Yhdysvaltalaisessa huippuyliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan lapsen oppimisen näkökulmasta puhuttu kieli on ensikädessä vain yksi musiikin alalaji – musiikki ja musikaalisuus tulee ensin. Kehittyvä lapsi kuuntelee ja ymmärtää aluksi paitsi puheen emotionaalista sisältöä, myös nimenomaisesti sen musikaalisia piirteitä. Vasta myöhemmin alamme ymmärtää sanojen merkityksiä. Musikaalinen kuulemistapa heijastuu siihenkin, että tutkimuksen mukaan vauvat eivät aluksi erota oman kulttuuripiirinsä puhetta muista, ja sama koskee eri kulttuurien musiikkien tunnistamista. Oman äidinkielensä sanoihin sekä oman kulttuuripiirinsä musiikkiin lapsi alkaa myöhemmin fokusoida samaan aikaan. Aivotutkimus on vahvistanut, että puheen rakennuspalikoiden eli foneemien tunnistaminen tapahtuu samankaltaisella nopealla ajallisella hahmottamisella ohimolohkossa kuin mitä soittimien tunnistaminenkin vaatii.
”Lopputuloksena toteamme, että musiikilla on keskeinen rooli inhimillisen kehityksen ymmärtämisessä”, sanoo yksi tutkimuksen kirjoittajista, houstonilaisen Rice-yliopiston tutkija Anthony Brandt. Musiikkiterapialla onkin ollut myönteisiä vaikutuksia mm. luki- ja puhehäiriöisten auttamisessa, myös sydänkohtauksen jälkeen puhekykynsä menettäneillä. ”Music and early language acquisition” -artikkeli julkaistiin aiemmin tässä kuussa Frontiers in Auditive Cognitive Neuroscience -verkkolehdessä. Englanninkielisen tutkimusraportin voi kokonaisuudessaan ladata pdf-tiedostona tästä.