Kansainvälinen Tsaikovski-kilpailu alkaa tänään

Toisena päivänä nettiongelmat jatkuivat, mutta olivat huomattavasti pienempiä ja huikeasta pianismista päästiin nauttimaan täysillä yllättävänkin nopeasti. Toisena päivänä kuultiin kahdelta soittajalta Chopinin op.25 etydit, mitä voidaan pitää erittäin rohkeana valintana kilpailuun. Tämä teoskokonaisuus kun on ihan jokaisen pianistin korvassa nuotin tarkkuudella ja kaikilla lienee myös oma mielipiteensä ja fantasiansa täydellisestä tulkinnasta. Voiko siihen yltää kukaan?

Dinara Klinton soitti etydit kyllä puhtaasti, mutta paikoin hieman ponnettomasti. Sarjan päättävä c-molli-etydi soi kyllä uhmakkaasti, mutta Klinton käytti kaikki voimansa jo etydin puoleen väliin mennessä eikä onnistunut nostamaan paatosta loppuun asti. Jianing Kongin tulkinta sen sijaan onnistui paremmin: kaikki etydit olivat puhtaita suorituksia, kudoksesta löytyi paljon ”uusia” polyfonisia keksintöjä ja etenkin a-molli-etydi n:ro 11 soi sopivan metallisena, jopa kylmästi. Oktaavietydiä on harvoin kuultu yhtä voimallisesti soitettuna.

Pianistien taso on kuitenkin niin huima, että tuomariston tehtävä ei ole kadehdittava.

Lauantain iltaerässä kuultiin jälleen huimia suorituksia! Daniil Trifonov aiheutti suoranaisen bravo-myrskyn Chopinin Barcarollen samettisen lainehtivalla tulkinnalla. Siihen päälle kuultiin vielä Lisztin Mefistovalssi, jonka Trifonov soitti kuin riivattuna: hiki lensi, tukka sotkeentui ja suu vääntyi irveeseen tiukkojen juoksutusten aikana. Hän näytti todella elävänsä soittonsa mukana. Onkohan itse Mefistofeles tehnyt vaihtokauppaa Trifonovin kanssa? Huippusuoritus, kertakaikkiaan. Jatkoon! Toisessa erässä kuultaisiin mm. Chopinin etydit op.25. Odotan innolla.

Yeun Eum Son aloitti hyvin riskaabelisti Beethovenin viimeisellä sonaatilla. Aivan kelpo soittoa, johon yleisö reagoi tosin yllättävänkin välinpitämättömin aplodein. Paitsi riskaabeli teos muutenkin, on vähintäänkin outoa avata ohjelmansa niin syvällisellä ja riipaisevan filosofisella pohdinnalla. Tosiaan, opus 111:n sonaatin jälkeen siirryttiin Tsaikovski-osion kevyeen pianismisöpöilyyn. Ei aivan mukisematta jatkoon, mutta meriittilista (Van Cliburn -kisojen hopeasija 2009) saattaa painaa sen verran, että kuunnellaan vielä toisen erän anti. Siellä olisi luvassa mm. Lisztin Espanjalainen rapsodia ja Schumannin Humoreske.

Noh, tämän toimittajan näkemykset eivät ihan kohdanneet, mutta suosikkini Kunz ja Trifonov kirkkaasti jatkoon.

Alexei Chernov
Cho Seung-Jin
Sarah Daneshpur
Pavel Kolesnikov
Philip Kopachevsky
Eduard Kunz
Alexander Lubyantsev
François-Xavier Poizat
Alexander Romanovsky
Alexander Sinchuk
Yeol Eum Son
Daniel Trifonov

Toisena välieräpäivänä on kuultu jälleen loistokkaita esityksiä. Alkuerissä sielukkaalla Barcarollella hurmannut Daniil Trifonov ei mielestäni onnistunut tänään Chopinin op.25 etydeissä, jotka soivat vähän arasti. Trifonov ei poiminut säestyskuvioista harmonisia koukkuja, vaan hän korosti vain ilmiselvää ja piti melodialinjaa ylitse muiden.

Sen sijaan Sveitsiläinen Poizat onnistui hämmästyttämään yleisönsä kirkkaalla ja uskaliaalla Busonin sovituksella Lisztin La Campanellasta. Ravelin La Tombeau de Couperin olisi voinut olla värikkäämpi, mutta soitto oli heleää, läpikuultavaa ja sopivan jäistä. Sellaista kimmeltävää Ravelia, niinkuin kuvaan sopii.

Tänään alkaa finaali. Alkuerien suosikkini Daniil Trifonov soittaa Tsaikovskin konserton, joka on siis pakollinen. Kaikki kilpailijat valitsivat muuten B-duuri-konserton, vaikka olisivat voineet valita myös Tsaikovskin toisen konserton. Illan aloittaa kuitenkin Alexandr Romanovsky, Tsaikkarilla, ja sen jälkeen 17-vuotias Cho soittaa erittäin vaikean, mahtipontisen Rachmaninovin konserton n:ro 3, d-mollissa.

Finaalissa soittavat myös Alexei Chernov ja Yeol Eum Son. Ainakin Chernovin lavakarisma ja eleet tuovat mieleen Grigori Sokolovin. Ei kovin huono lähtökohta. Tämän vuoden taso tuntuu ylipäätään olevan erityisen korkea. Itse ainakin menisin kuuntelemaan kenen tahansa resitaalia koska vain, jo alkuerien esiintyjistä lähtien. Tällä tasolla on vain henkimaailman asioista kiinni, kuka voiton vie. Itselleni tärkeintä on saada kuulla hyvää musiikkia ja musisointia. Kilpailu on sivuseikka.

Tänään suosikkini Daniil Trifonov soitti Chopinin ensimmäisen konserton todella hienosti. Larghetto oli suorastaan valuvan sulavaa musisointia. Voittajan ennakoiminen on vaikeaa, mutta Trifonov on ainakin olemuksellaan ja soitollaan vakuuttanut minut.