Amfion pro musica classica

Daniel Barenboimin kirja ”Everything is connected” jakaa mielipiteitä englanninkielisessä lehdistössä

Daniel Barenboimin tuore kirjallinen julkaisu ”Everything is connected” jakaa mielipiteitä kansainvälisessä lehdistössä. Arvostettu, ihailtu ja kritisoitu pianisti ja kapellimestari on tällä vuosituhannella tullut tunnetuksi myös lähi-idän rauhanprosessin edistäjänä. Hänen West-Eastern Divan Orchestransa on tuonut israelilaisia, palestiinalaisia ja syyrialaisia muusikoita yhteen ja kiertueille ympäri maailmaa (viimeksi 14.8. Lontoon Proms-festivaaleilla).

Ja nyt Barenboim on siis myös kirjailija.

The Times -lehden Richard Morrison kehuu Barenboimin kirjaa vakuuttavaksi ja ajatuksia herättäväksi; hänen mukaansa Barenboim osoittaa nyt olevansa myös taitava ja herkkä kirjoittaja:

And now, with this cogent and provocative book, Barenboim shows us that he’s a subtle writer too. For what he offers here is not only the philosophical leitmotiv of his own life – the theme that connects all his diverse activities – but a heartfelt plea for the rest of us to notice what music can teach us about living in harmony with others. At its best, he believes, music-making gives us an “alternative social model where Utopia and practicality join forces”. Lue koko arvostelu tästä

Englantilaisen Guardianin Peter Conrad sen sijaan runttaa kirjan melko selvin sanoin arviossaan ”Where are the good vibrations” eli ”Missä ovat[kaan] hyvät värähtelyt”:

[…] Beyond expressing pious hopes about Utopia, Barenboim has little progress to report. Anecdotes are tediously recycled; the title of his book should have been ’Everything Is Repeated’. An insubstantial volume is filled out with a random sampling of interviews and journalistic articles, which supply inadvertent glimpses of the man behind the missionary.

[…] Coaxed by fawning interviewers, Barenboim discloses an unlovable tendency to self-congratulation. One hack asks if he has achieved his ’personal goals’. ’Yes, oh yes,’ he smugly replies. Another sycophant wonders if the maestro, who began his career as a pianist while still in short pants, feels an affinity with the child prodigy Mozart. He beamingly saunters into the trap: ’In a certain sense, yes.’ Conductors are notoriously tyrannical, so it is no surprise to find Barenboim, in another unguarded daydream, announcing: ’I am Prime Minister of Israel.’ Lue koko arvostelu tästä


Lähteet:

http://entertainment.timesonline.co.uk/tol/arts_and_entertainment/books/article4484569.ece

http://www.guardian.co.uk/books/2008/aug/17/music

Comments are closed.

Post Navigation