YLEn klassisen musiikin sivuilta voi lukea haastatteluja, artikkeleita ja kolumneja ja pääseepä myös Musiikkitalon konserttien pariin kotoa poistumatta. Myös radio-ohjelmat ovat kuunneltavissa täältä.
Levyarvio: Romantikkoa romanttisimmillaan
Robert Schumann: The 4 Symphonies
Haydn orchestra of Bolzano and Trento, Gustav Kuhn
Col legno, 2011
Robert Schumannia (1809–1856) on vaikea pitää varsinaisena sinfonikkona, suurten muotojen taitajana, vaan pikemminkin kiperien harmonioiden värittämien piano- ja laulusarjojen pellepelottomana; aina löytyy uusi kuje takataskusta. Vasta kolmekymppisenä hän uskaltautui sinfonian pariin luotuaan ensin mainetta etenkin lied-säveltäjänä. Read More →
Carmen tulkitaan viittomakielelle
Kansallisooppera esittää Georges Bizet’n oopperan Carmen kuulovammaisille tulkattuna 12. ja 18. lokakuuta. Viittomakielinen tulkki kuvailee tarinan lisäksi myös musiikkia. Esityksiin on varattu etupermannolta 50 paikan kiintiö kuulovammaisille asiakkaille. Kokeilun ja saadun palautteen perusteella pohditaan, käytetäänkö tulkkia jatkossakin. Vastaavanlaista järjestelyä on kokeiltu ainakin Lontoon Covent Gardenissa.
Levyarvio: Taianomainen Pähkinänsärkijä
Pjotr Tsaikovski: Pähkinänsärkijä
Venäjän kansallisorkesteri, Mikhail Pletnjov
Vesnan lapsikuoro
Ondine, 2011
Mikhail Pletnjov on jo pitkän aikaa viihtynyt enemmän tahtipuikon heiluttajana kuin pianon ääressä. Oman soittimensa kanssa Pletnjov hakee aina äärimmäisyyksiä ja hyvin persoonallisia ratkaisuja, mutta orkesterin edessä mahdollisuudet sooloiluun ovat rajallisemmat. Kapellimestarina hänen vastaanottonsa onkin ollut vähemmän ristiriitainen ja lähes poikkeuksetta positiivinen.
Ylistetty Joutsenlampi-levytys osoitti Pletnjovin olevan kotonaan Tsaikovskin tunnelmallisissa numeroissa, jotka eivät niin kaipaa pitkiä, yhtenäisen linjan äärimmilleen venytettyjä juonisäikeitä. Pletnjov antaa tilaa yksityiskohdille niin runsaasti, että pääruoka saattaa kadota herkkupalojen alle.
Tämä lähtökohta sopii erinomaisesti Pähkinänsärkijään, joka on niin täynnä satumaailman vivahteikkaita värejä, lumihiutaleiden kuvioita, leikkejä, taikoja ja keijukaispölyä, että fantasiaan heittäytyminen lapsen lailla käy leikiten. Kulmikas muodostelu ja paksut ääriviivat eivät sopisikaan tähän tarinaan. Yksityiskohtien kanssa herkuttelevan Pletnjovin taikasauva on lumonnut myös Venäjän kansallisorkesterin, joka loihtii hunajaisia huminoita, eikä pelkää hurjistuakaan sitä kysyttäessä. Vesnan lapsikuoro on kuin keijukaisparvi, heleää ja kimmeltävää, puhtoista laulua.
Tulkinnasta välittyy Pletnjovin henkilökohtainen suhde Pähkinänsärkijään, onhan hän muokannut siitä itsekin oman pianoversionsa, mutta
tämän levytyksen jälkeen on viimeistään todettava, että kaikenlaiset hittikimarat ja muokatut sarjat eivät vedä vertoja kokonaiselle Pähkinänsärkijälle, jonka jokainen numero on pieni, hiottu mestariteos ja juuri oikealla paikalla taikamaailmankappaleena.
Muusikot kuulevat muita tarkemmin
Tuoreen kanadalaisen tutkimuksen mukaan muusikoiden kuulo pysyy vanhemmiten parempana kuin ei-muusikon.
Tutkimuksessa tarkkailtiin 18–91-vuotiaita muusikkoja ja ei-muusikkoja ja heidän kuulonsa muutosta. Lisäksi tutkittiin erityisesti puheen ja sanojen erottamista äänten joukosta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että ero muusikkojen ja ei-muusikkojen välillä kasvoi iän myötä selvästi: 70-vuotiaan muusikon kuulo oli keskimäärin yhtä tarkka kuin 50-vuotiaan ei-muusikon. Baycrest’s Rotman Research Instituten tutkijan Benjamin Rich Zendelin mukaan muusikot ovat harjoittaneet musiikin ohella myös aivojaan erottelemaan ääniä tarkemmin kuin muut ammattiryhmät.
Tutkimus keskittyi vain aivojen toimintaan äänten erottelussa, eikä ottanut huomioon esimerkiksi rock-muusikoiden kokemia kuulovaurioita, jotka liittyvät vain korvan fyysiseen toimintaan. Zendel muistuttaakin korvatulppien tärkeydestä.