Oopperalaulaja Johann Tilli on perustanut etupäässä suomalaista musiikkia julkaisevan nuottikustantamo Edition Tillin.
Saksassa asuva bassolaulaja alkoi aluksi kirjoittaa nuotteja omalle äänialalleen sopiviksi, minkä jälkeen toiminta on laajentunut myös kamari-, orkesteri- ja kuoromusiikkiin.
Uuden kustantamon perustaminen on kulttuuriteko: Edition Tilli on julkaissut muun muassa Aarre Merikannon kolme sinfoniaa ja kaksi Tauno Marttisen pianokonsertoista.
Kahdeksantoista vuotta Suomen säveltäjät ry:n puheenjohtajana toimineen Mikko Heiniön tilalle on valittu Tapio Tuomela (s. 1958). Vastaehdokas vaalissa oli Riikka Talvitie (s. 1970); äänet jakautuivat tiukassa kilvassa 52–51. Talvitie jatkaa yhdistyksen varapuheenjohtajana.
Kronos-kvartetti oli saanut vapaat kädet viime viikkoisen Carnegie Hallin -residenssinsä ohjelmiston suhteen. Lauantaisessa ”Tundra Songs” -konsertissa Suomea edusti Kimmo Pohjosen ja Samuli Kosmisen duon lisäksi suomalaisen kanteletaiteen esitaistelija Ritva Koistinen.
New York Timesin Allan Kozinn kehuu Koistisen lempeää värikkyyttä ja nyansseja Konevitsan kirkonkelloissa. Arvo Pärtin alun perin uruille sävelletyssä teoksessa Pari intervallo Koistisen tulkinnassa oli ”ylimaallista viehätystä”.
Suomalaisille ja suomalaisissa musiikkioppilaitoksissa opiskeleville tarkoitettu Ilmari Hannikainen -pianokilpailu päättyi eilen. Sen voitti tanskalainen 25-vuotias Emil Jensen. Toiseksi tuli Satu Paavola ja kolmanneksi Väinö Jalkanen. Kaikki kolme opiskelevat Sibelius-Akatemiassa.
Hallitus on antamassa eduskunnalle selonteon kulttuurin tulevaisuudesta Suomessa. Vuoteen 2035 ulottuvaa kulttuuristrategiaa on ollut pohtimassa toimikunta Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtaja Leif Jakobssonin johdolla, joka on nyt jättänyt ehdotuksensa kulttuuriministeri Stefan Wallinille.
Toimikunnan tarkoituksena on ollut kuvata ja arvioida seuraavia asioita:
– kulttuurin tilaa sekä tulevaisuuden kansallisia ja kansainvälisiä haasteita
– kulttuurin yhteiskunnallista ja alueellista merkitystä
– kulttuurin merkitystä ihmisen tasapainoiselle kehitykselle ja hyvinvoinnille sekä eri ikä- ja väestöryhmille
– luovan taiteellisen työn edellytyksiä ja mahdollisuuksia
– valtionhallinnon, kunnallishallinnon, yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden roolia kulttuurin edistämisessä
– alueiden ja paikallistason kulttuuritoimen tilaa eri ikä- ja väestöryhmien tasa-arvoisten mahdollisuuksien kannalta
– kulttuuriympäristön ja kulttuuriperinnön säilyttämisten ja suojelun merkitystä, edellytyksiä ja haasteita sekä
– kulttuurin toimialojen taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia ja mahdollisuuksia
ja lisäksi pohtia seuraavia:
– selvittää niitä sivistyksellisiä, koulutuksellisia, taloudellisia ja muita yhteiskunnallisia tekijöitä, joita kulttuurin
edistäminen edellyttää sekä arvioida julkishallinnon vastuuta ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden roolia
edellytysten luojina,
– asettaa tavoitteita ja tehdä kehittämisehdotuksia kulttuurin toimialan kehittämiseksi,
– tehdä ehdotuksia kulttuuripolitiikan seurannan ja arvioinnin kehittämiseksi sekä
– laatia suosituksia selonteossa esitettyjen toimenpiteiden seurannasta
Yhdeksi lähtökohdistaan toimikunta lausuu: ”Kulttuuri ja taide ovat inhimillisen olemassaolon itseisarvoisia ja välttämättömiä perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille.” Ja että ”taide voidaan nähdä erityisenä todellisuuden hahmottamisen ja tietämisen tapana, jonka merkitys voidaan rinnastaa tieteessä tapahtuvaan perustutkimukseen.” Uusiutumisen edellytys on ”päämäärätön, kokeileva ja leikkivä taide”.
Toimikunta puhuu myös uudesta, ”glokaalista” yhteiskunnasta, jonka haasteena on ”elävän ja kehittyvän kulttuurin ymmärtäminen dynaamisena vuorovaikutuksena erilaisten kulttuuristen vaikutteiden välillä.”
Konkreettisinta antia ehdotuksessa on taito- ja taideaineiden lisääminen jopa kolmasosaan kaikista aineista. Opettajien asiantuntemuksen ja ammattitaidon kehittämiseen on panostettava. Myös koko ammatillinen koulutus on uudistettava vastaamaan paremmin työllistymismahdollisuuksia ja työelämän tarpeita. ”Yhä suurempi osa taide- ja taitoaineiden koulutusta saaneista työllistyy tulevaisuudessa perinteisten kulttuurialojen ulkopuolella”, toimikunta lausuu. Taiteen keskustoimikunnan rakennetta on uudistettava ottamaan paremmin huomioon nykyiset kulttuurin ja taiteen alalajit.
Ehdotus lähtee nyt lausuntokierrokselle, jonka jälkeen eduskunta alkaa käsitellä sitä todennäköisesti touko–kesäkuussa. Toimikunnalla on myös facebook-sivu.