RSO:n muusikoiden suunnitteleman kamarimusiikkifestivaalin teemana on tänä vuonna The Grand Tour. Nimi viittaa eurooppalaisen sivistyneistön 1700-luvulla tekemiin kulttuuripainotteisiin opintomatkoihin Italiassa. ”Muusikon elämä on suuri kiertue, joka vie vieraille maille opiskelemaan ja konsertoimaan, mutta samalla herkistää kuuntelemaan sisintään. Vierauden ympäröimänä moni löytääkin oman minuutensa”, kuvailee RSO:n sellisti Jukka Rautasalo teeman valintaa.

Musiikkitalossa 13.-15.5. pidettävän festivaalin seitsemässä konsertissa on teoksia mm. Couperinilta, Esa-Pekka Saloselta, Luigi Boccherinilta ja Eero Hämeenniemeltä. Kantaesityksinä kuullaan Kirmo Lintisen Ballata concertante ja Olli Virtaperkon In nomine ’Shivering’. Avajaiskonsertti 13.5. lähetetään suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä ja verkossa yle.fi/rso. Lauantain ja sunnuntain konserttien taltioinnit kuullaan kesä-heinäkuussa tiistaisin klo 14 Yle Radio 1:ssä.

Käsite ”Grand Tour” ilmestyi eurooppalaiseen kielenkäyttöön vuonna 1670 roomalaiskatolisen papin ja matkakirjailijan Richard Lasselsin teoksessa Voyage or a Complete Journey through Italy. Varsinaista kulta-aikaansa Grand Tour eli 1700-luvulla, jolloin sitä siivitti valistusajan korostama ajatus mahdollisimman monipuolisesta sivistyksestä. Matkan aikana oli määrä oppia kieliä ja käytöstapoja sekä tutustua eri maiden taideaarteisiin, arkkitehtuuriin ja musiikkiin. Yleensä nuoren ylimyksen mukana matkasi kokeneempi opettaja, joka kaiken muun ohella piti parhaansa mukaan huolta siitä, ettei huvittelu karannut täysin käsistä. Koska matkustaminen oli hidasta ja vaivalloista, kunnon Grand Tourille varattiin kunnolla aikaa, mieluusti kahdesta neljäänkin vuotta, jolloin tärkeimmissä matkakohteissa viivyttiin useita kuukausia. Jos rahaa oli rasitteeksi asti, ei pidetty pahana, jos matkailija toi tuliaisina taidetta eri matkakohteista.

József Hársin johdolla kuultava avajaiskonsertti 13.5. on nimeltään Taivaallista torvensoittoa. Sen ohjelmassa on Wassenaeren Concerto armonico nro 2, Stravinskyn Pulcinella-sarja sekä Mendelssohnin sinfonia nro 4, lisänimeltään ”italialainen”. Myöhäisillan kamarimusiikissa kuullaan Tomasin Fanfares liturgiques ja Puccinin Crisantemi. Ennen konserttia RSO:n sellisti Jukka Rautasalo ja alttoviulisti Tommi Aalto kertovat festivaalin ohjelmasta päälämpiössä klo 18.

Avajaiskonserttia lukuun ottamatta konsertteihin on vapaa pääsy. Koska paikkoja on rajoitetusti, pyydämme noutamaan konserttiin vapaalipun Musiikkitalon naulakkohenkilökunnalta konserttipäivänä. Lippuja jaetaan sekä lauantaina että sunnuntaina klo 11 alkaen saman päivän konsertteihin. Saliin mahtuu n. 200 henkilöä.

13.–15.5. KAMARIMUSIIKKIFESTIVAALI The Grand Tour

13.5. klo 19 Konserttisali
TAIVAALLISTA TORVENSOITTOA
József Hárs, kapellimestari
Unico Willem van Wassenaer: Concerto armonico nro 2
Igor Stravinski: Pulcinella-sarja
Felix Mendelssohn: Sinfonia nro 4 “Italialainen”
ENNEN KONSERTTIA klo 18, päälämpiö:
Taiteilijatapaaminen: Jukka Rautasalo ja Tommi Aalto
MYÖHÄISILLAN KAMARIMUSIIKKI
Henri Tomasi: Fanfares liturgiques
Giacomo Puccini: Crisantemi

14.5. klo 13 Harjoitussali PAAVO
BAROKKIA!
François Couperin: Le Parnasse, ou L’Apothéose de Corelli
Argancelo Corelli: Kirkkosonaatti A-duuri, op. 3
John Coprario: Kaksi fantasiaa kolmelle gamballe
Olli Virtaperko: In nomine ’Shivering’, kantaesitys
Antonio Vivaldi: Konsertto mandoliinille ja jousille C-duuri
J. S. Bach: Brandenburgilainen konsertto nro 3

14.5. klo 16 Harjoitussali PAAVO
KIRMON KANSSA STRADALLA
Giacomo Rossini: Le rendez-vous de chasse
Kirmo Lintinen: Ballata concertante, kantaesitys
Nino Rota: Nonetto

14.5. klo 19 Harjoitussali PAAVO
ROOMAN-PALKINTO
Luciano Berio: Opus Number Zoo
Claude Debussy: Sonaatti huilulle, alttoviululle ja harpulle
Alexandre Tansman: Septetto
Maurice Ravel: Johdanto ja Allegro

15.5. klo 13 Harjoitussali PAAVO
MESTAREITA JA OPPIPOIKIA
Edgar Varèse: Octandre
W. A. Mozart: Jousikvartetto nro 3 G-duuri KV156
Giovanni Battista Padre Martini: Adagio & Allegro
Esa-Pekka Salonen: Meeting
Giovanni Bolzoni: Menuetti H-duuri
Franco Donatoni: Arpège

15.5. klo 16 Harjoitussali PAAVO
ITALIA!
Antonio Vivaldi: Konsertto kahdelle trumpetille C-duuri RV 537
Vitaly Buyanovsky: Italia
Giacinto Scelsi: Jousikvartetto nro 4
Luigi Boccherini: Jousikvintetto B-duuri op.39 G 337

15.5. klo 19 Harjoitussali PAAVO
MUISTOJA FIRENZESTÄ
Giovanni Bottesini: Passione Amoroso
Eero Hämeenniemi: Tîn châr
Pjotr Tšaikovski: Jousisekstetto d-molli op.70 ”Muistoja Firenzestä”

Sergio Azzolini. Kuva © Judith Schlosser

Solistin ja kapellimestarin tehtävät yhdistyvät usein Tapiola Sinfoniettan konserteissa, mutta harvemmin liidaajana nähdään fagotisti. Poikkeuksellisen heittäytyvänä ja intohimoisena muusikkona tunnettu italialainen fagotisti Sergio Azzolini vie kuulijat myöhäisen barokin ja klassismin väliseen maailmaan. Tapiolasalissa perjantaina 13.5. klo 19 kuultavan konsertin säveltäjänimet ovat Telemann, Fasch, Johnsen sekä veljekset Michael ja Joseph Haydn.

Fagotisti Sergio Azzolini (s. 1967) tunnetaan muusikkopiireissä ehkä laajemmin kuin yksikään muu fagotisti. Jo opiskeluaikanaan hän oli Euroopan Unionin nuoriso-orkesterin fagotin äänenjohtaja, ja vuosina 2002-2007 Kammerakademie Potsdamin taiteellinen johtaja. Vuodesta 1998 alkaen hän on hoitanutfagotin ja kamarimusiikin professuuria Baselin musiikkikorkeakoulussa, ja nykyisin hän on myös erittäin aktiivinen barokkimuusikko ja soittaa historiallisia fagotteja monissa kokoonpanoissa. Azzolini tekee parhaillaan kokonaislevytystä Vivaldin kaikista fagottikonsertoista.  Azzolini on palkittu uransa aikana mm. Carl Maria von Weber-, Prahan kevät- ja ARD Münchenin -kilpailuissa.

Konsertin ohjelmisto painottuu myöhäisen barokin ja sen maailmasta kehittyneen klassismin vällille. Konsertin avaa Georg Philipp Telemannin konsertto kahdelle viululle, fagotille ja jousille. Tämän jälkeen kuullaan Telemannin oppilaan ja elinaikanaan melko tuntemattomaksi jääneen Johann Friedrich Faschin Fagottikonsertto sekä 1700-luvun Ruotsin musiikkielämässä vaikuttaneen Henrik Philip Johnsenin konsertto kahdelle fagotille. Viimeisinä teoksina kuullaan Haydnin veljesten teokset; kuuluisamman veljensä Josephin varjoon jääneen Michael Haydnin Sinfonia nro 14 sekä Joseph Haydnin sinfonian ja konserton välimaastoon sijoittuva Sinfonia concertante.

Sergio Azzolinin ohella konsertin solistiosuuksista vastaavat Tapiola Sinfoniettan muusikot Meri Englund, Janne Nisonen ja Aleksandra Pitkäpaasi (viulu), Riitta Pesola (sello), Anni Haapaniemi ja Marja Talka (oboe), sekä Jaakko Luoma (fagotti).

Avoin kenraaliharjoitus 13.5. klo 10.00-11.20 Tapiolasalissa. Vapaa pääsy.
Konserttiesittely 13.5. klo 18.15-18.45. MuM Johanna Lehtinen-Schnabel. Vapaa pääsy.

Pe 13.5.2016 klo 19, Espoon kulttuurikeskus, Tapiolasali

AZZOLINI

Tapiola Sinfonietta
Sergio Azzolini, fagotisti-johtaja
Meri Englund, viulu
Janne Nisonen, viulu
Aleksandra Pitkäpaasi, viulu
Riitta Pesola, sello
Anni Haapaniemi, oboe
Marja Talka, oboe
Jaakko Luoma, fagotti

Telemann: Konsertto kahdelle viululle, fagotille ja jousille D-duuri
Fasch: Fagottikonsertto c-molli
Johnsen: Konsertto kahdelle fagotille
M. Haydn: Sinfonia nro 14
J. Haydn: Sinfonia concertante

Sillanpää-ooppera työryhmä. Kuva: Olli Horttana

Seppo Pohjolan säveltämä ooppera on inhimillinen kuvaus Suomen ainoasta Nobel-kirjailijasta, F. E. Sillanpäästä. Teos kantaesitetään kesällä 2017 Sillanpään synnyinkodin miljöössä, Myllykolun Kesäteatterissa, Hämeenkyrössä. Idea oopperasta lähti baritoni Waltteri Torikalta hänen käydessään ensi kertaa Myllykolussa vuonna 2011.

Sillanpää-oopperan ohjaaja-koreografi Marco Bjurströmin mielestä ooppera on taidemuotona merkittävä.

– Oopperalla on erittäin vahvat perinteet, mikä on hyvä asia, mutta toisaalta hidaste genren uudistumiselle. Esimerkiksi minä ja Osmo Rauhala teemme ensimmäistä oopperaamme, joten meidän on helppo lähestyä genreä ”sopivasti ulkopuolisina”.

Bjurström pitää oopperadebyyttiään kiinnostavana.

– Ei minua pelota tuleva, vaan sopivalla tavalla jännittää. On todella kiinnostavaa tehdä oopperaa Sillanpäästä juuri hänen synnyinkotinsa miljööseen, Myllykolun Kesäteatteriin. Miljöö on hyvin mielenkiintoinen, sillä se ei ole tilana neutraali, Bjurström vastaa.

Marco Bjurström nostaa Seppo Pohjolan sävellyksen merkittäväksi peruskiveksi luomistyössä.

– Koska meillä on kantaesitys, kaikki on aloitettu alusta työryhmän sisällä. Sekin on hedelmällistä ja inspiroivaa.

Säveltäjä Seppo Pohjola on miettinyt sävellystyössä ihmisten alitajuista käytöstä.

– Parhaimmillaanhan ooppera on silloin, kun tekstin ja musiikin yhdistelmä, on enemmän kuin osiensa summa. Yritän musiikilla kaivautua sanojen taakse, henkilöiden alitajuisiin vaikuttimiin, joten olen eräin paikoin käyttänyt orkesterissa musiikillisia alluusioita, Pohjola summaa.

Oopperan lavastesuunnittelija Osmo Rauhala käy lavastesuunnitelmassaan vuoropuhelua perinteiden ja nykyajan kanssa.

– Lavastuksen kokonaisnäkymä on maanläheinen ja luonnon materiaalien sävyttämä, kuten se maalaismaisema, jota ooppera kuvaa.  Yksityiskohdat ja rytmitys tulevat olemaan kuitenkin 2000-lukua, Rauhala tiivistää.

Oopperan äänimaailma toteutetaan poikkeuksellisella tavalla.

Oopperan musiikin soittamisesta vastaa TampereRaw-orkesteri kapellimestarinaan Petri Komulainen. Musiikki toistetaan esityksissä monikanavaäänenä.

F. E. Sillanpään 1939 saamassa Nobel-palkinnossa korostettiin hänen syvällistä ihmis- ja luonnonkuvaustaan. Sillanpää kirjoitti hyvin yksityiskohtaisesti maalaismaisemasta. Monikanavaäänellä luodaan kuulijan ympärille illuusio luonnon keskellä olevasta tilasta.

–  Mielestäni monikanavaääni kuuluu myös oopperaan, koska tekniikan ansiosta voidaan luoda illuusio jostain muusta paikasta tai ajasta kuin se missä juuri sillä hetkellä ollaan. Yleisö ei ole pelkän näyttämön suunnasta tulevan informaation ja vallitsevan saliakustiikan varassa. Kun puhutaan äänitehosteista ja dialogista, kuulija on tapahtumien keskipisteessä, oopperan äänisuunnittelija TomFloor Productions’in Tomi Pietilä valottaa.

Pietilän mukaan poikkeuksellista on myös se, että monikanavaääntä tuodaan oopperassa ulkoilmateatteriin.

– Oopperan työryhmän lahjakkuuden määrä on niin suuri tässä produktiossa, että tästä ei voi tulla muuta kuin menestys, Waltteri Torikka tiivistää.

 www.fesillanpaa.com