Amfion pro musica classica

Author Archives: Päätoimittaja

Esittelyssä: mikrotonaalinen piano

Kuva: David Levene

Brittiläinen säveltäjä ja dulcimervirtuoosi Geoff Smith on tuonut julkisuuteen ”fluid pianoksi” ristimänsä soittimen, jonka jokaista kieltä voidaan virittää portaattomasti, myös soiton aikana. Tämä mahdollistaa tasavireisyydestä poikkeavien viritysjärjestelmien kuten arabialaisten ja intialaisten asteikkojen käytön myös pianomusiikissa. Soitin voidaan helposti saattaa myös esimerkiksi erilaisiin keskisävelvireisiin.

Fluid piano muistuttaa varhaista fortepianoa. Sen on rakentanut Christopher Barlow Somersetista.

Oopperalaulaja Elisabeth Söderström, 82, kuollut

Ruotsalainen sopraano Elisabeth Söderström kuoli eilen Tukholmassa 82-vuotiaana. Laulajatar haaveili aluksi urasta näyttelijänä, mutta päätyi hakeutumaan oopperan pariin, kun teatterikoulu yhä uudelleen oli hylännyt hänet pääsykokeissa. Ensiesiintyminen oli vuonna 1947 Drottningholmin linnateatterissa, jossa Söderström lauloi Bastiennen roolin Mozartin oopperassa Bastien und Bastienne.

Pian tämän jälkeen sopraano kiinnitettiin Ruotsin kuninkaalliseen oopperaan, jossa hän työskenteli 1980-luvulle saakka. Söderström vieraili 50-luvulta alkaen muun muassa Salzburgin festivaalilla, Metropolitan-oopperassa, Glyndebournissa ja Covent Gardenissa. Hänen laajaan repertuaariinsa kuului esimerkiksi Figaron häiden (Kreivitär ja Susanna) ja Ruusuritarin (kaikki kolme naisroolia) lisäksi Monteverdiä, Janacekia ja Johann Straussia. Söderström oli mukana myös Ligetin Le grand macabren kantaesityksessä Tukholmassa vuonna 1978 ja levytti Pierre Boulezin kanssa Debussyn Pelleas et Melisanden Lontoossa.

Jäätyään eläkkeelle 90-luvun alussa Söderström palasi Drottningholmin linnateatteriin, tällä kertaa johtajaksi vuosina 1993–1996. Vielä vuonna 1999 hän palasi oopperanäyttämölle laulaen Metropolitanissa Kreivittären roolin Tsaikovskin Patarouvassa.

Kymenlaakson orkesterin talous vaarassa

Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöf esittää ensi vuoden budjettiin 100 000 euron leikkausta Kotkan ja Kouvolan yhdessä omistaman orkesterin, 30 soittajan vahvuisen Kymi Sinfoniettan, määrärahoihin. Vuonna 2009 Kotkan kaupungin avustus on ollut hieman yli miljoona euroa.

Kouvolan talousarvioesityksessä tuki on säilytetty ennallaan, mutta koska orkesterin toimintamuoto on osakeyhtiö, täytyisi myös toisen omistajan vähentää omaa tukeaan suhteessa 35 prosentin omistukseensa. Esitys merkitsisi orkesterille 150 000 euron menetystä, henkilötyövuosissa laskettuna 4–5 muusikon palkkoja. Lisäksi kaupunkien tuen pieneneminen vähentäisi orkesterin valtiontukea.

Myös Kotkan kaupunginteatterin tukea on esitetty leikattavaksi 100 000 eurolla. Asiasta kertoo Ylen kulttuuriuutiset.

Rondon kustantaja sai Classic Radion toimiluvan

Valtioneuvosto on myöntänyt elokuussa radioaalloilla lopettaneen Classic Radion toimiluvan Classicus Oy:lle. Yhtiö tunnetaan musiikkilehti Rondon kustantajana. Uuden radiokanavan tarkoitus on olla ”aito klassisen musiikin kanava, jollainen se oli 1990-luvun alkupuolella”, kertoo suunnitteluryhmän jäsen Matti Tuomisto Helsingin Sanomille. Teokset soitetaan siis kokonaan tarkkoine tekijä- ja esittäjätietoineen.

Kanavan on tarkoitus aloittaa toimintansa maaliskuun alussa. Nyt annettu toimilupa on voimassa vuoden 2011 loppuun.

Roozemanin nuoret veljekset

Jan-Paul ja Jonathan Roozeman. Kuva: Robert Roozeman.

Sekä Jan-Paul että Jonathan Roozeman ovat aloittaneet soitonopiskelun 5–6 -vuotiaina. Jan-Paulia opettaa Jussi Siirala, Jonathania Hannu Kiiski.

Minkälaista ohjelmistoa olette viime aikoina soittaneet?

J: Tampere-talon ohjelman lisäksi Piattin kapriisia, Bachin soolosarjaa ja Saint-Saënsin konserttoa.
JP: Myöskin tulevan konsertin ohjelmistoa ja lisäksi kamarimusiikkia, muun muassa Astor Piazzollan Tangon historiaa ja Schubertin Forelli-kvintettoa.

Minkälainen musiikki tai mitkä säveltäjät kiinnostavat sinua erityisesti? Pidätkö myös popmusiikista?

J: Erityisesti pidän romantiikan ja klassisen musiikin aikakauden säveltäjistä, kuten Beethovenista ja Tsaikovskista. En oikein pidä popmusiikista, koska siinä on oikeastaan vaan sitä samaa junkutusta.
JP: Mielisäveltäjäni ovat Chopin, Rahmaninov ja Liszt. Pidän kyllä myös popmusiikista, jota kuuntelen ihan laidasta laitaan – heavymetallia lukuunottamatta.

Harrastatko myös jotain muuta kuin musiikkia?
J:Jalkapalloa
JP: Jalkapalloa

Koulujen musiikinopetuksesta on ollut viime aikoina paljon puhetta lehdissä. Mitä mieltä sinä olet koulusi musiikinopetuksesta? Oletko oppinut jotain hyödyllistä soittoharrastustasi ajatellen?

J: En oikein tykkää musiikinopetuksesta koulussa, koska niitä juttuja, jotka olen oppinut jo kauan sitten opetetaan vasta nyt koulussa. Tunneilla on siis aika tylsää.
JP: Koulun musiikinopetus on mielestäni liikaa keskittynyt popmusiikkiin. Mutta olen oppinut isossa ryhmässä työskentelemistä ja yllättäviin tilanteisiin reagoimista.

Oletteko soittaneet paljonkin yhdessä? Onko perheenjäsenen kanssa soittaminen erilaista kuin jonkun muun?

Yhdestä suusta: Emme ole soittaneet kovinkaan paljon yhdessä. Ja koska perheenjäsenet ovat niin läheisiä, tulee välillä vähän liiankin helposti pientä kränää…

Minkälaisia haaveita sinulla on tulevaisuuden suhteen? Haluaisitko musiikista ammattia itsellesi?

J: Kyllä, tai ainakin pyrin siihen. Rakastan soittamista ja musiikkia, ja kenties minusta tulee vaikka katusoittaja tai suuri solisti… tai jotain siltä väliltä.
JP: En tiedä musiikista ammattina, sillä ala on todella vaikea. Minusta voisi silti ehkä tulla muusikko tai lakimies.