Marjukka Riihimäki tunnetaan Suomen kuoromusiikkikentän yhtenä näkyvimmistä hahmoista sekä lukuisten kuorojen palkittuna johtajana. Näiden kuorojen osaamista on esitelty kaukanakin ulkomailla, viimeisimpänä Itävallan kuorokaupunki Grazissa – jopa voitokkaasti. Helsingin juhlaviikkojen loppuunmyyty sali sai nähdä Riihimäen työssään, mutta erikoisessa konserttiasusteessa, jonka pukeminen itsessäänkin on rituaali. Read More →
Arvio: Loppukesän laskoksissa
Uusimmasta kuoromusiikista: Lyriikka kuorosoittimella – eli miksi sanoista ei aina saa selvää
Teksti kuoromusiikin tunnusmerkkinä
Kenties tärkein tekijä erottamassa kuoromusiikkia soitinmusiikista tai säestyksellisestä laulusta on tapa, jolla tekstiä on hyödynnetty. Kuoromusiikissa tekstin voi monin tavoin taidokkaasti saada puhkeamaan kukkaan tai sulkeutumaan kuoreensa. Read More →
Uusimmasta kuoromusiikista – Taustat ja käyttöyhteydet osa II
Lasten kuoromusiikki vähenemässä
Vaikka lapsille suunnatun musiikin tarpeellisuutta aletaan ymmärtää yhä enemmän, lasten itsensä esitettäväksi tarkoitettu musiikki on 1900-luvulla ollut käytännössä vain aktiivisten lapsikuorojen (tyttökuorojen, poikakuorojen sekä koulujen ja seurakuntien kuorojen) tilausteosten varassa, sillä soittimen ilmeiset rajoitukset eivät houkuttele kunnianhimoisimpia säveltäjiä. Suuren yleisön tietoisuuteen nousseita lapsikuoroteoksia ei ole. Read More →
Uusimmasta kuoromusiikista – Taustat ja käyttöyhtyeydet osa I
Kuoro on yksi vanhimmista soittimista, ja samalla yksi haastavimmista hallittavista. Seuraavassa esittelen valikoiman muutamia viime vuosikymmenien kuoromusiikin tekijöitä ja ilmiöitä, jotka vaikuttavat nykyisessäkin kuoromusiikissa, tai joilla olisi hyvät perusteet vaikuttaa siihen. Lisäksi huomataan, miten käyttöyhteys muovaa kuoromusiikkia. Sen sijaan vältän vielä ottamasta kantaa aivan kuoromusiikin nykyhetkeen tai tulevaisuudennäkymiin. Read More →