29.1.2012 klo 13.00 Musiikkitalon Harjoitussali
Sibafest: Bachmania
Hedvig Paulig, sopraano
Ralf Broman, bassobaritoni
Heta Aho, huilu
Erkki Louko, Aleksi Kotila, viulu
Jonas Rannila, musiikin johto
Sibafestin nuoret soittajat
Bach jos mikä on sitä ”the” musiikkia, perusmusiikkia, joka kulkee käytännössä jokaisen nuoren muusikon mukana ainakin jossain vaiheessa. Myös musiikin kuuntelijoilla on tyypillisesti Bachiin jonkinlainen suhde. Read More →
Akateeminen laulu aloittaa valmistautumisen vuonna 2013 vietettävään 60-vuotisjuhlavuoteensa esittämällä tällä kaudella kaksi suurta orkesteriteosta, Joonas Kokkosen Requiemin ja Ludwig van Beethovenin 9. sinfonian.
Kokkosen Requiem on Akateemiselle Laululle erityinen teos, sillä Kokkonen sävelsi sen juuri Ulf Söderblomin johtamille Akateemiselle Laululle ja Helsingin Kaupunginorkesterille. Sävellystyön aikana teoksesta muotoutui sielunmessu säveltäjän edesmenneelle vaimolle Maijalle. Requiem kantaesitettiin syyskuussa 1981.
Nyt Helsingin Kaupunginorkesterin ja Murtosointu-kuoron kanssa esitettävä Requiem kuuluu Kirkko soikoon -festivaalin ohjelmistoon. Johanneksenkirkossa 8.3.2012 kello 19 järjestettävän konsertin johtaa John Storgårds ja solisteina laulavat sopraano Annami Hylkilä ja baritoni Tommi Hakala. Konsertti myös radioidaan Ylen Radio 1:ssä.
Beethovenin 9. sinfonia esitetään toukokuussa kahdessa konsertissa Temppeliaukion kirkossa. Musiikista vastaa Helsinginkadun filharmonikot ja toisena kuorona toimii Cantabile. Konsertin johtaa Veli-Antti Koivuranta.
Maamme oloissa harvinainen Beethoven-konserttien sarja käynnistyy helmikuussa Kauniaisista. Viiden konsertin sarjassa kuullaan kaikki Beethovenin viulu- ja sellosonaatit yhtenä kokonaisuutena. Kiertueen esittäjinä on kolme kolmikymppistä ansioitunutta muusikkoa: viulisti Pasi Eerikäinen, pianisti Emil Holmström ja sellisti Petja Kainulainen.
Sarja merkitsee esittäjilleen hullun unelman toteutumista.– Sain ajatuksen sarjasta soitettuani Kreutzer-sonaatin Emilin kanssa toista vuotta sitten, kertoo viulisti Pasi Eerikäinen. – Kyllä tässä todellista luovaa hulluutta on kyseessä, jatkaa sellisti Petja Kainulainen.
– Sarjan soittaminen vaatii kaikkiaan viidentoista sonaatin pitämistä ohjelmistossa. Oman lisävaatimuksensa tuo se, että Beethovenin
teoksissa ollaan muusikkona olemisen keskeisimpien teknisten ja taiteellisten kysymysten äärellä, toteaa Emil Holmström. Beethoven-sarjan ensimmäinen konsertti kuullaan helmikuussa Kauniaisissa, Porvoossa ja Kuopiossa. Sarjan toinen konsertti pidetään kullakin paikkakunnalla huhtikuussa. Loput kolme konserttikokonaisuutta pidetään syksyllä.
– Beethovenin sävykäs kamarimusiikki sopii hienosti Kauniaisten Uuden Paviljongin lämpimään tunnelmaan, josta sarjamme saa alkunsa. On myös tärkeää pitää konsertteja Helsingin ulkopuolella. Yleisön ei aina tarvitse lähteä Helsinkiin Musiikkitaloon, korostaa Pasi Eerikäinen.
Beethovenin sello- ja viulusonaattien yhdistäminen on luonut sarjan rakentamiselle eri lähtökohdat, mihin on tavallisesti totuttu. Yleensä sarjat perustuvat yhteen teostyyppiin, mutta tässä sarjassa kaksi kokonaisuutta käy dialogia. – Emme esitä sonaatteja kronologisessa järjestyksessä, vaan kullakin konsertilla on oma värinsä ja tarinansa, kertoo viulisti Pasi Eerikäinen. – Tunnelman määrittää yksi sellosonaatti, jolle viulusonaatit luovat vastavärejä tai harmoniaa. Ajattelimme, että sarjan kannalta olisi hauskaa, jos myös soittaisimme jotain kolmistaan, joten päätimme avata sarjan esittämällä yhdessä suurenmoisen Arkkiherttua-trion, Eerikäinen jatkaa.
Beetovenin viulu & sellosonaatit – sarjan kaksi ensimmäistä konserttia
I. Konsertti
Su 5.2. klo 16 Uusi Paviljonki
Ti 14.2. klo 19 Borgå Gymnasium
La 25.2. klo 19 Kuopion musiikkikeskus
Ohjelma
Trio Op. 97 B-duuri ”Arkkiherttua”
Sonaatti Op. 5/1 F-duuri
Sonaatti Op. 24 F-duuri ”Kevät”
II. konsertti
Su 8.4. klo 16 Uusi Paviljonki
Ti 24.4. klo 19, Borgå Gymnasium
Su 29.4. klo 16 Kuopion musiikkikeskus
Ohjelma
Sonaatti Op. 5/2 g-molli
Sonaatti Op. 12/3 Es-duuri
Sonaatti Op. 30/2 c-molli
Emil Holmström, piano
Pasi Eerikäinen, viulu
Petja Kainulainen, sello
Being beauteous
Britten, Henze, Schönberg, Castiglioni, Szymanowski
Anu Komsi, sopraano
Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, johtaa Juha Kangas
Uusinta-kamariyhtye, johtaa Sakari Oramo
Alba 2011
Persoonallinen koloratuurisopraano ja ansioitunut uuden musiikin tulkki Anu Komsi teki kiistatta yhden kuluneen vuoden kiehtovimmista, ellei peräti kiehtovimman yksinlaululevyn kokoamalla yhteen joukon 1900-luvun upeita lauluharvinaisuuksia. Valikoidut säveltäjät innoittuivat arvoituksellisista runoista ja kohottivat ihmisäänen epätodellisen korkeisiin, unenomaisesti liiteleviin pianissimoihin.
Yhtenäinen ohjelma on harkitusti koostettu, ja sakean symbolistiset tekstit yhdistyvät viehättävästi usein säästeliääseen, hienoeleiseen moderniin sävekieleen. Keskiöön nousee symbolisti Arthur Rimbaud’n mystisen hurmioitunut runosarja Les illuminations, johon Britten sävelsi musiikin vuonna 1939. Sarjan avainkappaletta ”Being Beautious” käytti myös saksalainen nykysäveltäjä Hans Werner Henze laajassa teoksessaan sopraanolle, harpulle ja neljälle sellolle. Samassa utuisen valaistuneessa, unimaisessa hengessä jatkaa Schönbergin upea laulu Herzgewächse (Sydänkasvillisuutta) belgialaisen symbolistin Maurice Maeterlinckin tekstiin. Levyn päättää puolalaisen impressionismin huippunimen Karol Szymanowskin herkkä sarja S?opiewnie (Kirsikkapuut), jonka kansansatumaisissa miniatyyreissä on varjoisaa kohtalokkuutta.
Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin ja Uusinta-yhtyeen muusikot tarjoavat pehmeän ja rapean pohjan sadunomaisille äänirunoelmille. Komsin ylä-äänet kimmahtelevat ja leijailevat värisyttävän suloisesti, ja ilmava pianissimo säilyy suvereenisti aina Herzgewächsen kohtalokkaaseen kolmiviivaiseen f:ään saakka. Sopraanossa on leiskahtelevaa särmää ja paljon luonnetta, ja Komsi tulkitsee äärimmäisen vaikean ohjelmistonsa antautuneesti. Paikoin perussaundi on tiukka, ja jotkin heitot kuulostavat hieman tyylittömiltä. Kokonaisuutena levy on kuitenkin ehdoton helmi. Harvoin vokaaliresitaalin ohjelma muodostaa näin kauniin kokonaisuuden, ja harvoin yksi levy tuo esiin näin monta miltei tuntematonta mestariteosta.
Aarre Merikanto: sinfoniat nro 1 ja 3 (maailman ensilevytys)
Turun filharmoninen orkesteri,
Petri Sakari, kapellimestari
Alba 2011
Kotimaisen klassisen musiikin kentässä on useita romanttis-modernistisen ajan säveltäjiä, jotka monesti jäävät aivan liian vähälle huomiolle ja käytännösä kansallissäveltäjämme tai modernimpien veljiensä varjoon. Uuno Klami sai syksyllä ansaitsemansa huomion Pyörteitä-balettiprodution myötä, ja hiljattain Kansallisoopperan Juha nosti Aarre Merikannon (1893-1958) pimennosta ajankohtaiseksi. Read More →