Amfion pro musica classica

Monthly Archives: syyskuu 2012

You are browsing the site archives by month.

Johannes Piirto ainoana suomalaispianistina Maj Lind -finaaliin

Pianisti Johannes Piirto (s. 1993) on päässyt ainoana suomalaiskilpailijana Kansainvälisen Maj Lind -pianokilpailun finaaliin. Piirron kanssa finaalikuusikon muodostavat japanilainen Shinnosuke Inugai (s. 1982), puolalainen Oskar Jezior (s. 1985), venäläinen Sergei Redgin (s. 1991), kiinalainen Gehui Xu (s. 1991) ja ukrainalainen Denis Ždanov (s. 1988). Piirto soittaa kilpailun finaalikierroksella Brahmsin pianokvarteton nro 2 A-duuri op. 26 sekä Chopinin pianokonserton nro 2 f-molli. Sibelius-Akatemiassa opiskeleva 18-vuotias Piirto oli nyt kolmatta kertaa kansainvälisenä järjestettävän kilpailun kuopus. Suomalaisia kilpailuissa oli yhteensä yhdeksän; heistä välieriin pääsivät Piirron lisäksi Tuomas Kyyhkynen ja Visa Sippola.

Klikkaamalla kilpailijoiden nimiä pääsen tutustumaan heidän soittoonsa kilpailun alku- ja välierissä (YLEn kilpailusivuilla). Kilpailu jatkuu sunnuntaina 23.9. klo 16 kamarimusiikkifinaalilla Sibelius-Akatemian konserttisalissa. Orkesterifinaali kuullaan Musiikkitalon konserttisalissa kahdessa osassa keskiviikkona 26.9. ja torstaina 27.9. Radion sinfoniaorkesteria johtaa Ernest Martinez-Izquierdo.

Arvio: Usvan ja marmorin arkkitehtuuria

Kuva: Pentti Nisonen

Tällä viikolla kansainvälisen musiikkielämän huomio kääntyi – ehkä vähän yllättyneenäkin – 130-vuotisjuhlakauttaan viettävään Helsingin kaupunginorkesteriin. Per Nørgård (s. 1932), Tanskan ja ehkä Pohjoismaidenkin tärkein elävä säveltäjämaestro kirjoitti keskiviikkona kantaesitetyn kahdeksannen sinfoniansa (2010–11) juuri HKO:lle ja kapellimestari John Storgårdsille. Hienoa kansainvälisyyttä ja kartalla olemista – ja mikä kunnia! Read More →

Sielunmessun paluu

Musiikkitalon Kuoron Brahms-produktio ei ole itselleni ensimmäinen kerta, kun olen mukana laulamassa Ein deutsches Requiemia. Kyseinen teos tuli omalla kohdallani vastaan ensin poikasopraanona Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minoreksen riveissä 24 vuotta sitten. Kuoromme pitkäaikainen johtaja, professori Heinz Hofmann, oli menehtynyt vuonna 1987 ja lauloimme tuon Brahmsin hienon suurteoksen Hofmannin muistokonsertissa 13.3.1988. Read More →

Joonatan Rautiola on Vuoden nuori muusikko

Pro Musica Säätiö on nimennyt saksofonisti Joonatan Rautiolan (s. 1983) Vuoden nuoreksi muusikoksi 2012.

Vuonna 2010 Claude Delanglen legendaariselta saksofoniluokalta Pariisin konservatoriosta valmistunut Rautiola opiskeli Sibelius-Akatemiassa Pekka Savijoen oppilaana. Rautiola voitti vuonna 2002 Yleisradion Nuorten Solistien Kilpailun ja on sittemmin kerännyt paljon kansainvälistä kilpailumenestystä mm. voittamalla sekä Pohjoismaisen puhallinkilpailun Oslossa 2008 että Nova Gorican Kansainvälisen Saksofonikilpailun Sloveniassa 2009. Joonatan Rautiolan repertuaari koostuu pääasiassa 1900-luvun keskeisestä saksofoniohjelmistosta, romantiikan ajan saksofonisävellyksistä sekä nykysäveltäjien teoksista; viimeaikaisia yhteistyökumppaneita ovat olleet mm. Tapio Tuomela, Olli Virtaperko, Pierre Boulez ja Betsy Jolas. Solistina Rautiola on soittanut seuraavien orkesterien kanssa: Düsseldorfin sinfonikot, Bruggen kamariorkesteri, Meklenburgische Staatskapelle, Radion sinfoniaorkesteri, Tapiola Sinfonietta ja Kymi Sinfonietta.

Vuonna 1974 perustettu Pro Musica Säätiö on viime vuosina keskittynyt tukemaan etupäässä uransa alkuvaiheessa olevia muusikoita. Säätiö järjestää Joonatan Rautiolan Vuoden nuori muusikko -konsertin lauantaina 10.11.2012 Tampere-talon pienessä salissa. Konsertissa esiintyvät Rautiolan lisäksi alttoviulisti Barbora Veisova-Hilpo ja pianisti Mikko Merjanen.

Puolet kansalaisista kannattaa lisätukea kulttuurille

Suomalaiset tuntevat kulttuuripalvelut omakseen ja kansalaisten kulttuurimyönteisyys on pysynyt tasaisen korkealla. Lähes joka toinen on sitä mieltä, että valtion tukea kulttuurille on kasvatettava. Akavan Erityisalat ry:n TNS Gallupilla teettämän, eilen julkistetun tutkimuksen mukaan vain harva vastaaja kokee, että kulttuuritarjonta on tarkoitettu jollekin muulle. Neljä viidestä vastaajasta pitää tärkeänä kulttuuripalveluiden helppoa saatavuutta, asiantuntevaa tuottotapaa, kohtuullista hintaa sekä sitä, että kulttuuripalvelut ovat tarjolla kaikille käyttäjäryhmille. Selkeä enemmistö myös arvioi kulttuuripalveluiden lisäävän asukkaiden hyvinvointia ja kasvattavan alueen vetovoimaa. Kulttuuripalveluiden työllistävää vaikutusta piti tärkeänä 70 prosenttia, joskin palkkatasoa pidettiin turhan matalana. Kulttuuripalveluita käyttää 90 prosenttia suomalaisista.

Vastaava tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran elokuussa 2008, eikä kansalaisten kulttuurimyönteisyys ole vaikeiden aikojenkaan myötä juuri muuttunut. Vain valtion kulttuurille myöntämän tuen kasvattamisen vastustus on noussut, kannatuksen pysyessä vakaana. Kysely tehtiin elokuun 17.–22. ja sitä varten haastateltiin 1 178 suomalaista. Lisätietoa ja linkki TNS Gallupin tutkimukseen Akavan Erityisalojen tiedotteesta täältä.