Viulisti Jaso Sasaki on perehtynyt vanhojen mestareiden soittotekniikoihin ja esittelee tutkimuksensa tuloksia soittamalla mm. Eugene Ysaÿen ensimmäisen soolosonaatin. Konsertti on aikamatka myös ohjelmansa puolesta: painavampien kappaleiden lomassa soitetaan kepeitä virtuoosinumeroita, kuten solistit tapasivat ennen vanhaan tehdä.
Arktinen Hysteria
Erinomainen puhallinyhtye soittaa haastavaa nykymusiikkia, mausteena veikeää Villa-Lobosia.
Avanti! Klasariklubilla
Klasariklubi tekee käytännössä sitä mistä paljon on toistaiseksi puhuttu eli etsii klassiselle musiikille uutta yleisöä. Tällä keikalla on Reichin ja Xenakisin lyömäsoitinteosten vastapainona Bachin musiikkia sooloviululle ja -sellolle.
Ensemble Schrat: historiallisen puhallinsoinnin huumaa
Historiallisen puhallinsoinnin huumaa! Ensemble Schrat tarjoilee klassismin mestareiden puhallinteoksia aidoissa sointiväreissä alkuperäissoittimin esitettynä.
Menninkäinen nimeltä Schrat tunnetaan keskieurooppalaisessa mytologiassa monikasvoisena metsän, kotipiirin ja navettojen henkenä, jonka karakteristiikkaan kuuluu pelkoa herättävä äännähtely. Aarniometsissä asuilevan Schratin ilkeät, salaperäiset huudahtelut, houkutusäänet ja itkuinen vaikerrus pelästyttivät matkailijoita. Rannikon kalastajia se houkutteli vaikeasti vastustettavalla, kiihkeällä ujelluksellaan kohti syvyyksiä. Talonpojalle ja hänen kotieläimilleen Schrat tuotti monenlaista harmia, joten sen kanssa tuli pyrkiä elämään sovussa. Myös Suomen pakanallinen jumalisto tuntee Schratin. Mikael Agricola mainitsee maahisen nimeltä Kratti, jota meillä pidettiin kotipiirin, navettojen ja viljelysten suojelijana. Kuten Schrat-peikon ääntelyelimistä, irtoaa myös vanhojen puhallisoittimien arkaaisista putkistoista kaikenlaisia signaaleja. Sana Schrat on onomatopoeettisesti voimakas ja kaunis ja jo sen lausuminen vaatii puhallinsoittimen soittamista vastaavaa pontta. Vuonna 2005 Schrat-yhtye syntyi halusta pureutua n.k. periodisoittimin puhallinkvintetin isän, Antoine Reichan vuosina 1811-1821 Pariisissa säveltämiin kahteenkymmeneenviiteen kvintettoon.
Suuri musiikintutkimuspaneeli – näkökulmia klassisen musiikin tutkimukseen
Mikä on klassisen musiikin tutkimusta? Mikä tekee siitä tieteellistä? Klassisen musiikin verkkolehti Amfion järjestää aiheesta paneelin, johon on pyydetty keskustelijoiksi oman alansa johtavia professoreita Suomesta. MuT Lauri Suurpää ja MuT Marcus Castrén Sibelius-Akatemiasta ja FT Eero Tarasti Helsingin yliopiston Musiikkitieteen laitokselta käyvät aiheen kimppuun Kirjasto 10:ssä torstaina 18. joulukuuta kello 15.00-16.30.
Alkupuheenvuoron käyttää musiikin ja näyttämötaiteen tutkijakoulun koordinaattori, FT Markus Mantere.