Suomen Kansallisoopperan kaudella 2012-2013 nähdään peräti kahdeksan uutta ensi-iltaa.
Mikko Franckin viimeinen kausi tarjoaa Verdiä, ranskalaista ja 1900-lukua
Kausi 2012-2013 on Mikko Franckin viimeinen oopperan taiteellisena johtajana ja ylikapellimestarina. Franck on toiminut ylikapellimestarina vuodesta 2006 ja taiteellisena johtajana vuodesta 2008. Syksyllä 2013 taiteellisen johtajan tehtävässä aloittaa Lilli Paasikivi.
Mikko Franckin linjausten mukaisesti kauden ohjelmistossa on niin Verdiä, ranskalaista oopperaa kuin 1900-luvun oopperaa. Kausi alkaa Karita Mattilan tähdittämällä Leos Janácekin oopperalla Tapaus Makropulos, ja huipentuu keväällä Richard Wagnerin oopperanhistorian merkkipaaluun Tristan ja Isolde. Näiden välissä nähdään Giuseppe Verdin suurdraama Don Carlos, Jules Massenet’n Thaïs sekä Béla Bartókin Herttua Siniparran linnan ja Ruggero Leoncavallon Pajatson kiinnostava yhdistelmä.
Tapaus Makropuloksen ohjaa Olivier Tambos, ja produktio on yhteistuotanto San Franciscon oopperan kanssa. Ensi-illassa 2010 yhdysvaltalaiskriitikot kehuivat Karita Mattilan suoritusta vuolaasti. Tapaus Makropulos saa Suomen-ensi-iltansa 31. elokuuta Mikko Franckin johtamana. Puvuista ja lavastuksesta vastaa Frank Philipp Schlössmann, ja valaistuksesta Duane Schuler. Muissa rooleissa vierailevat mm. Jürgen Müller ja Jaakko Kortekangas.
Muinaiseen Espanjaan sijoittuva Don Carlos, tummasävyinen tarina rakkaudesta, politiikasta ja vallasta, saa nyt uuden jylhän toteutuksen ohjaaja Manfred Schweigkoflerin käsissä. Ensi-ilta on 19. lokakuuta, minkä jälkeen ooppera nähdään Prahan Kansallisoopperassa keväällä 2013. Goottihenkisen lavastuksen toteuttaa Walter Schütze ja puvut suomalainen, muotisuunnittelijana tunnettu Heidi Wikar. Musiikin johtaa Pietro Rizzo. Miehitys on pääosin kotimainen: nimiroolissa laulaa Mika Pohjonen, Filip II:n roolissa Mika Kares ja Jyrki Korhonen, Rodrigona Tommi Hakala ja Jaakko Kortekangas, ja Prinsessa Ebolina Lilli Paasikivi ja Päivi Nisula. Suurinkvisiittorina ovat Gregory Frank ja Koit Soasepp, ja Elisabethina Judith Howarth ja Sandra Lopez.
25. tammikuuta saa ensi-iltansa Massenet’n Thaïs, joka on viimeksi nähty Kansallisoopperassa 1930-luvulla. Tarinan keskiössä ovat kurtisaani Thaïs ja munkki Athanaël, joka haluaa pelastaa lapsuudenystävänsä syntiseltä elämältä, mutta lankeaa itsekin Thaïsin pauloihin. Göteborgin oopperassa aiemmin nähty Nicola Raabin versio siirtää tarinan muinaisesta Aleksandriasta säveltäjänsä aikakauteen, 1890-luvun dekadenttiin teatterimaailmaan, jossa Thaïs on juhlittu näyttelijätär. Virtuoosisessa nimiroolissa vuorottelevat Malin Byström ja Sabina Cvilak, ja hehkuvan värikkään musiikin johtaa Mikko Franck. Värikylläinen lavastus ja puvut ovat Johan Engelsin käsialaa, ja valaistuksen on suunnitellut Linus Fellbom.
Huhtikuun 12. päivä nähdään harvinainen yhdistelmä, kun Leoncavallon Pajatson rinnalla esitetään Bartókin Herttua Siniparran linna. Molemmat teokset ohjaa Vilppu Kiljunen, joka muistetaan mm. näkemyksellisistä Patarouva- ja Naamiohuvit-ohjauksistaan. Pajatso on henkilödraama kiertävästä näyttelijäseurueesta, jonka esityksessä teatteri ja todellisuus sekoittuvat mustasukkaisen teatterinjohtajan epäillessä vaimoaan. Myös Kiljunen leikkii ohjauksessaan illuusioilla, taiteen ja todellisuuden epävakaalla rajapinnalla. Herttua Siniparran linna on puolestaan symbolistinen matka mielen syvyyksiin Bartókin lumoavan tehokkaan musiikin johdatuksella. Siniparta tuo linnaansa uuden vaimon, joka alkaa yksi kerrallaan avata linnan suljettuja ovia. Lavastuksen oopperapariin suunnittelee Sampo Pyhälä, puvut Mirkka Nyrhinen ja valaistuksen Kimmo Karjunen.
Rakkauden ja musiikin intohimoista hurmiota tarjoaa kevään Wagner-ensi-ilta, Elisabeth Lintonin ohjaama Tristan ja Isolde. Oopperassa ei tapahdu ulkoisesti paljon, mutta lähes viisituntisen teoksen musiikki sisältää sitäkin enemmän. Kansallisoopperassa nimirooleissa ovat Marion Amman ja Robert Dean Smith, joka on laulanut Tristanin roolia Bayreuthissa, Wienissä ja Metropolitanissa. Brangäne on Lilli Paasikivi, Kurwenal Tommi Hakala, ja Kuningas Marke itseoikeutetusti Matti Salminen. Musiikin johtaa Pinchas Steinberg. Lavastuksen suunnittelee Steffen Aarfing, puvut Marie í Dali ja valaistuksen Jesper Kongshaug. Ensi-ilta on 17. toukokuuta.
Kauden oopperaohjelmistossa nähdään myös klassikoita aiemmilta kausilta. Verdi-ohjelmistosta nähdään peräti neljä produktiota: Georg Rooteringin ohjaukset Aida ja Rigoletto, suosittu La Traviata ja Vilppu Kiljusen ohjaama Naamiohuvit. Muista kestosuosikeista nähdään muun muassa Mozartin Taikahuilu ja Puccinin Tosca.