Amfion pro musica classica

Monthly Archives: heinäkuu 2017

You are browsing the site archives by month.

Musiikin ajassa pohdittiin taidetta ja autonomiaa sanojen ja sävelten avulla

Viitasaaren Musiikin ajan teemana oli taide & autonomia vuorovaikutusyhteiskunnan keskellä. Konsertti- ja puheohjelman toivottiin herättävän kysymyksiä siitä, mitä tarkoittaa taiteen autonomia tänään, kun taiteen merkitystä arvioidaan yhä useammin välineellisesti. Kuinka digitaalisuus vaikuttaa taiteilijan autonomiaan? Teemaa käsiteltiin sekä kotimaisesta että kansainvälisestä näkökulmasta, sävelten ja sanojen avulla.

Festivaalin säveltäjävieraana oli tänä vuonna skotlantilainen James Dillon. Musiikin aika toi yleisön kuultavaksi miten Dillonin tyyli on viime vuosikymmeninä saanut uusia vivahteita ja näkökulmia eri kulttuureista. Konserteissa kuultiin muun muassa Noriko Kawain esittämänä laaja pianosykli The Book of Elements sekä Talea Ensemblen konsertissa teos The New York Triptych.

Musiikin ajassa saatiin nauttia ensimmäistä kertaa Suomessa vierailleen newyorkilaisen Talea Ensemblen konserteista. Avajaiskonsertissa kuultiin yhtyeen esittämänä Steven Kazuo Takasugin spektaakkelimainen teos Sideshow. Muita yhtyeitä olivat norjalainen Poing trio sekä kanadalainen Quatuor Bozzini. Kaikki yhtyeet kantaesittivät sävellyskurssin teoksia kahdessa konsertissa. Nykymusiikkia runsaasti esittävä ja levyttävä sopraano Juliet Fraser esiintyi festivaalilla pianisti Mark Knoopin kanssa.

Viitasaarella kuultiin harvinainen suomalaisen säveltäjän sävellyskonsertti, kun Uusinta Ensemble ja Quatuor Bozzini tulkitsivat nuoren säveltäjän Sebastian Hillin teoksia. Konsertissa kantaesitettiin kitarakonsertto confluence/divergence solistinaan Petri Kumela. Festivaalin kooltaan suurin yhtye oli Susanna Mälkin mentoroiman kapellimestarikurssin orkesteri, joka koostui International Ensemble Modern Academyn opiskelijoista, Ulysses-verkoston nuorista ammattilaisista sekä Sibelius-Akatemian opiskelijoista. Kurssin kahdessa loppukonsertissa kuultiin teoksia mm. Magnus Lindbergiltä, Veli-Matti Puumalalta, Pierre Boulezilta ja Thomas Adésilta.

Festivaalin yhteydessä järjestettiin kaksipäiväinen taide & autonomia -seminaari, joka oli osa Suomi 100-ohjelmaa. Viitasaarelle saapui mielenkiintoinen ja vaihteleva kattaus puhujia: Sir John Tusa, Catherine Milliken, Teemu Mäki, Pekka Toivanen ja Sini Mononen. Musiikin “hullu tiedemies” Mark Applebaum piti esityksellisen luennon “Moral Dilemmas for the Composer of Artistically Autonomous Music”. Applebaum piti myös improvisaatiokurssin nuorille muusikoille.

Festivaalin konserteissa ja muissa tapahtumissa kävi yhteensä noin 2000 kävijää. Suosituimpia konsertteja olivat avajaiskonsertti, lastenorkesteri Loiskiksen konsertti, Sebastian Hillin sävellyskonsertti sekä sopraano Juliet Fraserin tähdittämän konsertti. Ensi vuoden festivaali järjestetään 3.-9.7.2018.

Hauhon musiikkijuhlat alkoivat

Yleisöä Hauhon kirkolla

Yleisöä Hauhon kirkolla

Hauhon musiikkijuhlat levittäytyvät kuluvalla viikolla jälleen ympäri Kanta-Hämettä. Järjestäjien iloksi tapahtuman kahdeksan konserttia ovat  ennätysvilkkaan ennakkomyynnin perusteella kiinnostaneet myös yleisöä. Hauhon musiikkijuhlien yleisöpohja onkin laajentunut vuosien varrella paikallisväestöstä ja kesäasukkaista myös muualta Suomesta paikalle saapuviin musiikinystäviin. Suurin osa Hahkialan Kartanolla järjestettävistä konserteista on jo myyty loppuun, mutta iltakonsertteihin Hauhon, Rengon ja Hattulan kirkoissa sekä Lammin Turvantalolla on lippuja saatavana myös ovelta.

Klassisen kamarimusiikin lisäksi viikon aikana kuullaan myös suomalaisia jazzin huippuja. Musiikkijuhlien uudessa konserttipaikassa Lammin Turvantalossa esiintyvät keskiviikkona 5.7. pianisti Seppo Kantonen ja kitaristi Teemu Viinikainen seuranaan Filharmoonisen viihdejousikon kvartetti. Lauantaina tapahtuman taas päättää kitaristi Marzi Nyman yhdessä vibrafonisti Arttu Takalon kanssa.

Suomen satavuotisjuhla noteerataan erityisesti tapahtuman avajaiskonsertissa Rengon kirkossa, missä Ylioppilaskunnan Laulajien kaksoiskvartetti tulkitsee suomalaisia mieskuorosävelmiä eri aikakausilta aina Paciuksesta Rautavaaraan. Nuoren suomalaisen muusikkopolven korkeaa tasoa esittelee vuoden 2017 ”Nuori Taiteilija”, pianisti Ossi Tanner. Tänä vuonna nuori taiteilija esiintyy oman Hahkialan Kartanon soolokonserttinsa lisäksi myös muiden festivaalin taiteilijoiden seurassa Hauhon kirkossa 7.7.

Hauhon musiikkijuhlien yhdeksi tavaramerkiksi historiallisten konserttipaikkojen ja kotoisan tunnelman lisäski on muotoutunut festivaalin ohjelmisto. Vuosittain pyritään tuomaan suomalaisyleisön kuultavaksi myös historian aikana unohduksiin jääneitä säveltäjiä ja heidän teoksiaan. Monesti nämä säveltäjät ovat kaiken lisäksi olleet omana aikanaan hyvin suosittuja ja syystä tai toisesta jääneet tulevina aikoina vähemmälle huomiolle. Yksi teosharvinaisuus – itävaltalaisen Egon Kornauthin 1900-luvun alussa sävelletty jousisekstettos – on kuultavissa Virtuosi di Kuhmon konsertissa Hattulan kirkossa 6.7. Tähän Hattulan seurakunnan kanssa yhteistyössä järjestettävään konserttiin on vapaa pääsy

http://www.hauhofestival.fi

 

Viitasaaren Musiikin ajassa Hirvelän ja Hillin kantaesitykset

Musiikin ajan ohjelmistossa halutaan nostaa esille suomalaisia säveltäjiä ja kantaesityksiä tilataankin säännöllisesti, eikä tämäkään vuosi ole poikkeus. Musiikin ajan tilausteoksena kuullaan torstain 6.7. konsertissa Viitasaaren kirkossa Jouni Hirvelän Fracture Mechanics newyorkilaisen Talea Ensemblen esittämänä. Fracture mechanics eli murtumismekaniikka on fysiikan osa-alue, joka tutkii kiinteiden kappaleiden murtumista ja siihen liittyviä voimia ja ilmiöitä. Hirvelä kuvailee teostaan seuraavasti: “Rikkinäisten koneiden mekaaninen liikekieli ja niiden jollain tapaa inhimillinen ja koominenkin vinksahtaneisuus estettisenä kvaliteettina oli yksi teoksen lähtökohdista.” Lisäksi työhön on vaikuttanut tietoisuus jatkuvasti kasvavaan kulutukseen perustuvan elämäntapamme kestämättömyydestä.

Nuori säveltäjä Sebastian Hilli on viime aikoina saanut laajasti huomiota. Musiikin ajan ohjelmistossa on haluttu nostaa hänen teoksiaan esille kokonaisella konsertilla. Sebastian Hillin sävellyskonsertti kuullaan perjantaina 7.7. Viitasaaren kirkossa, esiintyjänä suomalainen Uusinta Ensemble. Konsertin huipentaa kamariyhtyeelle ja solistiselle klassiselle kitaralle sävelletty kantaesitys confluence/divergence, solistina kitaristi Petri Kumela. Sävellystyö oli Hillille poikkeuksellisen pitkä prosessi, jonka aikana hän opiskeli monia komplekseja ääniyhdistelmiä ja soittotekniikoita.

Musiikin aika polkaistaan käyntiin tiistaina 4.7. Talea Ensemblen Suomen ensivierailun myötä. Festivaalin avajaiskonsertissa yhtye esittää paljon huomiota herättäneen Steven Kazuo Takasugin heille säveltämän teoksen Sideshow. Teos on hybridi omasta ajastamme, spektaakkelinomainen performanssi, joka pohtii kuinka selvitä tämän päivän yhteiskunnassa.

Festivaalin säveltäjävieraaksi saapuu skotlantilaissyntyinen säveltäjä James Dillon. Dillonin musiikkia on kuultu harvoin Suomessa ja Musiikin aika tuokin yleisön kuultavaksi, miten hänen tyylinsä on vuosien saatossa saanut vivahteita ja näkökulmia maailman eri kulttuureista. Dillonin musiikkia esittää muun muassa pianisti Noriko Kawai sekä Talea Ensemble. Muita kansainvälisiä vierailevia ensemblejä ovat norjalainen POING -trio sekä ranskalainen Bozzini -kvartetti. Nykymusiikkia runsaasti esittävä ja levyttävä sopraano Juliet Fraser saapuu Viitasaarelle yhdessä pianisti Mark Knoopin kanssa.

Musiikin aika sai tänä vuonna kursseilleen ennätysmäärän hakemuksia. Kursseille valikoitui erittäin kovatasoinen ja kansainvälinen joukko nuoria muusikoita, kapellimestareita ja säveltäjiä. Susanna Mälkin kapellimestarikurssin yhtyeenä toimii International Ensemble Modern Academy, jota on vahvistettu sekä Ulysses-hankkeen muusikoilla että Sibelius-Akatemian opiskelijoilla. James Dillonin sävellyskurssin loppukonserteissa POING-trio, Bozzini-kvartetti ja Talea Ensemble kantaesittävät nuorten säveltäjien teoksia. Improvisaatiokurssia saapuu mentoroimaan säveltäjä Mark Applebaum, jonka TEDtalkseja on katsottu yli kaksi miljoonaa kertaa Youtubesta.

Osana festivaaliohjelmaa järjestetään kaksipäiväinen taide&autonomia -seminaari Viitasaarella 6.-7.7. Seminaarin ensimmäinen päivä on englanninkielinen ja puhujana kuullaan muun muassa Sir John Tusaa, joka on tunnettu BBC Worldin, Barbican Centren ja Clore Leadership Programmen johtajana. Toinen päivä on omistettu suomenkielisille näkemyksille ja omat puheenvuoronsa saapuvat antamaan Teemu Mäki, Sini Mononen sekä Pekka Toivanen. Seminaarit ovat osa Suomi100-ohjelmaa. Kumpanakin päivänä järjestetään ilmainen bussikuljetus välillä Jyväskylä-Viitasaari.

Musiikin aika järjestetään Viitasaarella 4.-9.7. Festivaalin koko ohjelma löytyy osoitteesta http://www.musiikinaika.org

Arvio: Kožená ja Rattle ystävineen tarjosivat mieleenpainuvan illan Boulezsaalissa

Magdalena Kožená, Sir Simon Rattle ja Boulez Ensemblen muusikot Pierre Boulez Saalissa torstaina. Kuva © Jari Kallio.

Magdalena Kožená, Sir Simon Rattle ja Boulez Ensemblen muusikot Pierre Boulez Saalissa torstaina. Kuva © Jari Kallio.

Torstai-iltana oli ilo hakeutua Berliinin ukkossateiden keskeltä Pierre Boulez Saalin suojiin kuulemaan Magdalena Koženán, Boulez Ensemblen ja Sir Simon Rattlen konserttia, jonka kiintoisa ohjelma ulottui ranskalaissäveltäjistä Brahmsiin ja Dvořákiin.

Niin ikään kiintoisaa oli nähdä Simon Rattle johtajankorokkeen sijasta Boulezsaalin Steinwayn ääressä illan pianistina. Talon oman ensemblen joukosta saattoi tunnistaa myös tuttuja kasvoja Staatskapellen ja Divaaniorkesterin riveistä, ja olipa mukana Berliinin filharmonikoiden entinen konserttimestari Guy Braunsteinkin.

Illan ensimmäinen puolikas vei kuulijan syvälle ranskalaisen musiikin kiehtovaan maailmaan. Ernest Chaussonin Chanson pérpetuelle, op. 37 (1898) sopraanolle, pianolle ja jousikvartetille oli viimeinen teos, jonka säveltäjä sai valmiiksi ennen traagista kuolemaansa pyöräilyonnettomuudessa vain 44-vuotiaana.

Vaikka Chaussonin sävelkieli on vielä vahvasti kiinni romanttisessa estetiikassa, on hänen ilmaisussaan kuitenkin ainutlaatuista häilyvää herkkyyttä ja kolorististen nyanssien tajua, piirteitä, jotka assoituvat erityisesti Debussyyn, joka arvostikin Chaussonia suuresti.

Charles Grosin tekstiin pohjautuvan Chanson pérpetuellen teemoja ovat yksinäisyys, hylätyksi tuleminen ja epätoivo. Näitä syvän surun sävyjä Chausson peilaa musiikissaan mitä koskettavimmin. Kožená, Rattle ja Boulez Ensemblen muusikot tavoittivat nämä sävyt vaikuttavalla herkkyydellä ja intensiteetillä. Tähän kuuteen minuuttiin tuntui sisältyvän kokonainen maailma.

Kokonaan toisenlainen maailma sisältyi Pierre Boulezin Dialogue de l’ombre doubleen (1985) klarinetille ja elektroniikalle. Luciano Beriolle omistettuun teokseensa Boulez sai herätteen Paul Claudelin näytelmän Soulier de satin kohtauksesta, jossa päähenkilöiden varjot irtautuvat elämään omaa elämäänsä näyttämöllä.

Dialogue de l’ombre doublessa solistin varjona toimii hänen ennalta tallennetamansa osuus, joka heijastuu ympäri salia sijoitetuista kaiuttimista tilassa ja ajassa muodostaen jännittävän vuoropuhelun solistin liveousuuden kanssa.

Liveosuus koostuu kuudesta jaksosta, joihin ennalta tallennetut siirtymät lomittuvat. Kunkin kuuden jakson stemma on sijoitettu omalle nuottitelineelleen, jotka on sijoitettu lavalle ympyrän muotoon. Solisti kiertää teoksen kuluessa täten koko lavan valospotin seuratessa häntä.

Näiden tilaefektien sisällä avautuvat klarinetin vuolaat, tunnelmia, artikulaatiota ja rekisteriä alati varioivat sävelaiheet, jotka keskustelevat itsensä ja varjonsa kanssa vangiten kuulijan huomion ja kokemuksen kerrassaan intensiivisesti.

Dialogue de l’ombre doublen solistina Boulezsaalissa kuultiin oivallista nuorta Jussef Eisaa, jonka hieno levytys teoksesta julkaistiin keväällä. Ja aivan verraton oli Eisan tulkinta myös torstai-iltana. Yhdessä äänisuunnittelija Sylvain Cadarsin kanssa Eisa tavoitti Boulezin sointimaailman rikkauden riemastuttavalla musikaalisuudella. Tämä oli illan yksi ehdottomia huippuhetkiä.

Maurice Ravelin Chansons madécasses (1925-26) on yksi säveltäjänsä kiehtovimpia ja edistyksellisimpiä teoksia. Sen pohjana on Évariste-Désire de Parny de Forgesin vuonna 1787 julkaistu antologia madagaskarilaisvaikutteisia runoja, joista Ravel poimi teokseensa kolme.

Ensimmäinen laulu, Nahandove, on aistillinen, jopa eroottinen tutkielma, jonka maailma tulee lähelle Ravelin Shéherazaden eksotiikkaa. Sitä seuraa vaikuttava siirtomaavallan ja tyrannian protesti, Aoua!, jolle voimakkaan kontrastin luo laulusarjan päättävä raukean iltapäivän tuokiokuva Il est doux.

Todella perinpohjaisesti oli Kožená sisäistänyt Ravelin laulujen olemuksen, ja niinpä Boulezsaalissa saatiinkin kuulla mieleenpainuva tulkinta Chansons madécassesta. Astrig Siranossian soitti laulujen hienon sello-osuuden erinomaisesti Rattlen ja huilisti Claudia Steinin tehdessä yhtä lailla mainiota työtä omien stemmojensa parissa.

Väliajan jälkeen siirryttiin ranskasta Brahmsin ja Dvořákin maailmaan. Maantieteellisestä siirtymästä huolimatta konsertin tunnelma säilyi rikkumattomana, sillä Brahmsin harvemmin kuultujen Ofelia-laulujen, WoO 22 (1873) häilyvä maailma muodosti henkisen sillan Chaussonin ja Ravelin lauluihin.

Brahms sävelsi nämä viisi varsin lyhyttä Shakespearin Hamletin neljännen näytöksen tekstiin pohjaavaa lauluaan alun perin Olga Pregheisenille, joka lauloi ne näytelmän produktiossa Prahassa joulukuussa 1873.

Nämä laulut pysyivät varsin tuntemattomina aina vuoteen 1935 saakka, jolloin ne julkaistiin ensimmäisen kerran. Senkin jälkeen niitä on kuultu verraten harvakseltaan. Vuonna 1997 Aribert Reimann laati niistä sovituksen mezzosopraanolle ja jousikvartetille. Tässä asussa ne kuultiin myös tällä kertaa.

Näissä Brahmsin hienovireisissä soivissa hetkissä on ikään kuin aavistus Webernistä. Tätä vaikutelmaa tuntuu korostavan Reimannin kvartettisovitus, joka istuu näiden laulujen maailmaan idiomaattisesti. Erinomainen ohjelmistovalinta, joka sai Koženálta ja Boulez Ensembleltä riipaisevan tulkinnan.

Ilo oli kuulla myös Brahmsin Kaksi laulua, op. 91 (1884), joissa Koženán ja Rattlen ohella saattoi vaikuttua Yulia Deynekan kauniista alttoviulusoolosta.

Illan päätöksenä kuultiin riemastuttava kokoelma Antonín Dvořákin lauluja Duncan Wardin sovituksena Koženálle ja seitsemän muusikon soitinyhtyeelle. Näiden laulujen kansanomaisen haikeat ja riemukkaat tunnelmat tuskin voisivat saada enää hienompaa soivaa asua. Näitä lauluja kuunteli täydestä sydämestä.

Yleisön pitkien ja riemukkaiden suosionosoitusten siivittämänä Kožená lauloi vielä Wardin sovituksen Dvořákin tunnetusta Dobrú nocista opuksesta 73 (1877). Yleisön sammumaton into palkittiin illan viimeisessä, Richard Straussin verrattomassa Morgenissa, op. 27 no 4 (1894), jonka auteressa ilta kohosi huippuunsa Koženán, Rattlen ja Boulez Ensemblen jousikvartetin täysosumassa.

Boulezsaalin akustiikassa oli tällä kertaa myös sitä lämpöä, jota jäin vielä tiistai-iltana paikoitellen kaipaamaan. Liekö johtunut pienemmästä ensemblestä vaiko istumapaikastani permannolla, mene ja tiedä. Vaikuttava kokemus joka tapauksessa. Tähän saliin löytää mieluusti tiensä toistekin.

— Jari Kallio

Magdalena Kožená, mezzosopraano
Sir Simon Rattle, piano
Guy Braunstein, viulu
David Strongin, viulu
Yulia Deyneka, alttoviulu
Astrig Siranossian, sello
Claudia Stein, huilu
Jussef Eisa, klarinetti

Sylvain Cadars, äänisuunnittelu

Ernest Chausson: Chanson pérpetuelle, op. 37 (1898)
Pierre Boulez: Dialogue de l’ombre double (1985)
Maurice Ravel: Chansons madécasses (1925-26)
Johannes Brahms: Ofelia-laulut, WoO 22 (1873), sov. Aribert Reimann
Johannes Brahms: Kaksi laulua, op. 91 (1884)
Antonín Dvořák: Lauluja (1880-1886), sov. Duncan Ward

Pierre Boulez Saal, Berliini
To 29.6.2017, klo 19.30

Juha Uusitalosta Lauluakatemian taiteellinen johtaja

Juha Uusitalo. Kuva © Kauko Ollila

Juha Uusitalo. Kuva © Kauko Ollila

Oopperalaulaja Juha Uusitalo on valittu Siuntiossa vuosittain järjestettävän korkeatasoisen laulukurssitapahtuman Lauluakatemian uudeksi taiteelliseksi johtajaksi. Hän on toiminut Lauluakatemian mestarikurssien opettajana vuodesta 2016. Tähän asti taiteellisena johtajana on toiminut oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartano, joka perusti Lauluakatemian yhdessä muusikko, konserttipianisti Pami Karvosen kanssa kesäkuussa 2013.

Tapahtumaa järjestävän Siuntio Laulaa Ry:n vaalikokouksessa 8.6.2017 valittiin myös uusi hallitus. Hallituksen muita jäseniä Juha Uusitalon lisäksi ovat Kauko Ollila (puheenjohtaja), Johanna Rusanen-Kartano, Pami Karvonen, Minna Blom ja Nina Alivirta.

Uusitalo suhtautuu uuteen tehtäväänsä suurella innolla ja hänen taiteellinen näkemyksensä laulun opetuksessa nojaa musiikin rakastamiseen: muusikolle musiikki on ainoa auktoriteetti.

– Tähän ajatukseen olen joutunut nöyrtymään urallani uudestaan ja uudestaan: monesti äänenmuodostuksen tekniset ongelmat voidaan ratkaista rohkeudella heittäytyä musiikkiin. Vapaan äänen voi saavuttaa vain haluamalla musiikkia, Uusitalo sanoo.

Uusitalo uskoo myös, että laulaessa on aina ennen muuta kerrottava tarina, joka sekin vaatii laulajalta heittäytymistä ja läsnäoloa.

–  Säveltäjä Giuseppe Verdin mukaan ylimpänä on aina sana. Toki kaiken takana on pitkäjänteinen harjoittelu, jotta vapaasti soiva, koskettava musiikki välittyisi esittäjästä. Aito läsnäolo, heittäytyminen, synnyttää karismaa, joka auttaa kerrottavan tarinan esittämisessä.

Lauluakatemian tavoitteena Uusitalon mukaan on yhdessä oppilaan kanssa löytää suuri rakkaus musiikkiin, joka avaa tien kohti taiteen vuorovaikutusta esiintyjän ja yleisön välillä.

Siuntio Laulaa Ry:n järjestämän Lauluakatemian tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää akustista lauluharrastusta sekä edistää ja tukea laulumusiikkitoiminnan kehitystä Suomessa. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan pääasiallisesti järjestämällä kursseja,  koulutus- ja keskustelutilaisuuksia, konsertteja, harjoittamalla julkaisutoimintaa sekä tekemällä yhteistyötä muiden klassisen laulun toimijoiden kanssa. www.lauluakatemia.com