Amfion pro musica classica

Author Archives: Päätoimittaja

Arvosoittimien uusi konserttisarja

Helsingin juhlaviikot ja OP-Pohjola-ryhmä tuottavat Kamarimusiikkia kaupungintalolla -konserttisarjan Helsingin kaupungintalolle elokuussa. Viiden konsertin sarjassa kuullaan Pohjola Pankin Taidesäätiön omistamia arvosoittimia nuorten muusikoiden soittamina. Pohjola Pankki on vuodesta 1987 tukenut esittävää säveltaidetta lainaamalla taidesäätiönsä omistamia arvokkaita jousisoittimia nuorille lahjakkaille muusikoille.

Muun muassa Antonio Stradivarin, Carlo Antonio Testoren ja Giovanni Grancinon rakentamilla viuluilla, alttoviuluilla ja selloilla esiintyvät arvosoitinten nykyiset haltijat Linda Hedlund, Samuli Peltonen, Tuomas Lehto, Antti Tikkanen, Terhi Paldanius, Petteri Iivonen, Atte Kilpeläinen ja Riikka Repo. Heitä kuullaan erilaisissa kokoonpanoissa konserteissa, joiden ohjelma löytyy täältä.

Vaskien virittäminen

”Miksi vaskisoittimille annetaan eri viritysääni kuin muille? Virittäähän b-klarinettikin a:n mukaan.”

Sinfonia Lahden käyrätorven varaäänenjohtaja Petri Komulainen vastaa:

Jouset ja puupuhaltimet virittävät orkesterissa a:lla ja vasket b:llä. Käytäntö ei ole kaikilla orkestereilla sama, vaan jotkut virittävät ainoastaan a-äänellä. Jousille a on luonteva, sillä kaikissa jousisoittimissa on vapaa a-kieli, jonka mukaan muut kielet viritetään. Soittaminen vaskipuhaltimilla perustuu luonnonsävelsarjan eri äänten hyödyntämiseen. Käyrätorvella soitetaan jopa 16. yläsäveleen saakka. Sarjassa olevat aukot täytetään venttiileillä osasäveliä laskemalla. Käyrätorven B-putki ja pasuuna ovat yhtä pitkiä ja niiden yläsävelsarjan perusääni on b (pasuunan I-veto ja käyrätorven B0- sormitus). Samalla tavoin b-vireisen trumpetin perusääni on b (eli c-ääni in B). F-tuuba on yhtä pitkä kuin käyrätorven F-puoli ja sen perusääni on f. Yläsävelsarjassa parhaiten vireessä ovat juuri ensimmäinen, toinen ja neljäs yläsävel (alin ääni on numero yksi). Venttiilit ovat aina hieman epävireisiä ja mitä kauempana perusäänestä ollaan, sitä vaikeampi on soittaa puhtaasti. B-klarinetti kuuluu puupuhallinryhmään, joka virittää a:lla, vaikka juuri b-klarinetille b olisi parempi vaihtoehto, sillä h in B on pitkä sormitus ja helposti matala.

Yksi perustelu eri viritysääneen on käytännönläheinen. Oma viritysääni vaskille antaa jousille ja puupuhaltimille viritysrauhan ja toisaalta lavan takaosassa olevat vasket voivat keskenään virittää ilman jousien vapaiden kielten häiritsemistä.

Kysy mitä tahansa klassisesta musiikista! Asiantuntijat
osoitteessa toimitus(at)amfion.fi vastaavat.

Kriitikko näytelmän päähenkilönä

Brittiläisessä musiikkikritiikissä ei sanoja säästellä, ja joskus vastapuolenkin tunteet kuohuvat. Veronica Lee kirjoittaa sanomalehti Guardianissa tapahtumasarjasta, joka sai alkunsa vuonna 2005 Leen arvosteltua Evening Standard-lehdessä ”uutta tonalismia” edustavan Keith Bursteinin säveltämän oopperan Manifest Destiny. Arvostelu oli tyrmäävä. Burstein harmistui siinä määrin, että haastoi lehden oikeuteen, mutta hävisi jutun ja joutui maksamaan lähes satatuhatta puntaa kuluina.

Nyt tapauksesta on kirjoitettu näytelmä, joka toistaiseksi on saanut vain lukuesityksen. Oopperaa ja sen librettoa Lee luonnehti sanoilla ”kulunut”, ”lyijynraskas” ja ”epämusikaalinen”, eikä suuremmin kehu uuttakaan tekstiä, mutta antaa sentään tunnustusta näyttelijävalinnasta: ”Ainakin fiktionaalinen minä on pitkä, hoikka, kaunis ja hänellä on fantastiset sääret.”

Varsinais-Suomeen uusi ammattilaisorkesteri

Uusia musiikin ammattilaisryhmiä syntyy Suomessa harvoin. Varsinaissuomalainen orkesteri Kuninkaantien muusikot konsertoi ensimmäistä kertaa huomenna sunnuntaina Maarian kirkossa klo 18. Ohjelmassa on Tomaso Albinonin ja Jan Zelenkan musiikkia.

Kuninkaantien muusikot on syksyllä 2008 perustettu ammattilaisista koostuva orkesteri, joka konsertoi eri puolilla Varsinais-Suomea yhteistyössä kaupunkien, kuntien, seurakuntien ja muiden kulttuuritoimijoiden kanssa. Kuninkaantien muusikoiden kokoonpano vaihtelee esitettävän teoksen mukaan triosta suureen kamariorkesteriin. Toiminnassa on mukana myös kamarikuoro. Orkesteria johtaa Markus Yli-Jokipii. Orkesterin suunnitelmissa on pitää kaksi-kolme konserttia kaudessa.

”Iiriläinen” Stradivarius Antti Tikkaselle

Pohjola Pankin taidesäätiö on luovuttanut omistamansa Stradivarius-viulun Meta4-kvartetin ensiviulisti Antti Tikkasen käyttöön. Taidesäätiön Stradivarius on peräisin Antonio Stradivarin (1644–1737) ns. kultaiselta kaudelta, vuodelta 1702. Ennen Tikkasta arvoviulu oli Reka Szilvayn käytössä. Tikkanen on aiemmin soittanut Sibelius-Akatemian omistamalla Stradivariuksella, mutta soittimen laina-aika päättyy kesällä.

Taidesäätiön soittimien muita uusia haltijoita ovat viulistit Linda Hedlund (Carlo Antonio Testore, 1730) ja Terhi Paldanius (Pierre & Hippolyte Silvestre, 1843).