan
New York City Operan pari vuotta kestänyt taloudellinen ja taiteellinen kriisi on saamassa onnellisen ratkaisun, kun pää- ja taiteelliseksi johtajaksi on nimitetty George Steel. Kapellimestarinakin toiminut Steel on tehnyt erittäin tunnustettua työtä Columbia Universityn Miller Theatren taiteellisena johtajana, kunnes otti viime lokakuussa vastaan Dallasin oopperan johtotehtävän. New Yorkin tarjouksesta, joka tuli vasta joulukuun puolivälissä, ei kuitenkaan voinut kieltäytyä.
City Operan toimintaidean mukaan sen produktiot ovat olleet helposti lähestyttäviä mutta innovatiivisia ja liput edullisia. Steel aikoo jatkaa monipuolista tarjontaa, joka ulottuu barokista uusiin tilausteoksiin. Muun muassa Leonard Bernsteinin A quiet place ja Igor Stravinskin Tulva ovat tulossa ohjelmistoon.
Tehtävään jo nimitetty Pariisin oopperan johtaja Gerald Mortier hermostutti uuden työpaikkansa hallituksen radikaalilla ohjelmistosuunnittelullaan. Liian pieneksi kuihtuneen toimintabudjetin takia hän vetäytyi tehtävästä.
Lue lisää aiheesta:
www.nytimes.com/2009/01/15/arts/music/15oper.html?_r=2&ref=music
pressroom.nycopera.com/pr/nycopera/news/george-steel-press-release.aspx
Musiikkikriitikko Martti Vuorenjuuri on kuollut
Helsingin Sanomien ensimmäinen kuukausipalkkainen musiikkitoimittaja ja -kriitikko, nimimerkillä MiVi kirjoittanut Martti Vuorenjuuri kuoli syöpään 26. joulukuuta päivää ennen 76-vuotispäiviään. Hän oli syntynyt Helsingissä vuonna 1932.
Vuorenjuuri mullisti suomalaista musiikkijournalismia nopeudellaan ja nenäkkyydellään. Hän aloitti uransa Ylioppilaslehdessä ja siirtyi Uuno Klamin suosituksesta Helsingin Sanomiin vuosiksi 1956–1963. Sen jälkeen työtä jatkoi toinen suorasuu Seppo Heikinheimo.
MiVi tunnettiin Suomen suorasanaisimpana musiikkikriitikkona sitten Heikki Klemetin. Hän kirjoitti ”kaupunginorkesterin rappiosta” ja ”keskinkertaisista tunareista”. Hän syytti musiikki-instituutioita liiallisesta vanhoillisuudesta ja propagoi kokeellisuuden puolesta, ja sävelsi itsekin Suomen ensimmäiseksi mainitun Uljas uusi maailma -elektronimusiikkiteoksen vuonna 1958.
Lue alkuperäinen uutinen Helsingin Sanomista (Vesa Sirén/HS kulttuuri)