Viulisti ja kapellimestari Jan Söderblom aloittaa Kauniaisten musiikkijuhlien uutena taiteellisena johtajana 1. tammikuuta 2017. Söderblomilla on pitkä kokemus festivaalien johtamisesta. Hän on johtanut mm. Musica Fiskarsia, Joroisten musiikkipäiviä sekä Rauma Festivoa. Söderblom on myös vastannut mm. Lappeenrannan kaupunginorkesterin sekä Pori Sinfoniettan taiteellisesta suunnittelusta. Helsingin Musiikkitalossa vuonna 2014 järjestetty rauhankonsertti We agree to disagree syntyi Jan Söderblomin ideasta.

Kauniaisten musiikkijuhlat on jännittävä festivaali, joka kiitos hybridimuotonsa musiikin, filosofian ja tieteen kentillä antaa lukuisia mahdollisuuksia mielenkiintoisiin ohjelmakokonaisuuksiin. Festivaalin sijainti Helsingin ja Espoon naapurissa tarjoaa myös monia dynaamisia mahdollisuuksia. Toiminta alueellaan ainutlaatuisen ohjelmaprofiilin omaavana festivaalina KMJ palvelee luontaisesti suurta yleisöpohjaa.

Kauniaisten musiikkijuhlien perustajiin kuuluva ja festivaalin alusta asti taiteellisena johtajana toiminut Seppo Kimanen keskittyy vuodesta 2017 alkaen muusikon uraansa ja kirjalliseen työskentelyyn.

Olen suunnitellut ja johtanut eri festivaaleja lähes puolen vuosisadan ajan. Nyt haluan keskittyä kirjoitustyöhöni ja muusikon ammattiini, sanoo sellotaiteilija ja professori Seppo Kimanen.

Seppo Kimasen kaudella Kauniaisten musiikkijuhlat ovat kasvaneet nelipäiväisestä, noin tuhannen kävijän tapahtumasta kahdeksanpäiväiseen, kahdentuhannen kävijän festivaaliksi. Kamarimusiikki ja jousikvartetot ovat festivaalin ydinohjelmaa, mutta ohjelmassa on myös pianomusiikkia, suurempia kokoonpanoja, kuoroja, tanssia, mykkäelokuvia sekä mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä esitelmiä. Vuoden 2016 festivaali tulee jäämään Seppo Kimasen viimeiseksi.

Jan Söderblom ja Seppo Kimanen ovat tehneet yhteistyötä 1980-luvulta asti. Kimasen tapaan Söderblom aikoo ohjelmasuunnittelussa ammentaa taiteen ja filosofian vuoropuhelusta. Kauniaisten musiikkijuhlat on ”hybridifestivaali” – taiteen ja tieteen vuoropuhelu, joka tarjoaa sävelin ja sanoin sekä ajattomia että omaan aikaansa sidottuja elämyksiä ja ajatuksia. Yksi tapahtuman tavoitteista on kaataa sukupolvien välisiä raja-aitoja ja heijastaa isoa kaarta perinteestä tulevaisuuteen taiteen ja ajattelun avulla. Festivaalin ohjelmasuunnittelu pohjautuu kestäville arvoille. Musiikin tyylilajista ja aikakaudesta riippumatta Kauniaisten musiikkijuhlat etsii ja esittää kokemuksia, jotka tukevat nykyihmisen henkisen hyvinvoinnin ylläpitoa.
Kauniaisten musiikkijuhlat järjestetään tänä vuonna kuudennen kerran.

Koko ohjelma osoitteessa:   www.kauniaistenmusiikkijuhlat.fi

Juhani Alesaro on perehtynyt väitöstutkimuksessaan Jean Sibeliuksen sävellystuotannon kudostekniikkaan, jota on toistaiseksi tutkittu melko vähän. Alesaro on tutkinut, miten Sibeliuksen omalaatuisuus ilmenee hänen musiikkinsa kudoksessa eli satsissa. Väitöskirja The Apparition from the forest. A treatise on Satz in the music of Sibelius tarkastetaan Helsingin Musiikkitalossa 31. lokakuuta.

Alesaro selvittää väitöskirjassaan muun muassa, miten Sibeliuksen satsin tunteminen auttaa ymmärtämään ja jäsentämään hänen musiikkiaan. Alesaro on tutkinut, miten Sibelius opiskeli satsia ja miten hän suhtautui oppimaansa. Hän selvittää väitöskirjassaan myös, minkälaisia yhteyksiä Sibeliuksen satsilla on aikansa muun musiikin kudostekniikoihin. Sibeliuksen kanssa samantapaista satsiajattelua voidaan löytää esimerkiksi Claude Debussyn, Maurice Ravelin ja nuoren Igor Stravinskin sävellystuotannosta. Tutkimus keskittyy Sibeliuksen musiikin kudoksen eli satsin rakenteeseen, josta on Alesaron mukaan löydettävissä kaksi haaraa: perinteinen satsi sekä sibeliaaninen satsi jota ei ole paljoakaan tutkittu. Ydin Sibeliuksen satsin rakenteeseen liittyvään ajatteluun voidaan löytää hänen vuonna 1896 pitämänsä akateemisen koeluennon katkelmasta, jossa Sibelius esittää käsityksensä vanhojen runosävelmien luonteesta. Tämä käsitys perustuu sekä melodisessa että harmonisessa suhteessa kirkkosävellajeille. Esitelmäkatkelmassa Sibelius esittää myös näkemyksensä runomelodioiden soinnuttamisesta.

Sibeliuksen modaalinen ajattelu sai alkunsa jo kauan ennen hänen kuudennen sinfoniansa syntyä. Hänen tuotannossaan modaalisuus ei ole vain kudosta värittävä aines vaan se läpäisee kaikki musiikin rakenteelliset tasot.

Lisätietoja: Juhani Alesaro, juhani.alesaro@uniarts.fi

Juhani Alesaron väitöstilaisuus 31.10.2015 klo 12, Helsingin Musiikkitalo, Organo-sali, Mannerheimintie 13

Väitöskirjan nimi: The Apparition from the forest. A treatise on Satz in the music of Jean Sibelius
Vastaväittäjä: Dr. Benedict Taylor (Reid School of Music, University of Edinburgh)
Tarkastustilaisuuden valvoja: Professori Veijo Murtomäki

Wihuri-säätiön 150 000 euron nykyään kolmen vuoden välein jaettava Sibelius-palkinto on myönnetty v. 1934 syntyneelle brittiläiselle säveltäjälle Sir Harrison Birtwistlelle tänään perjantaina Finlandia-talossa. Säveltäjä otti palkinnon henkilökohtaisesti vastaan. Hänelle on aiemmin myönnetty Grawemeyerin ja Siemensin sävellyspalkinnot. Birtwistle vieraili viimeksi Suomessa kuluvan vuoden heinäkuun alussa Viitasaaressa Musiikin aika -festivaalilla.

Birtwistle on järjestyksessä  17. Sibelius-palkinnon saaja. Aikaisempien vuosien palkinnonsaajat ovat