Osmo Rauhala ja Marco Bjurström Myllykoulussa. Kuva Vilja Pylsy.
Oopperadebyyttinsä lavastajana Sillanpää-oopperassa tekevä taiteilija ja maanviljelijä Osmo Rauhala on suunnitellut Myllykolun Kesäteatterin lavan täyttävän hirsinäyttämön. Oopperaohjaajana debytoiva Marco Bjurström haluaa Nobel-kirjailija F. E. Sillanpäästä kertovaan oopperan kuoron, joka ei vain laula. Oopperan työryhmä etsiikin laulajia kuoroon ja hirsiä lavastukseen.
Hämeenkyrössä ensi-iltansa 22. heinäkuuta saavalle Seppo Pohjolan säveltämälle oopperalle kootaan oma kuoro yksittäisistä laulajista.
– Kuoro tulee olemaan aktiivinen. Ei vain lauleta, vaan myös liikutaan näyttämöllä. Koelaulutilaisuus järjestetään 25. syyskuuta Hämeenkyrössä. Toivottavasti saamme mukaan eri-ikäisiä naisia ja miehiä tekemään vapaaehtoistyötä tällä tavalla. Ilmoittautukaa rohkeasti tilaisuuteen ja tulkaa sankoin joukoin, Bjurström innostaa.
– Keräämme kuoron vapaaehtoisista, koska haluamme tuoda esiin alueen lahjakkaita laulajia. Kuorolaiset taas saavat kokemusta oopperan teosta hyvässä tiimissä, taiteellinen johtaja ja nuorta Sillanpäätä esittävä Waltteri Torikka jatkaa.
Hirret kuvaamassa ahdistusta
Lapsen ja vaimon kuolema, talvisota, Nobel-palkinto, Sillanpään marssilaulu, holtittomaksi riistäytynyt alkoholinkäyttö, pika-avioliitto sihteerin kanssa ja siitä seurannut avioero romahduttivat F. E. Sillanpään terveyden. Syksyllä 1940 hänet vietiin pakkohoitoon Kammion sairaalaan Helsinkiin.
”Muki ja kannu vettä. Hahhahhahhaa… Jos minä tänne kuolen, pankaa lehteen että… Sillanpää menehtyi juotuansa liikaa vettä! Kuka ryhtyi näin julmaan leikkiin? Suomen suurin kirjailija, teljettynä hullun koppiin. Ainoastaan siitä syystä, että hän nauttii elämästänsä vähän liikaa. Onko täällä ketään. Tulkaa avaamaan!”, muun muassa näillä sanoilla filosofian tohtori Panu Rajalan kirjoittamassa oopperalibretossa kuvataan Sillanpään ajatuksia pakkohoidossa.
Kammion sairaala on oopperan juonessa ja lavastuksessa keskeinen elementti.
– Kammio kuvaa Sillanpään ahdistusta, joten se tehdään mustan riihen kaltaiseksi tilaksi. Riihet olivat yleensä ikkunattomia ja hiukan pelottaviakin hirsirakennuksia. Lapset uskoivat niissä asuvan kummituksia ja menninkäisiä, Osmo Rauhala kertoo.
Rauhalan mukaan lavastusmateriaalina käytetään tummunutta hirttä, säkkikangasta ja harmaan eri sävyjä, jotka muovasivat suomalaisen kylämaiseman 1900-luvun alussa. Koko näyttämöalue rakennetaan hirsirakenteista. Oopperan työryhmä etsii purettavia hirsirakennuksia oopperan lavasteiksi.
– Tarvitsemme ensisijaisesti valmiiksi tummunutta mustaa hirttä. Vanhaa lautaa tarvitaan myös jonkin verran. Toivottavasti ihmiset aktivoituvat ilmoittamaan meille sopivia kohteita, Rauhala pyytää.
Entisaikana viljan kuivaus ja puinti suoritettiin riihessä. Maataloudella oli keskeinen elementti suomalaisten elämässä, sillä syksyllä kerättävä viljasato määritti koko seuraavan vuoden elämänlaadun. Maatalous ja maaseudun ihmisten elämä tulee hyvin esiin Sillanpään romaaneissa. Muun muassa sisällissodan taustoja selvittävän Hurskaan kurjuuden alkulehdillä on kuvausta katovuosista. F. E. Sillanpään ymmärrys ja kuvaus maaseudun ihmisten elämästä oli myös yksi peruste Nobel-palkinnossa, vaikkei Sillanpää itse koskaan maatöitä tehnytkään.
– Hirsielementtien tarkoitus on kunnioittaa vanhaa aikaa ja nostaa esiin suomalaista maaseutua. Sitä, miten nykyaika näkyy lavastesuunnitelmassa, emme vielä paljasta, Rauhala päättää salaperäisesti.
Lisätietoa: www.fesillanpaa.com