Pianisti Martti Rautio ja sellisti Marko Ylönen olivat rakentaneet Sibelius-Akatemian konserttisalissa torstaina kuullun ohjelman legendaarisen Idän pikajunan ympärille. Oikeammin tuo murhamysteereistä ja luksuksesta kuuluisa kulkuyhteys Pariisista Istanbuliin kuitenkin toimi vain verukkeena sen reitillä olleiden kulttuurikeskusten 1800- ja 1900-lukujen vaihteen merkittävien taiteilijoiden tutkailuun. Sen voi hyvin nähdä myös yleisempänä symbolina Uusimman ajan muutosvoimien Eurooppaa ja sen lähialueita lähentäneelle kehitykselle, josta konsertin kansainvälisissä keskuksissa, erityisesti Pariisissa ja Wienissä, opiskelleet, oleskelleet tai syntyjään asuneet säveltäjätkin todistavat. Read More →
Arvio: Orient Express – vuosisadan vaihteita
Uutuuskirja pureutuu musiikin humanistiseen sanomaan
Viime perjantaina julkaistu professori Eero Tarastin uusi esseekokoelma Musiikki ja humanismi – Suomen saloilta Pariisin salonkeihin (UPEF, 2013) avaa näkemyksiä klassisen musiikin humanistiseen olemukseen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana syntyneessä 40 esseessään Tarasti etenee itse musiikin pohdiskelevista, helppotajuisista erittelyistä ajan hengen, yhteiskunnan, muiden taiteiden ja jopa ns. ’vähätaiteiden’ kuten käsityön, terapian, ruokakulttuurin ja kasvatuksen antamiin näkökulmiin. Read More →
Arvio: Jorma Hynnisen komea joutsenlaulu
Jäähyväisnäyttelyn, tietoisesti viimeiseksi jäävän teoksen tai esityksen tunnelma on aivan erityinen. Jo antiikki nosti tärkeäksi metaforaksi ’joutsenlaulun’ – uskomuksen, että majesteettinen lintu laulaa sielukkaimmin juuri ennen kuolemaansa. Elävänä edessämme lavalla vielä tämän viimeisen, katoavan hetken esiintyvä taiteilija vie meidät olevaiset kouriintuntuvasti ja hieman nostalgisestikin olemattomuuden reunalle. Eipä siis ihme, että aikamme suomalaisen oopperan suurimman laulujoutsenen, eläkkeelle siirtyvän baritoni Jorma Hynnisen viimeiseksi jäävä rooli taidemaalari Akseli Gallen-Kallelana Suomalaisen Kamarioopperan tuottamassa Kimmo Hakolan Akseli-monologioopperassa myi yhdeksän Helsingin-esitystään nopeasti loppuun – minkä lisäksi liput Turun musiikkijuhlien elokuun jatkoesityksiin alkavat jo nyt käydä vähiin. Read More →
Sibelius-Akatemia lanseeraa uuden viulukilpailun
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia järjestää ensimmäisen Anja Ignatius -viulukilpailun 9.–10.3.2013. Kilpailu on avoin Sibelius-Akatemian viuluopiskelijoille nuorisokoulutuksen oppilaista tohtorikoulutettaviin, josta joukosta kilpailuun ilmoittautui 22 viulistia. Tuomariston muodostavat viulutaiteilijat Yoshiko Arai, Ollitapio Lehtinen ja Serguei Azizian. Tarkoituksena on lisätä opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua viulukilpailuun opintojensa aikana; kansainvälinen Sibelius-viulukilpailu järjestetään viiden vuoden välein, kun opintojen ohjeellinen suoritusaika on nykyasetuksin 5,5 vuotta.
Kilpailu kantaa ensimmäisiin suomalaisiin kansainvälisen tason jousisoittajiin laskettavan, viulisti Anja Ignatiuksen (1911–1995) nimeä. Ensikonserttinsa jo 15-vuotiaana antanut Ignatius toimi viulunsoiton professorina Sibelius-Akatemiassa 1955–78 ja hänet muistetaan Helsingin olympialaisten 1952 päätoskonsertin viulusolistina.
Arvio: ”Ennen ensimmäistä kuvaa on muisto, jonka olen unohtanut”
Helsingin kamarikuoron ja Uusinta-kamariyhtyeen yhteiskonsertti pursui tekstejä toinen toistaan runsaammassa muodossa. Illan teoksien lyriikat eivät tuntuneet pysyvän ohjelmakirjasen sivuilla, vaan pyrkivät pomppimaan konsonanttiensa voimalla ulos ilmoille. Ääniksi ja säveliksi olivat puettu John Asberyn ytimekkäät ja oudon arvokkaat miniatyyrit, 1200-luvulla eläneen persialaisen Jal?l ad-D?n Muhammad Balkhi-R?m?n pylväsrunot Jaakko Hämeen-Anttilan suomennoksina, sekä seitsemän ikkunaa Kristiina Wallinin häkellyttävän rikkaaseen, eteeriseen proosarunouteen, josta tämän arvion otsikkokin on peräisin. Read More →