Amfion pro musica classica

Monthly Archives: huhtikuu 2017

You are browsing the site archives by month.

Arvio: BBC:n sinfoniaorkesteri ja oivalliset laulajat loivat Doctor Atomic -muistoja loppuelämäksi

 

John Adams, Julia Bullock, Jennifer Johnston ja BBC:n sinfoniaorkesteri Barbicanin lavalla tiistaina. Kuva © Jari Kallio.

John Adams, Julia Bullock, Jennifer Johnston ja BBC:n sinfoniaorkesteri Barbicanin lavalla tiistaina. Kuva © Jari Kallio.

Kuuden päivän harjoitusten ja levytyssessioiden päätteeksi BBC:n sinfoniaorkesteri tarjosi Lontoon Barbicanin yleisölle unohtumattoman illan John Adamsin Doctor Atomic -oopperan (2004-05) parissa säveltäjän johdolla.

70-vuotisjulhliaan tällä kaudella viettävä Adams on viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana vähitellen noussut yhdeksi aikamme soitetuimmista ja kiitetyimmistä säveltäjistä. Eikä suotta, sillä Adams on kehittänyt omintakeisen ja ilmaisuvoimaisen sävelkielen, jonka tonaaliseen pohjavireeseen on sulautunut vaikutteita jotakuinkin kaikista 1900-lukujen suuntauksista tehden Adamsista vaikuttavan hahmon 2000-luvun musiikissa.

Jopa modernismin omatunto, Pierre Boulez totesi Adamsin musiikin olevan liian hyvin rakennettua, jotta sen päälle voisi sylkeä. Adamsin eklektismi kaihtaakin avoimen postmodernistisia eleitä sulauttaessaan erityyppisiä aineksia orgaanisiksi kokonaisuuksiksi, joiden ensisijainen tavoite on voimakas musiikillinen ilmaisu, ei niinkään tyylillinen kommentaari.

Adamsin 1970- ja 80-lukujen minimalismi ja siihen kietoutuneet romantiikan sävyt tummuivat ja komplisoituivat 90-luvulla, ja uudelle vuosituhannelle siirryttäessä tonaaliset keskukset muodostuivat yhä häilyvämmiksi samalla kun säveltäjän ilmaisuasteikko laajeni kohti yhä huimempia ratkaisuja.

Alun perin San Franciscon oopperan tilaama Doctor Atomic on yksi Adamsin vaikuttavimmista teoksista, ja ylipäätään hienoimpia uuden vuosituhannen oopperoita. Säveltäjän ja Peter Sellarsin laatima libretto perustuu Adamsin oopperoille tyypilliseen tapaan autenttisiin historiallisiin lähteisiin.

Doctor Atomic vie kuulijansa yhteen modernia aikaa peruuttamattomimmin määritelleeseen hetkeen, ensimmäisen atomipommin koeräjäytykseen Los Alamosissa heinäkuussa 1945. Oopperan Thomas Mannin Doktor Faustusta peilaava nimi viittaa J. Robert Oppenheimeriin eli Oppieen, atomipommin kehittäneen Manhattan-projektin tieteelliseen johtajaan.

Oppenheimerin ohella Doctor Atomicin keskushenkilöitä ovat projektin sotilaallisesta johdosta vastannut kenraali Leslie Groves sekä Kitty Oppenheimer, Oppien vaimo ja koko oopperan humanitaarinen, sivistyksellinen voima.

Doctor Atomic kietoo yhteen Manhattan-projektin koko monikasvoisen omalaatuisuuden ja omituisuuden. Kuulija ei voi olla hämmästelemättä sitä sodankäynnin ja suurvaltapolitiikan järkyttävää mielettömyyttä, joka mahdollistaa joukkotuhon valjastamisen globaalin valtakilpailun välineeksi. Mutta samalla Doctor Atomic onnistuu herättämään kuulijassaan jännittynyttä, omituista intoa, jota loputtomien teknologisten haasteiden kautta voittoon kamppaileva tieteellinen edistys on omiaan nostattamaan.

Tämän moraalisesti kestämättömän innostuksen kokemuksellinen saavuttaminen pakottaa kuulijan kohtaamaan Doctor Atomicin problematiikan omakohtaisesti. Ooppera ei suostu olemaan suoraviivainen saarna, vaan se ohjaa ennemminkin oivaltamaan, kuinka humanitaarisiin, moraalisiin ja poliittisiin mielettömyyksiin ajaudutaan. Valitettavasti tämä tematiikka on jälleen noussut mitä ajankohtaisimmaksi osaksi välitöntä todellisuuttamme.

Musiikillisesti Doctor Atomic on Adamsin monitahoisimpia ja teknisesti suvereeneimpia sävellyksiä. Mark Greyn suunnittelema pariminuuttinen elektroninen äänimaisema johdattelee kohti neljäkymmentäluvun sotavuosia, kunnes vaskien voimallinen avaussointu käynnistää orkesterin liikkeen. Patarumpujen pahaenteisen pulssin ympärillä Varèse-henkiset, armottomat vaskipurkaukset hallitsevat sointia hetken, kunnes jousten, harpun ja moninaisten lyömäsoitinten kuviot hiljentävät musiikin arvoituksellisen odottavaiseen tilaan.

Avauskuoro pohtii aineen ja energian olemusta. Tässä hienovireisessä kuorofantasiassa Adams lumoaa kuulijansa tieteellisellä mielenkiinnolla, mutta pian musiikki muuttuu rauhattomaksi, ja yhtäkkiä olemme keskellä Manhattan-projektin kuumeisia viimeisiä hetkiä ennen Los Alamosin koeräjäytystä.

Oppenheimer ja hänen tutkijakollegansa Edward Teller pohtivat teknologisia pulmia samalla kun nuorempi tutkija Robert Wilson ilmaisee huolensa humanitaarisesta katastrofista, jonka vastuu lankeaa kaikkien ylle. Oppenheimer tekee selväksi, että projektia ei voi enää pysäyttää, siitä on tullut vääjäämättä etenevä välttämättömyys, jolla tuntuu olevan omat lakinsa.

Oppenheimereiden kotona Kittyn ja Oppien maailmat etsivät toisiaan. Dueton musiikissa on uutta pehmeyttä, joskin päällimmäisimpänä tunnelmana on syvenevä yksinäisyys. Kittyn sanat saavat Oppien haaveilemaan Baudelairen sanoin, mutta aitoa kontaktia heidän välillään ei synny.

Ensimmäinen näytös huipentuu testiä edeltävän yön myrskyyn, jonka edetessä tunnelma kiristyy äärimmilleen. Kenraali Groves purkaa turhautumisensa armeijan meteorologeihin, jotka eivät suostu ennustamaan hyvää säätä, ja lääkäreihin, jotka kantavat huolta henkilökunnan mielentilasta ja testin terveyshaitoista, jotka eivät ole korkealla kenraalin prioriteettilistalla. Lopulta Groves lyö pöytään vaihtoehtoiset faktat ja ilmoittaa tekevänsä omat sääennusteensa.

Muiden vetäytyessä nukkumaan tai vartiopaikoilleen Oppenheimer jää yksin laboratorioonsa. John Donnen sanat tarttuvat hänen ajatuksiinsa, jolloin kuullaan Doctor Atomicin hienoimmat hetket huikean Batter my heart, three person’d God -aarian muodossa.

Toinen näytös on vaikuttava panoraama räjäytystä edeltävän yön monien tapahtumien, sävyjen, tunnelmien ja ajatusten yhteenkietoutuvissa valveen ja unen rajoilla häilyvissä maailmoissa. Näytöksen alussa Kittyn ja Oppenheimereiden kotiapulaisen, Pasqualitan sanat puhuvat vaikuttavasti rauhasta, ihmisyydestä ja kuolemasta. Ne saavat kuulijan toivomaan, etteivät oopperan tapahtumat etenisi historian tavoin, vaan tarjoaisivat jonkinlaisen pakotien. Musiikin pohjavirta kuitenkin kertoo, että väistämätön on edessä.

Myrsky raivoaa Trinityn testialueella. Sen kuohuista nousee kuoron järisyttävä tuhon kuvaus, jonka teksti pohjautuu Bhagavad-gitaan, eepokseen, jota Oppenheimerin tiedetään lukeneen Los Alamosissa. Aamua kohden myrsky tyyntyy, ja testi voidaan käynnistää.

Alkusoiton vaskipurkaukset, joiden muistumia Adams on sirotellut partituuriinsa aina, kun libreton tekstissä viitataan pommin räjäytykseen, palaavat nyt täydellä voimallaan. Peruuttamaton on tapahtumassa. Musiikki manipuloi ajan kokemusta hämmästyttävästi. Adams asettaa vastakkain kiihkeän agitoivaa ja täysin staattista sävelmateriaalia, jolloin aika tuntuu välillä vyöryvän eteenpäin vain pysähtyäkseen syvään odotukseen.

Oopperan lopussa orkesteri, kuoro ja elektroninen äänimaisema sulautuvat yhä syvemmin yhteen. Harmoniat liikkuvat yhä oudommille urille lomittuen salia ympäröivään elektroakustiseen jyrinään. Tikittävät pizzicatot laskevat viimeisiä sekunteja. Räjähdys on tapahtunut.

Partituurin viimeisillä sivuilla vaimenevan jyrinän ja instrumettien viimeisten satunnaisten repliikkien keskeltä kohoaa japaninkielisiä puhekatkelmia. Niissä äiti pyytää vettä lapselleen ja nainen kyselee kadonneen miehensä perään Hiroshimassa. Sali hiljenee ja valot sammuvat. Doctor Atomic on saapunut järkyttävään päätökseensä.

Valojen syttyessä ja yleisön noustessa seisaalleen osoittamaan suosiotaan me paikalla olleet tiesimme kokeneemme jotakin kerrassaan ainutlaatuista. Gerald Finley oli jälleen Adamsin hänelle kirjoittamassa roolissaan ylittämätön Oppenheimer. Audrey Allicock puolestaan tavoitti oivallisesti kenraali Grovesin armottoman olemuksen. Kittyn roolia en ole koskaan aiemmin kuullut yhtä voimakkaan vaikuttavana kuin nyt Julia Bullockin tulkitsemana. Samaa voi ehdottomasti sanoa Jennifer Johnstonin Pasqualitasta.

Myös muut laulajat tekivät roolinsa varsin hienosti. Erityisesti Andrew Staplesin Wilson ja Brindley Sherattin Teller jäivät mieleen vokaalisesti puhtaina ja oivaltaen  karakterisoituina.

BBC:n sinfoniaorkesterin erinomaiset muusikot olivat sisäistäneet Adamsin vaativat tekstuurit kertakaikkisen hienosti. Balanssi oli jotakuinkin täydellinen, ja partituurin moninaiset yksityskohdat soivat täsmällisesti, puhtaasti ja hämmästyttävän läpikuultavasti. Pitkä harjoitusperiodi ja Adamsin selkeä ja turhia kiemuroita tai itsetarkoituksellisia eleitä kaihtava johtamistyyli antoivat muusikoille parhaan mahdollisen tuen.

Yhtä suuresti on kiittäminen BBC Singersin mainioita laulajia, jotka tulkitsivat Adamsin kuoro-osuudet aivan nappiin. Kenneth Richardsonin vähäeleinen dramaturgia valoineen ja hienovaraisine näyttämörekvisiittoineen täydensi esitystä sopivasti tuoden konserttitilanteeseen sopivaa luontevuutta aina kuitenkin musiikin ehdoilla.

Tämän illan kokeneille Doctor Atomicista riittää puhuttaavaa varmasti pitkään, mahdollisesti loppuelämäksi. Monta sähköistävää tarinaa olen kuullut niiltä, jotka ovat olleet paikalla Stravinskyn tai Brittenin johtaessa omia teoksiaan.  Nyt uskoisin ymmärtäväni tuon kokemuksen erityislaatuisuutta omakohtaisesti. Mielenkiintoista kuulla, millaisen vaikutelman aikaan julkaistava Doctor Atomicin levytys luo kotikuuntelussa.

— Jari Kallio

John Adams: Doctor Atomic
Gerald Finley (J. Robert Oppenheimer)
Julia Bullock (Kitty Oppenheimer)
Brindley Sherratt (Edward Teller)
Andrew Staples (Robert Wilson)
Jennifen Johnston (Pasqualita)
Audrey Allicock (Kenraali Leslie Groves)
Marcus Fainworth (Frank Hubbard)
Samuel Sakker (Kapteeni James Nolan)

BBC Singers
Matthew Morely, kuoron valmennus
BBC:n sinfoniaorkesteri
John Adams, kapellimestari
Kenneth Richardson, näyttämöohjaus

Ti 25.4.2017 klo 19.00
Barbican Centre, Lontoo

4. kansainväliseen Maj Lind -pianokilpailuun 195 ilmoittautunutta

maj a823bba4971a4350_800x800ar

Neljäs kansainvälinen Maj Lind -pianokilpailu (17.–31.8.2017) on saanut määräaikaan mennessä ennätykselliset 195 hakemusta. Kilpailuun ilmoittautuneet edustavat 39 kansallisuutta. Suomalaisia on hakenut kilpailuun 18. Eniten hakijoita on Venäjältä (32 hakemusta), Etelä-Koreasta (28), Japanista (15), Kiinasta (17) ja Yhdysvalloista (15).

Ilmoittautuneista valitaan alkukilpailuihin 40 pianistia. Valinta tehdään videotallenteiden perusteella. Tieto kilpailuun hyväksytyistä julkaistaan 26.5. mennessä kilpailun kotisivuilla.

Hakijoita on seuraavasti: Armenia (2 hakijaa), Australia (3), Bosnia-Hertsegovina (1), Brasilia (1), Bulgaria (1), Espanja (1), Etelä-Korea (28), Georgia (2), Indonesia (2), Iso-Britannia (2), Israel (4), Italia (4), Japani (15), Kanada (2), Kazakstan (1), Kiina (17), Kirgisia (1), Kreikka (1), Kroatia (1), Kypros (1), Latvia (3), Liettua (3), Meksiko (1), Norja (2), Puola (3), Ranska (4), Romania (1), Ruotsi (2), Saksa (4), Serbia (1), Taiwan (5), Tanska (1), Turkki (1), Ukraina (6), Uusi-Seelanti (1), Valko-Venäjä (2), Venäjä (32) ja Yhdysvallat (15).

Neljäs kansainvälinen Maj Lind -pianokilpailu on avoin kaikille pianisteille, jotka ovat syntyneet vuonna 1987 tai sen jälkeen. Kilpailu järjestetään Musiikkitalossa Helsingissä, ja Yleisradio striimaa koko kilpailun maailmanlaajuisesti. Se myös televisioi orkesterifinaalin. Kilpailun järjestää Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.

Kilpailun tilausteos on Kaija Saariaholta. Arabesques et adages kuuluu välierän kilpailuohjelmaan valinnaisena teoksena.

Ilmoittautumisaika kilpailuun päättyi 24.4. Tieto kilpailuun hyväksytyistä julkaistaan 26.5. mennessä. Kilpailujärjestys arvotaan 17.8. Kilpailussa on kolme erää, jotka kaikki ovat julkisia tilaisuuksia: alkuerät (18.–22.8.) ja välierät (24.–25.8.) sekä finaalit: kamarimusiikkifinaali (27.8.) ja orkesterifinaali (30.–31.8.). Palkinnot jaetaan 31.8. finaalin päätyttyä.

Kilpailun tuomaristoon kuuluu kahdeksan jäsentä: Dmitri Baškirov, Janina Fialkowska, Ralf Gothóni, Ewa Kupiec, Alberto Nosè, Roland Pöntinen, Dang Thai Son ja Dina Yoffe.

Orkesterifinaalissa soittaa Helsingin kaupunginorkesteri johtajanaan Anna-Maria Helsing. Kamarimusiikkifinaalissa soittavat Tempera-kvartetti ja Uusi Helsinki -kvartetti.

Ensimmäisen palkinnon suuruus on 30 000 euroa, toisen 25 000 euroa ja kolmannen 20 000 euroa. Muut kolme finalistia saavat kukin 8 000 euron tunnustuspalkinnon. Erikoispalkintoina jaetaan yhteensä 10 500 euroa. Lisäksi kilpailun voittaja saa sooloresitaalin PianoEspoo-festivaalilla 9.11.2017.

Kansainvälisen Maj Lind -pianokilpailun aiemmat voittajat ovat Alberto Nosè (2002), Sofija Guljak (2007) ja Sergei Redkin (2012).

Vuonna 1945 perustettu kansallinen kilpailu laajennettiin kansainväliseksi vuonna 2002. Kilpailu järjestetään nykyään viiden vuoden välein. Kilpailu on syntynyt innokkaan musiikinharrastajan Maj Lindin o.s. Kopjeffin (1876–1942) testamenttivaroilla perustetun rahaston turvin. Kilpailun järjestää Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. majlindcompetition.fi

facebook.com/majlindcompetition

twitter.com/majlindpiano

instagram.com/majlindcompetition

#majlind2017

Lotta Wennäkoskelta tilausteos PROMS-festivaalin päätöskonserttiin

wennä

BBC on tilannut säveltäjä Lotta Wennäkoskelta orkesteriteoksen PROMS-festivaalille. BBC:n sinfoniaorkesteri kantaesittää sen festivaalin päätöskonsertissa 9. syyskuuta Sakari Oramon johdolla Lontoon Royal Albert Hallissa. Eilen iltapäivällä julkistetun ohjelman mukaan konsertissa kuullaan myös mm. Jean Sibeliuksen Finlandia.

BBC:n sinfoniaorkesteri on esittänyt Wennäkosken musiikkia aiemmin studiokonsertissaan joulukuussa 2015. PROMSissa esitettävä Flounce on toinen Lotta Wennäkosken saama merkittävä sävellystilaus Iso-Britanniasta. Scottish Chamber Orchestra kantaesitti tilaamansa Verdigris-orkesteriteoksen lokakuussa 2015. 

Lisätietoja:
https://www.bbc.co.uk/events/ecc3d4
www.fennicagehrman.fi

Vuoden 2017 Uusimaa-palkinto Finlandia laulajille

Maakuntahallitus valitsi Uusimaa-palkinnon saajaksi Finlandia-laulajat, joka on neljän uusmaalaisen mieskuoron kuoroprojekti. Se syntyi juhlistamaan säveltäjämestari Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlaa. Nyt toiminta jatkuu Suomen 100-vuotisjuhlien merkeissä. Kuoroprojektissa ovat mukana Järvenpään Mieslaulajat, Keravan Mieslaulajat, Tuusulan Mieslaulajat, Runebergskören BSB sekä tänä vuonna liittynyt Lohjan kaupunginorkesteri.

Erilaisista toimintakulttuureista ja taustoista tulevat kuorot ovat ennakkoluulottomasti ja menestyksellisesti luoneet vahvaa musiikkiosaamista ja uudenlaisen toimintatavan. Finlandia-laulajissa kunta- ja kielirajat ylittyvät mutkattomasti. Keskeisiä taustavaikuttajia ovat olleet kuorojen taiteelliset johtajat Teppo Salakka ja Filip Häyrynen sekä Lohjan kaupunginorkesterin intendentti Felix von Willebrand.

Varaslähtö Juhlaviikoille – maailmanluokan orkesteri Musiikkitalossa ensi viikolla

 

messenger_wedo_newsletter_header_600x225

Helsingin Juhlaviikkojen vuosi käynnistyy loisteliaasti maailmanluokan kevätkonsertilla. Lontoon Royal Albert Hallissa viime syksynä hurmannut West-Eastern Divan Orchestra saapuu viimein Suomeen huippukapellimestari Daniel Barenboimin johtamana. Orkesteri tunnetaan erityisesti rauhantyöstään musiikillisena sillanrakentajana Lähi-idän konfliktin keskellä. Kokoonpanossa soittaa yhtäläinen määrä israelilais- ja arabitaustaisia nuoria lahjakkuuksia.

Ohjelma:
W.A. Mozart: Sinfonia nro 39
Richard Strauss: Don Quixote

West-Eastern Divan Orchestra & Daniel Barenboim
To 27.4.2017 klo 19.30. Musiikkitalo