Amfion pro musica classica

MAAILMAN KANTAESITYS LOGOMOSSA: Moderni tulkinta myyttisestä Kalevalasta

Kuva © Seilo Ristimäki

Kuva © Seilo Ristimäki

Die Kalewainen in Pochjola -oopperan esittäminen kirjoittaa Suomen oopperahistorian uudestaan. 127 vuotta sitten Turussa työskennelleen saksalaisen kapellimestari Karl Müller-Berghausin haaveena oli luoda pohjaa suomalaiselle oopperataiteelle säveltämällä suuren mittaluokan sankariooppera, joka perustuisi kansalliseepos Kalevalaan. Die Kalewainen in Pochjola on suurisuuntaisin 1800-luvulla Suomessa sävelletty teos, eikä sitä kyetty aikanaan esittämään. Libreton oopperaan on tehnyt saksalainen F.W.O. Spengler.

Suurooppera herää henkiin Suomi100-juhlavuonna

Die Kalewainen in Pochjola, suomeksi käännettynä Kalevan väki Pohjolassa, perustuu Kalevalaan. Teoksen kantaesittäminen on kunnianosoitus 100-vuotialle Suomelle.

Ooppera alkaa kalevaisten saapumisella Pohjolaan, jonne heidät on houkutellut huhu Pohjolan hallitsijan Louhen tyttären Ismon kauneudesta – Kalevalasta tuttu Aino on saksalaisten säveltäjän ja libretistin käsittelyssä muuntunut Ismoksi. Ismoa tavoittelee ensin Ahti Lemminkäinen, jolle raivostunut Louhi asettaa mahdottomia tehtäviä. Louhen järjestämässä väijytyksessä Ahti menettää henkensä. Seuraavaksi Louhi lupaa tyttärensä laulajavanhus Väinämöiselle, mikäli hän takoo Sammon, aarteen, jonka omistaminen takaa haltijalleen kaiken maallisen hyvän. Väinämöinen pyytää Sammon taonnassa apua veljeltään Ilmariselta, joka ottaa tehtävän vastaan. Ilmarinen ja Ismo rakastuvat.

Ilmarinen onnistuu takomaan Sammon ja on onnellinen Ismon kanssa, kunnes Louhi ryöstää häneltä sekä Sammon että Ismon. Ilmarinen lähtee takaa-ajoon ja päätyy kuoleman laaksoon, jossa hän kohtaa Väinämöisen ja Ahdin äidin Luonnottaren, jotka etsivät kuollutta Ahtia. Äidin rukouksilla Ahti herää henkiin. Kaikki liittyvät nyt taisteluun Pohjolaa vastaan. Väinämöisen taikarunojen ansiosta kalevaiset voittavat itselleen Sammon ja Ilmarinen ja Ismo saavat toisensa.

Oopperan rooleissa nähdään tenori Christian Juslin (Ahti Lemminkäinen), sopraano Johanna Rusanen-Kartano (Louchi), baritoni Tommi Hakala (Ilmarinen), sopraano Kaisa Ranta (Ismo), mezzosopraano Anna Danik (Luonnotar), basso Petri Lindroos (Väinämöinen) ja baritoni Petter Andersson (Tietäjä).

Oopperan ohjaa Tiina Puumalainen. Turun filharmonista orkesteria ja Chorus Cathedralis Aboensista johtaa Leif Segerstam. Apulaiskapellimestarina toimii Ruut Kiiski, joka johtaa myös viimeisen näytöksen 11.3.

Myyttisen tarinan moderni tulkinta

Lavastus ja valo- ja pukusuunnittelu luovat puitteet myyttisen tarinan modernille tulkinnalle. Lavastaja Teppo Järvinen luo LOGOMO-saliin liikkuvan taideteoksen ja Pirjo Liiri-Majava on suunnitellut teoksen puvut.

”Tarinan edetessä lavasteet eheytyvät kauppapaikan pirstaleisesta konttimaisemasta runolliseksi kaipauksen poluksi, muuttuvat jättimäiseksi ahjoksi, jossa Sampo taotaan, sitten pakolaisleiriksi ja Pohjolan linnoitukseksi, joka pirstoutuu lopun taistelussa jäälohkareiksi”, Teppo Järvinen kertoo. Die Kalewainen in Pochjola -ooppera on kulttuuripääkaupunkivuoden Eerik XIV -produktion jälkeen toinen yhtä valtava oopperayhteistyötuotanto LOGOMO-salissa.

Oopperan puvustus on sekoitus fantasiaa ja japanilaista muotisuunnittelua yhdistettynä nykyaikaisiin haute couture -pukuihin. Oman visuaalisen ilmeensä siihen tuo Liiri-Majavan ihastus japanilaisen kabuki-teatterin väreihin ja muotoihin. ”Kalevalasta tuttu ikiaikainen maailma kohtaa nykyajan muotokielen aasialaisilla mausteilla. Pukujen voimakkaat värit ja kiiltävät materiaalit luovat dramatiikkaa ylimaallisille henkilöhahmoille. Lavalla välkehtivät kullan, hopean, kuparin ja silkin eri sävyt. Taustakuoron epäsymmetrisesti leikatut puvut sekoittuvat mustavalkoiseen moderniin maisemaan”, Liiri-Majava kuvailee.

Ooppera on Turun musiikkijuhlasäätiön ja Turun filharmonisen orkesterin yhteistuotanto. Yhteistyökumppaneihin kuuluu myös Turun AMK:n Taideakatemia, jonka opiskelijat ovat luoneet oopperalle omat kotisivut osoitteessa www.kalewainen.fi.

Oopperasta tuotetaan streaming-tallenne, joka näkyy Turun kaupungin ja Turun filharmonisen orkesterin sivuilla 4.3. klo 19:00. Lisäksi Yle radioi oopperan kokonaisuudessaan. Oopperan esityskieli on saksa ja se tekstitetään suomeksi ja ruotsiksi. Kesto n. 3 h sisältäen yhden väliajan.

Die Kalewainen in Pochjola -oopperan maailman ensi-ilta on tiistaina 28.2.2017 klo 18 Logomossa. Muut näytökset 2.3. klo 18, 4.3. klo 14, 7.3. klo 18, 9.3. klo 18 ja 11.3. klo 14.


Paneelikeskustelu Sibelius-museossa

Ensi-iltapäivänä 28.2. klo 14:00 järjestetään Sibelius-museossa yleisölle avoin paneelikeskustelu, jossa Die Kalewainen in Pochjola -oopperaan perehtyneet asiantuntijat kertovat oopperasta ja vastaavat yleisön kysymyksiin. Puhujina säveltäjä Kalevi Aho, tutkija Elke Albrecht, Jani Kyllönen, Heikki Laitinen, Liisa Laukkanen, Pentti Paavolainen, Oswald Panagl ja Timo Virtanen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Vastaa

Post Navigation