Huhtikuun Strad-lehdessä kirjoitetaan huippulahjakkaista lapsista, joille liian varhaisen julkisuuden tuomilla paineilla ja odotuksilla voi olla kohtalokkaat seuraukset. Jotta lahjakkaiden nuorten soittajien musiikillinen potentiaali tulisi kokonaan käyttöön ja kehittyminen tasapainoisiksi aikuisiksi voisi tapahtua, tulee opettajien ja vanhempien kohdella heitä erityisen varovaisesti.
Catherine Cho, joka opettaa Juilliardin nuoriso-osastolla, pitää tärkeänä myös koulunkäyntiä ja leikkiä. Hän antaa karkean arvion sopivasta harjoittelumäärästä: puolesta tunnista tuntiin seitsemän–yhdeksänvuotiaana, eikä kahta tuntia enempää vielä 11-vuotiaanakaan.
Artikkelissa haastatellaan entistä viulun lapsitähti Julian Rachlinia, jolle alla parikymppisenä esiintymispaineet kasautuivat liian suuriksi. Hän selvisi kriisistä lähtemällä opiskelemaan Yhdysvaltoihin ”tavallisena oppilaana” Pinchas Zukermanin luokalla, ja on viime vuosina rakentanut uransa uudestaan muun muassa soittamalla enemmän kamarimusiikkia, myös alttoviululla.