Kun kapellimestari Petri Komulainen valitsi Igor Stravinskin Petrushka-baletin Sinfonia Lahden tämän kevään nuortenkonsertin teokseksi, hänellä oli jo mielessään epämääräinen ajatus baletin yhdistämisestä varhaisen mykkäelokuvan henkeen. – Balettihan sävellettiin 1911, jolloin elokuva oli juuri syntynyt.
Konsertin visuaalisesta toteutuksesta vastanneet Lahden yhteiskoulun oppilaat sekä kuvataideopettajat Hene Kuokka ja Hannu Polkutie tarttuivat ajatukseen, ja tuloksena on mustavalkoisella elokuvakollaasilla dramatisoitu Petrushka. Projektiin osallistui toistasataa 12-18-vuotiasta nuorta, joiden luovuuden tuloksena syntyi lähes seitsemän tuntia mustavalkoisia pienoiselokuvia. Tästä materiaalista on koostettu baletin pituinen kokonaisuus, joka on leikkausta myöten nuorten käsialaa.
Ensi viikolla Sibeliustalossa soiva Petrushka-konsertti jatkaa Petri Komulaisen vuonna 2008 aloittamien lasten- ja nuortenkonserttien sarjaa, jossa klassisen musiikin teoksia tarjotaan eri ikäkausien koululuokille näyttelijöillä, tanssilla tai lasten maalauksilla väritettyinä. Tämän vuoden projekti on kuitenkin sarjassa ennenkokemattoman kunnianhimoinen ja vie konserttikonseptin uudelle tasolle: nuoret ovat luoneet musiikin pohjalta itsenäisesti tulkitun, pitkäjänteisesti työstetyn teoksen, joka viestii heidän reaktioistaan Stravinskyn balettiin.
Komulaisen konserttiprojektien ideana on tarjota lapsille ja nuorille kokemus ihan oikeasta konsertista – vailla kosiskelua. Esikuvana väikkyvät erityisesti Berliinin filharmonikkojen lastenprojektit, joiden tuloksena konserteissa parveilee innokkaita nuoria kuulijoita. Toisaalta taiteidenvälisyys on alusta asti ollut Komulaisen nuorisokonserttien johtoajatus. – Kun saadaan laaja kosketus taiteeseen, muistijälkikin on voimakkaampi, hän kuvailee.
Elokuvaprojektia ohjannut kuvataideopettaja Hannu Polkutie on yhtä innoissaan taiteiden yhdistämisen tarjoamista mahdollisuuksista: – Kun oppilaat miettivät, miten musiikkia ja kuvaa voidaan yhdistää, he toivottavasti oppivat myös miten luovuus, sellainen yleinen luovuuspohja, vaikuttaa ihan kaikkeen.
Oppilaat ovatkin suhtautuneet projektiin innostuneesti, ja Stravinskyn musiikki sai ideat pulppuamaan. Työhön keskityttiin pitkäjänteisesti viime syksystä alkaen, jolloin Komulainen kävi esittelemässä teosta ryhmille. Aluksi vaikealtakin tuntuneeseen musiikkiin saatettiin syventyä lukuvuoden aikana täysillä ja monesta näkökulmasta. Komulainen ei ole halunnut aliarvioida kuulijoitaan teosvalinnassa.
– Itse asiassa haluaisin ajan myötä siirtyä koko ajan modernimaan musiikkiin. Lapset ovat usein hyvinkin avoimia esimerkiksi atonaaliselle musiikille, hän miettii.
Petrushka-baletin juonen kuvittamisen sijaan Lahden yhteiskoulun oppilaat ovat vapaasti soveltaneet tarinan ja musiikin herättämiä ajatuksia.
– Eri-ikäisten ryhmien kanssa käytettiin erilaisia lähestymistapoja. Kuudesluokkalaisten kanssa maalattiin musiikin tunnelmia, seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaiset lähtivät liikkeelle Petrushkan tarinasta, ja lukion nykytaiteen kurssilaiset käyttivät kokeellisempaa, abstraktia ilmaisua, Hannu Polkutie kuvailee. – Näin visualisoinnissakin on jokaiselle jotakin.
45 minuutin mittaisesta konserttikollaasista yli jäänyt materiaali ei ole mennyt hukkaan, sillä se pyörii Sibeliustalon aulassa.
Sibeliustalon lastenkonsertit keräävät kouluokkia myös Lahden ympäryskunnista. Ennakkotehtävien avulla koululaisille pyritään antamaan mahdollisimman kattava kosketus musiikkiin. Petri Komulainen suhtautuu vakavasti orkesterien ja koulujen yleissivistävään tehtävään.
– Olen itse kotoisin maaseudulta ja kävin pientä koulua. Opettaja kuitenkin soitti Gerswhiniä, Mozartia ja Beethovenia levyltä, ja näin altistuin klassiselle musiikille, hän kertoo.
Komulainen on huolissaan siitä, etteivät lapset enää kuule arjessaan klassista musiikkia.
– Ennen animaatioelokuvien musiikki oli vahvasti klassista, mutta nykyään lastenohjelmissa kuulee lähinnä syntikkajumputusta. Haluan tarjota lapsille vaihtoehdon yksinkertaiselle, turruttavalle musiikille.
Petrushka-nuortenkonsertti torstaina 19.4. klo 18.30 Sibeliustalossa. Sinfonia Lahti, Petri Komulainen.