”Poikkeuksellista saattaa olla se, että minulla on ollut viime 50–60 vuoden aikana seitsemän yhtäaikaista uraa musiikissa”, sanoo Gunther Schuller Guardianin Tom Servicen henkilökuvassa. ”Enemmän kuin Leonard Bernsteinilla”, hän lisää.
Schulleria tunnetaan Suomessa vähänlaisesti. Jazzpiireissä hänet muistetaan ns. third stream- ja cool jazz -musiikeista: käyrätorvisti Schuller muun muassa soitti Miles Davisin Birth of the Cool -levyn vuonna 1950 äänitetyillä raidoilla. Samoihin aikoihin ura klassisen musiikinkin parissa oli hyvässä nousussa, sillä kornisti esiintyi myös Arturo Toscaninin johtaman Metropolitan-orkesterin ja NBC-sinfoniaorkesterin riveissä.
Tässä siis yksi ura. Kenties tärkeämpiä ovat kuitenkin olleet urat säveltäjänä ja kapellimestarina. Avantin Suvisoitossa kuusi vuotta sitten vierailleen säveltäjä-Schullerin musiikkia voi kuulla UMOn konsertissa 21. lokakuuta Korjaamon Vaunusalissa. Hän on muun muassa säveltänyt luultavimmin ensimmäisen atonaalisen jazzkappaleen Jumpin’ in the Future vuonna 1947.
Nimike ”third stream” (jolla tarkoitetaan klassisen- ja jazzmusiikin tekniikoiden yhdistämistä) on peräisin Schullerin luennolta viisikymmenluvun lopulta. Myöhemmin hän määritteli genreä kiertoteitse: se ei esimerkiksi ole jazzia jousivahvistuksin, tai jazzia fuugamuodossa, tai fuugaa jazzmuusikoiden soittamana. Yhtymäkohdan ajatuksiinsa Schuller löysi Béla Bártokin tavasta käyttää unkarilaisen kansanmusiikin elementtejä sävellyksissään.
Kapellimestarina Schulleria (joka on kirjoittanut aiheesta tärkeän oppikirjan The Compleat Conductor) ihailee kuuleman mukaan myös Jorma Panula. Näinä päivinä Schuller on johtanut muun muassa Charles Ivesin ”kauhistuttavan vaikean” neljännen sinfonian Skotlannissa. Vierailujen ohella hän toimii Washingtonin osavaltiossa sijaitsevan Spokanen Bach-festivaalin taiteellisena johtajana.
Entä ne loput viisi? Levyjen tuottamisen, musiikin kustantamisen ja tutkimisen lisäksi Schuller on kirjoittanut kaksi merkittävää kirjaa jazzin historiasta.