Monthly Archives: maaliskuu 2017

Yleisö täytti Suomen kansallisoopperan ja -baletin esitykset 92-prosenttisesti vuonna 2016. Myös kävijämäärä nousivat entisestään: kaikissa tilaisuuksissa kävijöitä oli ennätykselliset 317 000. Myös lipputulot nousivat edellisen vuoden 9,3 miljoonasta eurosta 11 miljoonaan euroon.

Vuoden 2016 aikana yhteensä 643 esitystä

Vuosi 2016 oli Suomen kansallisoopperalle ja -baletille monipuolisen ja aktiivisen toiminnan vuosi. Ohjelmistossa oli 19 ooppera-, baletti- ja musikaaliproduktiota, joista 10 oli uusia. Lisäksi toteutettiin suuri määrä muita eri yleisö- ja ikäryhmille suunnattuja tilaisuuksia ja projekteja sekä vierailtiin 29 paikkakunnalla Suomessa. Vuoden aikana kävijöitä kaikissa tilaisuuksissa oli yhteensä 317 000. Ohjelmaa ja elämyksiä oli kaikenikäisille, ja vuonna 2016 tavoitettiinkin 54 500 lasta ja nuorta.

Maksullisten esitysten määrä oli 275 ja näiden esitysten täyttöaste nousi ennätykselliseen 92 prosenttiin. Vuoden aikana tuotettiin yhteensä 643 esitystä, joista 15 % oli Oopperatalon ulkopuolella. Näitä maksullisia ja maksuttomia esityksiä seurasi yhteensä 294 410 katsojaa. Ostettujen lippujen arvonlisäveroton keskihinta oli 50 euroa.

Oopperatalon tilojen vuokrattiin myös ulkopuolisille toimijoille, ja lisäksi vapaan kentän ooppera- ja tanssiseurueita kutsutaan vuosittain esiintymään Alminsaliin. Siellä nähtiin Tero Saarinen Companyn, Susanna Leinonen Companyn, Bäckström Brothersien, Kulturföreningen Katrinan sekä Helsingin juhlaviikkojen, Tanssiteatteri ERIn ja Ballet Finlandin tuottamia esityksiä. Muita yhteistyökumppaneita vuoden aikana olivat mm. YLE, Helsingin juhlaviikot, Urkuyö ja aaria, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Radion sinfoniaorkesteri, Helsingin kaupunginorkesteri, Musiikkitalo, New Yorkin filharmonikot, Tiedekeskus Heureka ja lukuisat koulut, tanssi- ja musiikkioppilaitokset sekä oppi- ja hoivalaitokset.

Yhteistyö kansainvälisten ooppera- ja balettiseurueiden kanssa jatkui myös tiiviinä. Oopperatalossa nähtiin kaksi muualta ostettua produktiota, ja Tokion New National Theatre esitti Kansallisoopperan ja -baletin Wagnerin Valkyyria-tuotannon. Lisäksi toteutettiin Romeo ja Julia -baletti yhteistyössä Slovakian kansallisteatterin kanssa.

Ohjelmiston lisäksi erilaisia sisältöjä monikanavaisesti

Vuoden keskeisenä tavoitteena oli löytää uusia katsojia ja kuulijoita. Tämä tavoite saavutettiin monipuolisen ohjelmiston ja etenkin metalliooppera Indigon sekä oopperaa ja sirkusta yhdistelevän CircOperan avulla.

Tähän tavoitteeseen pyrittiin myös tarjoamalla useiden kanavien kautta erilaisia yleisöryhmiä kiinnostavia, monipuolisia ja koskettavia taide-elämyksiä sekä taustamateriaaleja. Vuoden 2016 tammikuussa uudistetussa verkkopalvelussa oli vuoden loppuun mennessä yli 1 300 000 vierailua. Esitysten suoratoistot kasvattivat merkitystään huomattavasti. Nämä toteutettiin yhteistyössä Yle Klassisen ja HSTV:n kanssa, ja kaikki livelähetykset ja tallenteet esitettiin myös verkkopalvelun Stage24-osiossa. Esitysten suoratoistoja ja tallenteita seurasi Stage 24:lla, Ylen ja HSTV:n sivuilla sekä Arte Concert -palvelussa yhteensä noin 170 000 henkilöä Suomessa ja kansainvälisesti. Virtuaalinäyttämö Stage24:n sisältösivuja ladattiin puolestaan 159 000 kertaa.

Tavoitteena omarahoitusosuuden kasvattaminen

Säätiön taloudellinen tulos vuonna 2016 oli 0,9 milj. euroa ylijäämäinen. Muutos edellisvuodesta johtui ennen kaikkea esitysten ennätyksellisen korkean täyttöasteen mukanaan tuomasta lipunmyyntitulojen kasvusta ja dynaamisesta eli kysyntään pohjautuvasta lippujen hinnoittelusta.

Uusien yleisöjen tavoittaminen, riittävän suurta yleisöä houkuttelevat ohjelmistovalinnat ja dynaamisen hinnoittelun sekä yritys- ja ryhmämyynnin kehittäminen ovat keskeisiä keinoja kasvattaa Kansallisoopperan ja -baletin omarahoitusosuutta. Lisäksi pyritään laajentamaan rahoituspohjaa kehittämällä kumppanuusyhteistyötä ja lahjoittajasuhteita yksityisten tahojen kanssa.

Varsinaisen toiminnan tuotot vuonna 2016 kasvoivat 15 prosenttia 14,3 miljoonaan euroon. Lipputulojen osuus toiminnan kokonaistuotoista oli 11 miljoonaa euroa. Toiminnan kokonaiskulut olivat 58,1 miljoonaa euroa. Valtaosa toiminnan kuluista koostui henkilöstömenoista. Kokoaikaisen henkilöstön palkkamenot ja muut henkilöstömenot vuonna 2016 olivat yhteensä 38,7 miljoonaa euroa. Taiteellisissa ja muissa tehtävissä toimineiden vierailijoiden henkilöstömenot olivat 5,5 miljoonaa euroa ja teknisissä ja hallinnollisissa tehtävissä käytettyjen tuntipalkkaisten työntekijöiden henkilöstömenot 1,8 miljoonaa euroa.

Vuoden aikana Säätiön palveluksessa työskenteli keskimäärin 538 kuukausipalkkaista työntekijää 36 eri maasta. Lisäksi Kansallisoopperassa ja -baletissa työskenteli 879 tunti- ja suoritepalkkaista työntekijää, joista noin 78,6 % vierailijoina taiteellisissa tehtävissä.

FT Marja-Leena Juntunen (s. 1963) on nimitetty Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan musiikkikasvatuksen tieteelliseksi professoriksi. Viisivuotinen professuuri alkaa 1. elokuuta 2017, ja se on Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatuksen alan kolmas. Tehtävällä halutaan tukea strategisesti tärkeän oppiaineen kehittämistä.

Professorina Juntusen keskeinen tehtävä on vahvistaa musiikkikasvatuksen kandidaatti- ja maisteriopiskelijoiden tutkimusvalmiuksia, opettaa pedagogiikkaa sekä ohjata opinnäytteitä. Hän osallistuu musiikkikasvatuksen aineryhmän toiminnan ja yliopistopedagogisen koulutuksen kehittämiseen Taideyliopistossa, kehittää musiikkikasvatuksen koulutuksen kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoja tärkeiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa sekä tekee opetustaitoihin ja -käytäntöihin liittyvää tutkimusta.

Juntunen pitää tärkeänä, että Sibelius-Akatemiassa tehtävää ja muuta kansainvälistä musiikkikasvatuksen tutkimusta hyödynnetään opetuksen ja koulutuksen edelleen kehittämiseksi.

– Haluan tiivistää vuorovaikutusta musiikinopettajakoulutuksen ja musiikin opetuskentän välillä sekä opetuksessa että tutkimuksessa. Tavoitteenani on myös tuoda musiikkikasvatuksen tutkimusta lähemmäs opetusta niin, että tutkimus on helpommin opettajien saavutettavissa, Juntunen toteaa.

FT, KL, MuM Marja-Leena Juntunen on väitellyt filosofian tohtoriksi musiikkikasvatuksesta Oulun yliopistossa 2005. Hän on toiminut musiikinopettajien kouluttajana lähes 30 vuotta ja työskennellyt Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatuksen professorina täyttöprosessin ajan vuodesta 2014 sekä yliassistenttina vuosina 2010−2014 ja postdoc-tutkijana 2008−2010.

Juntunen on julkaissut lukuisia musiikkikasvatuksen oppimateriaaleja sekä artikkeleita kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä ja kokoomateoksissa. Hän on kokenut yliopisto-opettaja, opinnäytteiden ohjaaja ja tutkija. Vuodesta 2015 Juntunen on toiminut aktiivisesti tutkijana Taideyliopiston koordinoimassa ArtsEqual-hankkeessa, jonka tarkoituksena on selvittää, kuinka taide voi julkisena palveluna lisätä tasa-arvoa ja hyvinvointia yhteiskunnassa. Osana hanketta Juntunen on tehnyt muun muassa peruskoulujen rehtoreille suosituksen, jossa ehdotetaan toimenpiteitä musiikinopetuksen aseman parantamiseksi.

Musiikkikasvatuksen tieteellisen professorin tehtävään haki kahdeksan henkilöä, joista kolme kutsuttiin soveltuvuusarvointiin. Arviointi koostui opetusnäytteestä, jatko-opintoja suunnittelevan opiskelijan ohjausnäytteestä sekä haastattelusta.

Marja-Leena Juntusen nimitti tehtäväänsä Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäki Sibelius-Akatemian varadekaani Olli-Pekka Martikaisen esityksestä.