Tahdon. Musiikkia hääseremoniaan.
Jan Lehtola, Kangasalan urut (1931) Helsingin Paavalin kirkossa
2CD Alba
Urut ovat erottamaton osa suomalaista hääperinnettä. Kun seremonian ehkä tärkein valinta, siis puoliso, on todennäköisesti jo hyvissä ajoin päätetty, voi riitaa viritellä vaikkapa häämarssista. Urkuri Jan Lehtola tuo kiistanappuloita lisää äänityksellä häämarsseista, joissa valinta käydään yleensä Erkki Melartinin ja Felix Mendelssohnin välillä. Rohkeimmat parit ovat päätyneet Toivo Kuulaan. Lehtolan panos hääseremoniaan on siis tuplalevyllinen suomalaisia häämarsseja, joita on kertynyt yhteensä 43 kappaletta ja niistä peräti 30 soi levyllä nyt ensi kertaa. Ei mikään pikkujuttu.
Kun tuplalevymaratonin aloittaa ihan alusta, tulee vastaan perinteisiä ja tuhannet kerrat asteltuja häämarsseja, mutta pian meno jo äityy kiinnostavaksi. Tai niin kiinnostavaksi kuin täysin funktiopohjainen seremoniamusiikki nyt voi mennä. Häämarssin on kuitenkin tarjottava peruspoljento ja verkkaista juhlavuutta, joten mitään jälkisarjallista, jazzvaikutteista ja marssi-käsitettä kyseenalaistavaa kipaletta on turha etsiä. Valinnanvaraa on kuitenkin niin paljon, että trenditietoinen ja omaa polkuaan kulkeva pariskunta löytänee oman näköisensä juhlamarssin helposti esimerkiksi Atso Almilan Hääsoitosta tai Mikko Heiniön koko seremonian kattavasta Alkusoitto ja Tulopeli – Menopeli -teoksesta.
Lehtola soittaa Helsingin Paavalin kirkon urkuja suurellisesti ja kaikua on tarttunut äänitykseen kiitettävästi. Levy ei silti jää vain kuuntelunautinnoksi, vaan levyprojekti on kokonaisuudessaan iso kulttuuriteko ja hyödyke tuleville hääpareille ja kanttoreille. Kaikki levyn kappaleet on nimittäin koottu yhdeksi nuottilaitokseksi, joten enää edes nuottien puute ei voi estää erilaisen ja ajankohtaisen häämarssin valintaa.