Beethovenin 9. sinfonia periodisoittimin: Kuudennen kerroksen orkesteri, Tuomas

Kuudennen kerroksen orkesteri, Tuomas Hannikainen, loistavat solistit ja erittäin hyvässä iskussa ollut kuoro jättivät onnellisen, vapautuneen olotilan Autereen rintaan! Paikoin oli Beethovenin 9. sinfoniassa orkesterin soitto ja yhteistyö kapellimestarin kanssa kulmikasta, mutta soittajien ja etenkin laulajien henki, tunne ja elävä musisointi veivät sydämen voiton kriittisistä korvista. Periodisoittimet toivat 9. sinfonian finaaliin sellaista selkeyttä ja polyfonian iloa, jota Beethovenin, tuon pönäkän ukonkin sisäisessä soivassa maailmassa on täytynyt olla!

Johann Wilhelm Wilmsin 6. sinfonia oli lisäksi mielenkiintoinen tuttavuus. Klassisromanttisessa murroksessa syntynyt teos kertoi taitavasta, klassismin keinovarat ja uusbarokkisen polyfonian taitavasta säveltäjästä, jota sietäisi kuulla enemmänkin. Varsinkin sinfonian ääriosat olivat taitavasti veisteltyjä ja orkesteri sekä kapellimestarinsa toivat ne pirteästi ja eläytyvästi esille.

Eipä ollut Wilms kuitenkaan sellainen meloodikko, kuin tunnetummat aikalaisensa. Konsertista poistuessani olin täytetty ilon riemukkaalla patetialla…