Arvio: Ranskalaisia ja italialaisia makuja HeBon saksalaisohjelmassa
Arvio: Tyylikkäät kamarikuorot täyttivät Musiikkitalon
Astuessani Musiikkitalon konserttisaliin ensimmäinen huomioni kiinnittyi – jälleen, lukuisista käynneistäni huolimatta – lavasta pakenevaan ammottavaan, valtavaan tilaan, jonka IV Kansainvälisen Harald Andersén -kamarikuorokilpailun osanottajien tuli täyttää yhteissoinneillaan. Read More →
Anne-Sophie Mutter luopuu esiintymispalkkiostaan nuorten säveltäjien hyväksi
Saksalainen huippuviulisti Anne-Sophie Mutter on lauantaisen Nörrköping-esiintymisensä yhteydessä ilmoittanut luopuvansa esiintymispalkkiostaan. Mutterin palkkio menee uuden, nuoria ruotsalaissäveltäjiä tukemaan perustettavan säätiön luomiseen. Myös konsertin kapellimestarin, Norrköpingin sinfoniaorkesterin uuden brittiläisylikapellimestari Michael Francisin konserttipalkkio luovutettiin samaan tarkoitukseen. ”Uskomme molemmat aikamme musiikkiin”, kertoo nuorten ruotsalaissäveltäjien orkesterisävellystilauksiin rahallista tukea myöntävää säätiötä avokätisesti tukenut Mutter.
Asiasta uutisoi Ruotsin television TV4-kanava. Katso Mutterin lyhyt haastattelu täältä.
Arvio: Harvinaista herkkua – Ton Koopman ja Tapiola Sinfonietta
Ton Koopmanin (s. 1944), hollantilaisen kosketinsoitinmestarin ja vanhan musiikin spesialistin vierailu Tapiola Sinfoniettan johtajana nousi yhdeksi pääkaupunkiseudun konserttisyksyn tapauksista. Koopmanin aurinkoinen persoona hakee vertaistaan Sinfoniettan Haydn-ohjelmassa, ja aivan oma lukunsa oli Händelin Ilotulitusmusiikki, joka soi riemastuttavasti neljän cembalon, kahden marssirummun ja patarumpujen tarttuvassa kompissa.
Tutkimus: Musiikki perustana kielenoppimiselle
Yhdysvaltalaisessa huippuyliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan lapsen oppimisen näkökulmasta puhuttu kieli on ensikädessä vain yksi musiikin alalaji – musiikki ja musikaalisuus tulee ensin. Kehittyvä lapsi kuuntelee ja ymmärtää aluksi paitsi puheen emotionaalista sisältöä, myös nimenomaisesti sen musikaalisia piirteitä. Vasta myöhemmin alamme ymmärtää sanojen merkityksiä. Musikaalinen kuulemistapa heijastuu siihenkin, että tutkimuksen mukaan vauvat eivät aluksi erota oman kulttuuripiirinsä puhetta muista, ja sama koskee eri kulttuurien musiikkien tunnistamista. Oman äidinkielensä sanoihin sekä oman kulttuuripiirinsä musiikkiin lapsi alkaa myöhemmin fokusoida samaan aikaan. Aivotutkimus on vahvistanut, että puheen rakennuspalikoiden eli foneemien tunnistaminen tapahtuu samankaltaisella nopealla ajallisella hahmottamisella ohimolohkossa kuin mitä soittimien tunnistaminenkin vaatii.
”Lopputuloksena toteamme, että musiikilla on keskeinen rooli inhimillisen kehityksen ymmärtämisessä”, sanoo yksi tutkimuksen kirjoittajista, houstonilaisen Rice-yliopiston tutkija Anthony Brandt. Musiikkiterapialla onkin ollut myönteisiä vaikutuksia mm. luki- ja puhehäiriöisten auttamisessa, myös sydänkohtauksen jälkeen puhekykynsä menettäneillä. ”Music and early language acquisition” -artikkeli julkaistiin aiemmin tässä kuussa Frontiers in Auditive Cognitive Neuroscience -verkkolehdessä. Englanninkielisen tutkimusraportin voi kokonaisuudessaan ladata pdf-tiedostona tästä.