Vastaa aiheeseen: Keskustelutavoista

En tee tilastoja, mutta sillä hetkellä kun minusta tuli ”oiva esimerkki siitä, kuin Suomessa musiikin filosofia on retuperällä”, kommentoit minua, et asiaa. Et tiedä minusta mitään muuta kuin sen, että olen tässä asiassa kanssasi eri mieltä, mikä ei tarkoita minun edustavan musiikin filosofian väitettyä rappiota Suomessa.

Kun keskustelu ei vain etene niin, että laitetaan random-siteeraus jostain wikipediasta ja Langerin kirjasta ja todetaan ”että se sitten siitä, case closed”. Jokin niinkin monisyinen ja -tulkintainen seikka kuin musiikki ja merkitykset on tietysti liian iso asia käydä perinpohjin läpi jossain foorumilla. Tämä huomioon ottaen on myös kyseenalaista esittää, että asia on helppo nakki, vaikka olisikin lukenut Langerin kirjan ja sitaatit asiayhteydessään.

Täällä vaihdellaan mielipiteitä asioista, mikä tarkoittaa, että niitä otetaan muiltakin huomioon kuin itseltään. Sen lisäksi omia näkemyksiään olisi hyvä, jopa välttämätön perustella jotenkin. Jos oma mielipide perustuu suurelta osin johonkin kirjaan, ja on itseasiassa jonkun toisen mielipde, niin se on ihan okei. Mielipteensä voi ilmaista myös olematta töykeä.

Selailtuani foorumin kätköjä tämä keskustelutapa-muistutus pomppaa hyvin usein esiin ja mielestäni syystä. Ei täällä kaivata jankkausta ja ylimieltä, toisten kykyjen tai ammattitaidon kyseenalaistamista. En myöskään aio lukea enää yhtään uutta viestiketjua aiheesta ”museomusiikki”, sillä sille on jo niitä riittämiin, monta turhaakin on jo avattu. Koko sana tulee jo korvista ulos ja muistuttaa lähinnä kovan inflaation kärsinyttä kirosanaa.

Se, mitä sillä sanalla nyt sovitusti tarkoitetaan, on mitä rikkainta ja inspiroivaa musiikkia. Ja se on sitä monelle muullekin, eiköhän hyväksytä se nyt ja lopullisesti. Ja meillä, heillä on oikeus pitää siitä. Se ei sulje pois vahvaa innostustani uuteen musiikkiin, nämä asiat kun eivät syö toisiaan pois.