Vastaa aiheeseen: Suu poikki, taide taiteena!

Kiperiä kysymyksiä heitätte!

Elvibreulle vastaus: kyllä! Voin kuvitella, ja aktiivisesti myös etsin mainitsemasi kaltaisia kokonaiselämyksiä. Kehuni Nessin jousikvartettoa kohtaan oli hiukan provosoiva; teos ei ehkä ollut säihkyväksi hiottu briljantti, mutta ainakin sen vahvuudet olivat meikäläisille hieman oudommilla osa-alueilla. Esimerkki mahdollisesta kokonaisvaltaisesta täysosumasta saattaa onnistuessaan olla vaikkapa Berliinin filharmonikkojen tuleva Matteus-passio, josta Simon Rattle kertoo tuoreessa Rondon haastattelussa: perinteisen musiikillisen taidekokemuksen lisäksi pelissä tulee olemaan myös hillitty ritualistinen näyttämöelementti. Mainiota!

Marginaalimuusikolle: kiusallanikin osoitan sormellani kriittistä tarkastelijaa. Näin rapakon takaa esim. John Cagen ”toilailuja” on helppo katsoa nenänvartta pitkin ja tuomita halvoiksi vitseiksi, mutta pistävätpä ne silti vaan ihmisiä ajattelemaan! Ihminen on lokeroija luonnostaan, ja tässä toiminnassa muutama taikatemppu voi kummasti piristää! 🙂